Asiantuntija vastaa 14 kysymykseen koronarokotteesta: Mikä on pahinta, mitä rokotteen myötä voi tapahtua, miksei Suomessa ole tutkittu rokotetta?

15:31
Näytämme, miten koronarokotteen matka nyt etenee – asiantuntija vastaa suomalaisten rokotekysymyksiin

Hallitus päätti keskiviikkona Suomen virallisesta rokotestrategiasta. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan Suomen tavoite on, että koko väestö suojataan virukselta, kun rokote on saatavilla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä päästään rokottamaan tammikuussa. Seuraavaksi vuorossa ovat ikääntyneet ja riskiryhmäläiset, sekä kevään kuluessa muut.

Suomi on mukana EU:n yhteishankinnassa, mikä takaa mahdollisuuden saada useiden eri valmistajien koronarokotteita. EU on tähän mennessä neuvotellut ennakkosopimuksen kuuden lääkevalmistajan kanssa, ja seitsemäs on valmisteilla.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan näistä todennäköisesti ensimmäisenä otetaan käyttöön Pfizerin ja Biontechin rokote.

Myös AstraZenecan ja Modernan rokotteiden myyntilupien saanti ei ole kaukana.

Keräsimme lukijoiltamme kysymyksiä koronavirusrokotteeseen liittyen MTV Uutisten Instagram Stories -osiossa, joihin rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet vastasi.

1. Onko lupaavia tuloksia antaneita rokotteita tutkittu tarpeeksi ja kuinka rokotteiden nopeaan aikatauluun tulisi suhtautua?

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämetin mukaan rokotteita on tutkittu tarpeeksi, jos niille myönnetään myyntilupa.

– Mitään normaalista poikkeavaa ei ole tehty, paitsi että tässä prosessissa on edetty niin päättäväisesti, kuin mahdollista. Eli kaikki rokotetutkimuksen normaalit vaiheet on käyty läpi.

Prosessiin on vaikuttanut myös rahoitus, joka kalliisiin, kliinisiin tutkimuksiin on järjestynyt ripeästi.

– On ollut selvää, että pandemiasta ei päästä eroon ennen kuin on tehokas rokote.

2. Onko rokotetutkimuksia tehty suomalaisille?

Rämetin mukaan Rokotetutkimuskeskuksella tehdään jatkuvasti kliinisiä tutkimuksia esimerkiksi keuhkokuumeelta ja aivokalvontulehdukselta suojaavia rokotteita varten. Koronavirusrokotetta koskeviin tutkimuksiin ei ole kotimaassa kuitenkaan ryhdytty.

– Näihin päiviin asti Suomen koronatilanne on ollut niin hyvä, että Suomi ei ole ollut houkutteleva maa ruveta tekemään koronarokotteisiin liittyviä tutkimuksia.

3. Miten on mahdollista, että aidsia vastaan ei ole kehitetty toimivaa rokotetta, mutta koronarokote valmistui vain muutamassa kuukaudessa?

Joitakin tauteja vastaan on hankalampi kehittää rokotteita. Rämet muistuttaa, että ei ole olemassa esimerkiksi hyvää malariarokotetta tai tuberkuloosirokotetta. Hi-virus muuttuu nopealla tahdilla ja siksi toimivaa rokotetta ei ole pystytty kehittämään.

– Koronavirus on onneksi sellainen, että se ei muunnu niin nopeasti.

Rämetin mukaan itse rokotteen tekeminen on ollut suoraviivainen prosessi.

– 42 päivää siitä, kun viruksen sekvenssi tiedettiin, Modernan koronavirusrokote oli valmis. Sen jälkeen on selvitetty rokotteen tehoa ja turvallisuutta.

4. Mitä koronavirusrokote voi aiheuttaa ihmisille pitkällä aikavälillä?

Rämet pitää epätodennäköisenä, että rokote aiheuttaisi pitkäaikaisia vaikutuksia koronatautia vastaan antavan suojan lisäksi.

– RNA-rokotteet ovat kaikkein yksinkertaisimpia ja pelkistetyimpiä rokotteita, mitä voi olla. Rokotteessa on lipidikalvo, jonka avulla rokotteen sisältämä RNA pääsee solujen sisälle. RNA:n ohjeen avulla elimistö tuottaa haluttua koronaviruksen osaa, joka käynnistää halutun puolustusvasteen. RNA hajoaa nopeasti, eikä siten aiheuta pitkäaikaisia vaikutuksia elimistöön. Eli en odota pitkäaikaisia vaikutuksia, halutun koronatautisuojan lisäksi.

5. Kuinka rokote annetaan?

Rokotettava henkilö saa kaksi annosta, jotka annetaan kolmen viikon välein. Rokote pistetään normaaliin tapaan lihakseen.

6. Mikä on pahinta, mitä rokotteen myötä voi tapahtua?

Rämet muistuttaa, että rokotteisiin liittyy usein ohimeneviä haittavaikutuksia, kuten lihas- ja nivelkipua, lämpöä ja päänsärkyä. Tällaiset oireita tulee useille myös koronavirusrokotteen kohdalla.

– Vakavasta haittavaikutuksesta puhutaan, jos tulee esimerkiksi sairaalahoitoa vaativa tapaus tai kuolemantapaus. Tällaisia haittavaikutuksia ei ole ilmennyt Pfizerin ja BioNTech:n rokotteen osalta. Harmillisimpia olisivat sellaiset tapaukset, jossa nuorille ihmisille tulisi pysyvä haitta rokotteesta. Tämä valitettavasti konkretisoitui sikainfluenssarokotusten yhteydessä.

