Miksi uudenlaista koronavirusta vastaan ei ole rokotetta ja ehtiikö rokote valmistua ajoissa? MTV Uutiset kysyi asiaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynekilta.
Katso yllä oleva video: MTV Uutiset paikalla Hongkongissa, jossa vahvistettiin ensimmäinen viruskuolema.
Kiinan Wuhanista levinneen koronaviruksen uhriluku on noussut jo lähes viiteensataan, ja tartunnan saaneiden määrä lähentelee 25 000.
Wuhanin kaupungista levinnyt koronavirus (2019-nCoV) muistuttaa geneettisesti 2000-luvun alkupuolella levinnyttä sars-virusta, mutta uudenlaista koronavirusta vastaan ei ole rokotetta.
– Koronaviruksen rakenne on niin uusi, että siihen ei ole vielä mitään mallirokotettakaan. Toki sars- ja mers-virusrokotekehittelyn pohjalta tätä työtä on hyvä käynnistää, Nohynek kertoo.
Lue myös: Voiko koronavirus aiheuttaa pysyviä vammoja? Näin ylilääkäri vastaa
Virusta ei vielä tunneta kunnolla
Nohynekin mukaan uusi koronavirus eroaa monissa kohdin sars-viruksesta, vaikka perimältään virukset ovatkin hyvin lähellä toisiaan.
– Rokotteen kehittelyn kannalta on tärkeää, että tiedetään, mitkä rakenneosaset viruksesta ovat niitä, jotka ihmisessä käynnistävät suojaavan vasteen. Tämän viruksen kohdalla nimenomaan se kohta vaikuttaa olevan erilainen.
Toinen kysymys Nohynekin mukaan on se, mutatoituuko virus ajan myötä.
– Tällä hetkellä ei ole viitettä siitä, että virus nopeasti muuttuisi rakenteeltaan siirtyessään ihmisestä toiseen, eli se olisi niin sanotusti hyvin vakaa virus.
Lue myös: Koronavirustartunta leviää luksusristeilijällä, yli 3700 matkustajaa karanteeniin Japanissa: "Meidän ei anneta edes avata hyttien ovia"
Viruksen geneettinen rakenne selvillä
Wuhanin koronavirusta vastaan kuitenkin kehitetään parhaillaan rokotetta laboratorioissa Kiinassa, Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Australiassa.
Toistaiseksi ei ole edes varovaista arviota, milloin rokote mahdollisesti saataisiin käyttöön.
– Meillä on onneksi tiedossa viruksen geneettinen rakenne, ja sen pohjalta voidaan nykyisiä tietokoneohjelmia ja aiempia virusrokotetyyppejä hyödyntäen rakentaa erilaisia mallirokotteita.
Lue myös: Koronavirus lukuina: Katso tästä kuolonuhrit, tartuntamäärät ja levinneisyys
Edessä vielä monta vaihetta
Nohynekin mukaan optisimmankin arvion mukaan laboratoriokehityksestä ihmiskokeiden alkamiseen kestää vähintään 16 viikkoa, mutta ihmiskokeiden kestoa ei voi ennakkoon arvioida.
– Ennen kuin uudet mallirokotteet ovat käyneet läpi ihmiskokeet, missä voidaan todeta, että ne ovat riittävän turvallisia ja herättävät suojaavaa immunologista vastetta, siinä tulee menemään aikaa.
Ennen myyntiin pääsyä rokote tarvitsee lääkeviranomaisen hyväksynnän sen käytön turvallisuudesta ja tehosta.
Ehtiikö rokote käyttöön ennen epidemian laantumista?
Epidemiatilanteen hallinnassa rokotekehityksen ongelmana on, ehtiikö rokote käyttöön ennen kuin koronavirusepidemia laantuu.
Esimerkiksi sars-viruksen kohdalla kävi niin, ettei sitä vastaan kehitetyn rokotteen tehosta ole tietoa, koska epidemia ehti laantua ennen rokotteen valmistumista.
Näin voi käydä myös Wuhanin koronaviruksen kohdalla.
– Tämä on nimenomaan huoli aina rokotekehittelyssä.
– Nyt kun virus leviää, sen suojatehon tutkiminen olisi mahdollista, mutta kun virus on tartuttanut monet ja tehnyt heidät vastustuskykyisiksi, on vaikeaa enää todentaa sen tehoa laajoissa ihmiskokeissa.
Lue myös: THL antoi uuden ohjeistuksen matkailijoille koronaviruksesta
Vaihtoehtona terveiden altistaminen virukselle
Jos altistetta ei ole enää olemassa, rokotteen tai lääkkeen tehoa on vaikea todentaa. Vaihtoehdoksi jää vain terveiden ihmisten altistamisen tietoisesti luonnonvirukselle laboratorio-olosuhteissa.
– Nämä ovat tietysti hankalia kysymyksiä.
– Haluaisitko sinä kehitteillä olevalla rokotteella rokotettuna mennä laboratorioon viruksen altistukseen, ja sitten sinun terveyttäsi seurattaisiin kontrolloiduissa olosuhteissa, suojaako saamasi rokote todella?
– Kyllä näitä tutkimuksia voidaan tehdä, mutta eivät ne ongelmattomia ole nekään.
Viruksen saaneita on onnistuttu parantamaan
Thaimaan terveysministeriö kertoi viime viikolla, että koronaviruspotilaita on onnistuttu parantamaan influenssaa ja hi-virusta vastaan käytettävien viruslääkkeiden yhdistelmällä.
Uutistoimisto Reutersin mukaan Bangkokissa Rajavithin sairaalassa hoidettavana olleelta seitsemänkymppiseltä naiselta otettu näyte oli lääkehoidon jälkeen negatiivinen, vaikka se oli 48 tuntia aiemmin ollut vielä positiivinen.
Nainen oli sairastanut koronavirusta tätä ennen 10 päivän ajan.
"Joudumme luottamaan tapausselostusten sarjaan"
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan ei kuitenkaan voida varmasti todeta, että nainen parani juuri lääkkeen ansiosta.
– Tällaisten tapausten ongelma on siinä, että pitää kysyä, olisiko ihminen parantunut muutenkin vai onko paraneminen tapahtunut kiitos sen lääkkeen.
– Jotta voidaan todentaa, että lääke todella paransi ihmisen, pitäisi olla satunnaistettu, kontrolloitu tutkimusasetelma, eli osa potilaista hoidettaisiin lääkkeellä ja osa ei.
Nohynekin mukaan tutkimusasetelmassa tulisi taas vastaan eettiset kysymykset.
– Niinpä me ehkä joudumme tällaisten tapausselostusten sarjaan luottamaan ja ihan kokeiluteitse edetä.
– Näinhän tapahtuu usein myös harvinaisten tautien lääkkeiden kehittelyssä, kun ei ole riittävää määrää ihmisiä, että voitaisiin tehdä satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia.
Jutun lähteenä käytetty myös Duodecimin terveyskirjastoa.