Koronatestejä voitaisiin tehdä enemmän, mutta tulijoita niihin ei ole – testauskapasiteetti on nyt 8 000 testiä päivässä

Testattavia on kuitenkin vain harvoin ollut yli 4 000. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan testaustarvetta ei ole enempää, ja noussut testauskapasiteetti riittää ainakin toistaiseksi. Kapasiteetista noin neljännes on yksityisellä sektorilla eli yrityksissä.

– Kapasiteetti on noussut sekä julkisella että yksityisellä puolella toimijoiden määrän kasvaessa, normaalien toimintatapojen mukaisesti ilman ministeriön puuttumista asiaan, sosiaali- ja terveysministeriö kertoo.

Esimerkiksi Helsinki kokee, että se saa testejä riittävästi tehtyä. Helsinkiläisä testataan päivässä yli 600.

– Sanoisin, että niin paljon kuin on oireisia niin kaikki pääsevät testiin. Toki tavoite on se, että kaikki, joilla vähänkin on oireita, pääsevät nopeasti testiin. Näin tartunnat pystytään pysäyttämään, Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen sanoo.

Terveitä ei tällä hetkellä testata.

– Jos ei ole tartuntoja, ei niitä testejä tarvitse itse itsessään tehdä. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että riittävästi tehdään, Lukkarinen toteaa.

Yritykset valmiita myymään testausta

Terveysalan yritykset olisivat valmiita tulemaan auttamaan testaamisessa, maksua vastaan. Ne korostavat samalla sitä, että suuri testausmäärä auttaisi yhteiskunnan avaamisessa ja pitäisi taudin kurissa sekä uudet rajoitukset loitolla.

– Meillä on valmiuksia tarjota testaamista julkiselle sektorille. Aloitimme viime perjantaina myös vasta-ainetestit. Testikapasiteettimme on noin 1 600 testiä päivässä. Kapasiteetista käytetään nyt noin 300 testiä päivässä, Terveystalon laboratoriodiagnostiikan johtaja Eeva Nyberg-Oksanen sanoo.

Mehiläisen toimialajohtaja Anssi Hartiala on samoilla linjoilla.

– Meillä on hyvä valmius lisätä koronatestauksen näytteenottoa ja analysointia. Kapasiteettia meillä olisi 5 000 testiin päivässä, Hartiala sanoo.

Yksityisellä puolella olisi valmiutta hoitaa sekä testin ottaminen, sen analysointi ja jäljitys.

– Mielestämme yksityiset toimijat voisivat auttaa parhaiten niin, että julkinen sektori delegoisi yksityiselle sektorille tarvittaessa covid- testaus palvelupolun eli testaus, tartunnan jäljitys ja asiakkaiden ohjeistus, ei  vain pelkkää testausta, Pihlajalinnan operatiivinen johtaja Teija Kulmala sanoo.

Myös yksityisellä puolella jäädään nykyisin paljon jälkeen testauskapasiteetista.

– Esimerkiksi maanantaina otimme 353 näytettä. Meillä on yhteensä 25 drive-in-testauspaikkaa. Vilkkaimmassa Tapiolan drive-in-paikassa on otettu yli 200 näytettä päivässä, Hartiala selvittää.

Miksi testausmäärät ovat niin pieniä? Ovatko kriteerit liian tiukkoja testiin pääsemiselle?

– Testauskriteerit ovat hyviä. Kun THL muuttaa kriteereitään, muutamme käytäntöjä niiden mukaisesti. Testausmääriin voi vaikuttaa se, että lääkärille pääsy kestää. Oleellista on se, että oireiden alkaessa pääsisi nopeasti testiin, Nyberg-Oksanen toteaa.

– Ihmisten tietoisuus testauskriteereistä ja lääkäriin pääsy vaikuttavat testausmääriin. Lähtevätkö ihmiset testeihin? Silläkin on vaikutusta, kuka testit maksaa, Hartiala pohtii.

Jonkin verran on saatu jo hyvään aikaan. Esimerkiksi hoitoalan ammattilaiset pääsevät nykyisin helpommin testeihin.

Ammattijärjestöt Tehy ja Super saivat koronakriisin alussa paljon yhteydenottoja siitä, etteivät hoitajat pääse testeihin. Nyt järjestöt eivät tätä palautetta enää saa.

Oireilevat pitäisi testata

THL:n nykyinen ohje koronatestauksesta on se, että kaikki oireilevat ihmiset pitäisi testata.

– Näyte COVID-19-tutkimusta varten otetaan kaikilta henkilöiltä, joilla on koronavirusinfektioon sopivia oireita tai joilla terveydenhuollon ammattihenkilön arvion perusteella on aihetta epäillä koronavirustartuntaa. Kohdentamatonta oireettoman väestön testausta ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista tehdä, THL linjaa.

Koronavirus Covid-19:n aiheuttamia oireita voivat olla kuume, yskä, hengenahdistus, lihaskivut, väsymys, nuha, pahoinvointi, ripuli sekä maku- ja hajuaistin häiriöt.