7. Millaisilla keinoilla ihmiset saadaan ottamaan koronavirusrokote?

Rokotteiden ottaminen on Suomessa vapaaehtoista. Rämetin mukaan pakkorokottaminen ei sovi yhteiskuntaamme. Sen sijaan hän painottaa luotettavan tiedonsaannin tärkeyttä.

– Ihmisillä täytyy olla riittävästi tietoa, jotta he pystyvät arvioimaan, minkälaisia hyötyjä rokotteesta voidaan saada, ja minkälaisia mahdollisia haittavaikutuksia. On myös tärkeää antaa tietoa mahdollisten haittavaikutusten todennäköisyydestä.

8. Mitä rokotteiden suojaavuudesta ja pitkäkestoisuudesta tiedetään?

Rämet kertoo, ettei rokotteiden pitkästä kestosta tiedetä vielä tässä vaiheessa.

– Puolustusjärjestelmän toiminnan pohjalta uskon, että niin taudista kuin rokotteesta jää suoja, joka kestää vuosia.

Pfizerin ja Biontechin sekä Modernan kehittämät rokotteet ovat osoittaneet 95 prosentin suojatehon oireista tautia vastaan.

– Mikä on vielä merkittävämpää, Modernan rokotteella osoitettiin, että 30 vakavasta tautitapauksesta yhtäkään ei todettu rokotetulla henkilöllä.

95 prosentin suojalla tarkoitetaan siis sitä, että 20 ihmisestä 19 välttyisi muuten heihin iskevältä koronavirustaudilta. Rämet muistuttaa, että tässäkään tapauksessa 20 henkilön joukosta oireisen tartunnan saaneen henkilön rokotus ei automaattisesti olisi epäonnistunut.

– Voi olla, että tauti rokotetulla olisi ilman rokotetta ollut sellainen, että hän olisi ilman rokotetta saanut vakavan taudin, ehkä jopa kuollut siihen. Eli hänen osaltaan rokotteen ottaminen on saattanut olla ihan erityisen tärkeää.

9. Jos virus muuntuu, onko rokotteesta enää hyötyä?

Viruksessa tapahtuu muutoksia ajan mukana. Rämet kuitenkin muistuttaa, että rokoteaihiot tehtiin jo keväällä ja niiden teho on osoitettu tänä syksynä.

– Rokotteiden tehon näyttö on tapahtunut viimeisen kuukauden aikana, jolloin oletusarvo on, että ne nyt tämän hetkisessä tilanteessa auttavat.

10. Mitä koronarokotteen haitoista ja sivuvaikutuksista tiedetään?

Rämetin mukaan haittavaikutuksia on selvitetty paljon. Yleisiä rokotteisiin liittyviä haittavaikutuksia ovat muun muassa pistoskohdan kipu, päänsärky, lämpö, nivel- ja lihaskipu.

– Ne ovat merkkejä siitä, että elimistön puolustusreaktio on käynnistynyt. Näitä oireita tulee huomattavallekin osalle ihmisistä ja niiden kanssa pärjätään.

Vakavia haittavaikutuksia ei ole tullut esille, mutta Rämet muistuttaa, ettei se tarkoita sitä, etteivätkö ne olisi mahdollisia. Laaja testausprosessi varmistaa kuitenkin sen, että mahdolliset vakavat haittatapaukset ovat harvinaisia.

– Ainakaan yleisiä vakavia haittavaikutuksia ei ole siis odotettavissa.

11. Voiko koronavirusrokote aiheuttaa narkolepsiaa?

Rämetin mukaan se olisi äärimmäisen epätodennäköistä, sillä koronavirusrokotteessa ja sikainfluenssarokotteessa hyödynnetään täysin eri teknologiaa. Koronavirusrokotteen sisältämät viruksen osat, eli antigeenit, ovat täysin erilaisia, eikä Pfizerin koronarokote sisällä tehosteainetta, adjuvanttia.

12. Onko koronavirusrokotteen ja influenssarokotteen yhteisvaikutusta tutkittu?

Rämet muistuttaa, että koronarokote ei ole influenssarokote. Siksi myös influenssarokotteen ottaminen kannattaa.

– Missään tapauksessa ei haluta, että molempiin tauteihin sairastuttaisiin yhä aikaa. 

13. Kuinka monen suomalaisen tulisi ottaa rokote, jotta siitä olisi aidosti hyötyä yhteiskunnalle?

Rämetin mukaan rokotteesta hyödytään jo siinä vaiheessa, kun rokotusjärjestyksessä ensimmäiset eli koronaviruspotilaiden kanssa työskentelevä hoitohenkilökunta ja riskiryhmäläiset saavat rokotteen.

– Vaikutuksia tulee jo sitä kautta, että riskiryhmään kuuluvat saadaan rokotettua, jonka kautta sairaalahoidon tarve vähenee. Silloin myös kuolemantapauksien määrä vähenee, jolla on tietysti erittäin suuri merkitys.

– Ajattelen niin, että mitä isompi osa väestöstä on rokotettuna, sitä hankalampaa epidemian on edetä yhteiskunnassa. Eli toivottavana on mahdollisimman suuri rokotuskattavuus.

14. Tukahduttaako rokote kokonaan koronavirusepidemian?

Rämetin mukaan rokote sammuttaa epidemian, mutta koronavirus ei rokotteesta huolimatta ole häviämässä maailmasta vielä pitkään aikaan.

– Kuten ylilääkäri Hanna Nohynek hyvin totesi, kukaan ei ole turvassa, ennen kuin kaikki ovat turvassa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja