Näin somekulttuuri vaikuttaa historian tutkimiseen – tutkija: "Lähdetaikinasta poimitaan rusinoita oman tulkinnan tueksi"

Kuluneen ilmaisun mukaan jokainen sukupolvi kirjoittaa historiaa uudelleen.

Tohtori ja kolmen eri yliopiston dosentti Lasse Laaksonen tunnetaan erityisesti sotahistorian tutkijana.

Yleisellä tasolla Suomen sotien näkökulmasta, ensimmäinen sukupolvi on Laaksosen mukaan se, joka kuvailee historiaa omakohtaisemmin, kun seuraavat sukupolvet ottavat kriittisemmän linjana.

– Heidän historiankirjoituksensa ovat hyvin subjektiivisia, tällaista apologia -puolustuspuhetta. Toinen sukupolvi, joka ei itse ollut sodassa, mutta oli auktoriteettien vaikutuspiirissä, niin heillä oli kovat paineet luoda kriittistä tulkintaa.

Kolmannella sukupolvella aiheet ovat Laaksosen mukaan niin ikään kriittisiä sekä teemat uusia. Kolmannella polvella on myös ollut rohkeutta tarttua niin sanottuihin herkempiin aiheisiin ja luoda "uutta sotahistoriaa".

Sosiaalisen median aikakautta elävä neljäs sukupolvi hakee historian dosentin mukaan enemmän räväkkyyttä.

– Tästä täytyy sanoa, että sensaatiohakuisuus on äärimmäisen suurta. Somekäyttäytyminen heijastuu myös historian tutkimukseen. Voi sanoa, että on tullut paljon pamflettimaisuutta. Tavallaan otetaan lähdetaikina ja poimitaan siitä rusinoita oman tulkinnan tueksi. Sehän ei ole oikeaa tutkimusta, dosentti toteaa.

Laaksonen muistuttaa, että oikeassa tutkimuksessa oikea tulkinta kattaa kaikki relevantit lähteet. Esimerkkinä hän kertoo Suomen ja Saksan väliset historialliset suhteet.

– Jos haetaan vaikka sieltä 1930-luvulta joidenkin kenraalien vierailuja ja todistellaan sillä, että meillä on ollut jo tuolloin tiivistä yhteistyötä, niin se ei ole totta kokonaiskuvassa. Se on kuulunut avain normaaliin protokollaan, Laaksonen huomauttaa.

Lue myös: Yhdysvaltalaisella valokuvaajalla Therese Bonneylla oli salainen tehtävä jatkosodan aikana – yritti taivutella Suomea vaihtamaan puolta

"Moralisointia ja tuomarointia"

Toinen Laaksosta häiritsevä nykypolvien piirre on sosiaalisessa mediassa moralisointi sekä tuomarointi. 

– Katsotaan menneitä aikoja nykynojatuolin perspektiivistä ja osoitetaan sormella sodanaikaisia ratkaisuja. 

– Tai sitten ihmetellään tiikereitä metsästänyttä Mannerheimia, ettei hän huomioinut alkuperäisväestöä. Hän oli kuitenkin aatelisherra ja aikakautensa kasvatti. Ei silloin ajateltu alkuperäisväestöstä, kuten nykyään ajatellaan, Laaksonen sanoo.

Laaksosen mukaan Suomessa tehdään laadukasta historian tutkimusta, mutta hiljaisemmat jäävät äänekkäämpien jalkoihin.

– Jäädään tavallaan niiden sensaatioiden varjoon. Nykyään on mahdollista julkaista eri alustoilla ja siellä haetaan sensaatiota siltä pohjalta, ettei historiaa olla välttämättä luettu ollenkaan, eikä tunneta metodioppia.

– Käydään vanhaa aikakautta läpi nykyarvojen näkökulmasta, niin se ei ole mitään tieteellistä tutkimusta. Se on vastoin historian paradigmaa ja tuottaa aivan vääriä tutkimustuloksia, tohtori täräyttää.

Katso alta koko Lasse Laaksosen haastattelu.

Lue myös: Tullissa on vihreä ja punainen kaista, mutta miksi? 1960-luvulla ideoitua "valomerkkiä" ei koskaan tullutkaan

Nyt huutokaupataan käsittämätön aarre 1970-luvulta: Nasan Voyager-nauhoitteesta maksettaneen huippuhinta

MTV pääsi harvinaisen 115-vuotiaan höyrylaivan kyytiin – 75-asteiseen konehuoneeseen pidetään yhteyttä sähköttämällä