Koronavirukseen ei ole rokotetta, eikä kukaan tiedä, milloin sellainen olisi valmis – THL: "Toistaiseksi ei ole edes varovaista arviota"

Viruksen geneettinen rakenne selvillä

Wuhanin koronavirusta vastaan kuitenkin kehitetään parhaillaan rokotetta laboratorioissa Kiinassa, Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Australiassa.

Toistaiseksi ei ole edes varovaista arviota, milloin rokote mahdollisesti saataisiin käyttöön.

– Meillä on onneksi tiedossa viruksen geneettinen rakenne, ja sen pohjalta voidaan nykyisiä tietokoneohjelmia ja aiempia virusrokotetyyppejä hyödyntäen rakentaa erilaisia mallirokotteita.

Lue myös: Koronavirus lukuina: Katso tästä kuolonuhrit, tartuntamäärät ja levinneisyys

Edessä vielä monta vaihetta

Nohynekin mukaan optisimmankin arvion mukaan laboratoriokehityksestä ihmiskokeiden alkamiseen kestää vähintään 16 viikkoa, mutta ihmiskokeiden kestoa ei voi ennakkoon arvioida.

– Ennen kuin uudet mallirokotteet ovat käyneet läpi ihmiskokeet, missä voidaan todeta, että ne ovat riittävän turvallisia ja herättävät suojaavaa immunologista vastetta, siinä tulee menemään aikaa.

Ennen myyntiin pääsyä rokote tarvitsee lääkeviranomaisen hyväksynnän sen käytön turvallisuudesta ja tehosta.

Ehtiikö rokote käyttöön ennen epidemian laantumista?

Epidemiatilanteen hallinnassa rokotekehityksen ongelmana on, ehtiikö rokote käyttöön ennen kuin koronavirusepidemia laantuu.

Esimerkiksi sars-viruksen kohdalla kävi niin, ettei sitä vastaan kehitetyn rokotteen tehosta ole tietoa, koska epidemia ehti laantua ennen rokotteen valmistumista.

Näin voi käydä myös Wuhanin koronaviruksen kohdalla.

– Tämä on nimenomaan huoli aina rokotekehittelyssä.

– Nyt kun virus leviää, sen suojatehon tutkiminen olisi mahdollista, mutta kun virus on tartuttanut monet ja tehnyt heidät vastustuskykyisiksi, on vaikeaa enää todentaa sen tehoa laajoissa ihmiskokeissa.

Lue myös: THL antoi uuden ohjeistuksen matkailijoille koronaviruksesta

Vaihtoehtona terveiden altistaminen virukselle

Jos altistetta ei ole enää olemassa, rokotteen tai lääkkeen tehoa on vaikea todentaa. Vaihtoehdoksi jää vain terveiden ihmisten altistamisen tietoisesti luonnonvirukselle laboratorio-olosuhteissa.

– Nämä ovat tietysti hankalia kysymyksiä.

– Haluaisitko sinä kehitteillä olevalla rokotteella rokotettuna mennä laboratorioon viruksen altistukseen, ja sitten sinun terveyttäsi seurattaisiin kontrolloiduissa olosuhteissa, suojaako saamasi rokote todella?

– Kyllä näitä tutkimuksia voidaan tehdä, mutta eivät ne ongelmattomia ole nekään.

Viruksen saaneita on onnistuttu parantamaan

Thaimaan terveysministeriö kertoi viime viikolla, että koronaviruspotilaita on onnistuttu parantamaan influenssaa ja hi-virusta vastaan käytettävien viruslääkkeiden yhdistelmällä.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Bangkokissa Rajavithin sairaalassa hoidettavana olleelta seitsemänkymppiseltä naiselta otettu näyte oli lääkehoidon jälkeen negatiivinen, vaikka se oli 48 tuntia aiemmin ollut vielä positiivinen.

Nainen oli sairastanut koronavirusta tätä ennen 10 päivän ajan.

"Joudumme luottamaan tapausselostusten sarjaan"

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan ei kuitenkaan voida varmasti todeta, että nainen parani juuri lääkkeen ansiosta.

– Tällaisten tapausten ongelma on siinä, että pitää kysyä, olisiko ihminen parantunut muutenkin vai onko paraneminen tapahtunut kiitos sen lääkkeen.

– Jotta voidaan todentaa, että lääke todella paransi ihmisen, pitäisi olla satunnaistettu, kontrolloitu tutkimusasetelma, eli osa potilaista hoidettaisiin lääkkeellä ja osa ei.

Nohynekin mukaan tutkimusasetelmassa tulisi taas vastaan eettiset kysymykset.

– Niinpä me ehkä joudumme tällaisten tapausselostusten sarjaan luottamaan ja ihan kokeiluteitse edetä.

– Näinhän tapahtuu usein myös harvinaisten tautien lääkkeiden kehittelyssä, kun ei ole riittävää määrää ihmisiä, että voitaisiin tehdä satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia.

Jutun lähteenä käytetty myös Duodecimin terveyskirjastoa.