Yleisestä influenssarokotteesta lupaavia tutkimustuloksia – "Ei mikään dramaattinen mullistus, mutta askel eteenpäin"

Tutkimus etenisi ikäihmisiin seuraavassa vaiheessa

Ensimmäisessä vaiheessa yleisen rokotteen turvallisuutta ja immuunivastetta tutkittiin 65:llä 18–39-vuotiaalla yhdysvaltalaisella, joita seurattiin puolentoista vuoden ajan. Tulosten mukaan rokotteesta muodostui vasta-aineita eikä vakavia haittavaikutuksia ilmennyt.

Rämet huomauttaa, että rokotetta ei kuitenkaan ole vielä tutkittu influenssan varsinaisilla riskiryhmillä eli yli 65-vuotiailla, alle kouluikäisillä ja raskaana olevilla.

Näillä ryhmillä rokotetta tutkitaan toisessa vaiheessa, jos siihen asti päästään. Julkunen arvioi, että tutkimuksella on hyvät mahdollisuudet edetä toiseen vaiheeseen.

Sen jälkeen edessä on vielä laaja kolmas vaihe, jossa tutkitaan rokotteen antamaa suojaa influenssainfektiota vastaan. Jos tutkimuksen tuloksena on jossain vaiheessa valmis rokote, siitä ollaan vielä vuosien päässä.

Lue myös: Lähes kukaan ei sairastanut Suomessa influenssaa tänä syksynä – vuosi sitten samaan aikaan taudin sai 750

Koska influenssarokote kisaa jo olemassa olevia rokotteita vastaan, sitä arvioidaan Rämetin mukaan tutkimuksen edetessä huomattavasti kriittisemmin.

– Rokotteen täytyy olla parempi kuin nykyiset, koska tutkimusten tekeminen ja toteuttaminen on sekä työlästä että vaatii rahaa, Rämet sanoo.

Kausi-influenssarokotteen onnistuminen ennusteesta kiinni

Koska kausi-influenssasta on vuosittain liikkeellä erilaisia kantoja, täytyy rokotettakin muuttaa vuosittain.

Vuosittaiset rokotukset perustuvat Maailman terveysjärjestö WHO:n ennusteisiin siitä, mitä influenssakantoja maailmalla tulevana vuonna kiertää, kertoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

Hyvänä vuonna rokote voi antaa yli 60-prosenttisen suojan influenssaa vastaan. Rokote suojaa sekä rokotteen ottajaa oireilta että muita tartunnalta. Sen teho kuitenkin hiipuu vuodessa, ikäihmisillä vielä nopeammin, Nohynek sanoo.

Aina ennusteet liikkeellä olevista viruskannoista eivät osu kohdalleen, jolloin rokotteen antama suoja jää matalaksi.

Kausi-influenssaan kuolee Nohynekin mukaan Suomessa vuosittain noin 500–2 000 ihmistä riippuen siitä, kuinka hyvin rokote tehoaa. Useimmiten influenssaan kuolevat ikääntyneet, joilla rokotteen teho on usein huonompi.

– Vanhempien ihmisten kohdalla on tosi tärkeää, että lähipiiri on rokotettu, koska sitä kautta saadaan epäsuoraa suojaa, Nohynek sanoo.

Yleisen influenssarokotteen tavoite on muodostaa suoja niitä osia kohtaan, jotka pysyvät eri virusalatyyppien ja yksittäisten viruskantojen välillä muuttumattomina. Rokotteesta toivotaankin paitsi tehokkaampaa, myös pitkäkestoisempaa suojaa, jolloin piikillä ei tarvitsisi käydä vuosittain.

Pienilläkin muutoksilla on väliä, Julkunen huomauttaa.

– Jos tarvitsisikin rokottaa vain joka toinen tai kolmas vuosi, se olisi terveydenhuoltojärjestelmälle selvä parannus, Julkunen sanoo.

Lue myös: Koronaan kuolee 3–5 kertaa influenssaa todennäköisemmin – suomalaistutkija: "Koronaa on analysoitu enemmän kuin mitään kausi-influenssaa koskaan"

Mika Rämet pitää yleisen influenssarokotteen tutkimusta hyvänä esimerkkinä siitä, miten rokotteiden kehitys toimii.

– Jos on olemassa jokin rokote, se ei tarkoita sitä, etteikö rokotekehitys jatkuisi taustalla. Koko ajan mietitään, miten voitaisiin tehdä vielä parempia rokotteita.

Koronarokotetta nopeutti pakko ja tekniikka

Miten on mahdollista, että koronarokotteita on tulossa markkinoille alle vuodessa, mutta yleisen influenssarokotteen kehityksessä on kestänyt ja kestää vielä vuosia?

Tähän on Rämetin mukaan monta syytä, joista yksi on pakko.

– Koronataudin kohdalla on käytännössä tiedetty alusta lähtien, että ei ole mitään muuta vaihtoehtoa. Se on mahdollistanut sen, että rahoitus on järjestynyt useille hankkeille, Rämet sanoo.

Koronarokotteita on kyetty tutkimaan nopeutetussa tutkimus- ja arviointiprosessissa, mutta kehitystä ovat nopeuttaneet myös uudet teknologiat.

Koronarokotteet toimivat eri periaatteella kuin aikaisemmat rokotteet, Hanna Nohynek selittää. RNA-teknologia on osoitettu ensi kertaa toimivaksi koronarokotteiden tutkimuksessa.

Nykyrokotteiden kehityksessä kasvatetaan viruksia, joita käytetään rokotteessa inaktivoituna tai viruksesta eristetään immuunisuojan kannalta merkittävä proteiiniosa. RNA-teknologiassa lähetti-RNA saa ihmisen elimistön muodostamaan tuon osan itse.

Nohynek, Julkunen ja Rämet pitävät uusia teknologioita merkittävänä askeleena rokotteiden kehitykselle.

– Se, että jonkintyyppinen rokote toimii yhdelle virustaudille, ei välttämättä takaa sitä, että se toimisi jollekin toiselle. Sama kehitystyö ja kliinisten vaiheiden tutkimus täytyy toteuttaa kaikille uusille rokotteille, Ilkka Julkunen huomauttaa.