Reipas kävely tai juoksu on tuoreen tutkimuksen mukaan kolme kertaa tehokkaampaa liikuntaa kuin rauhallinen kävely. Parempi kunto puolestaan pienentää monien sairauksien riskiä ja auttaa pidentämään elinikää.
Kävelyä vai juoksua? Bostonin yliopiston lääketieteellisen korkeakoulun (BUSM) tutkijoiden mukaan jälkimmäinen on parempi valinta, mikäli toiveissa on hyvä kunto ja siitä koituvat terveyshyödyt.
European Heart Journal -tiedelehdessä ilmestyneet löydökset perustuvat noin 2000 amerikkalaisen pitkäaikaisseurantaan. Osallistujille tehdystä sydämen ja keuhkojen harjoitustestistä saadut tulokset yhdistettiin aktivisuusmittarin keräämiin tietoihin.
Kohtalainen tai raskas liikunta paransi osallistujien kuntoa kolme kertaa tehokkaammin kuin pelkkä kävely ja 14 kertaa tehokkaammin kuin paikallaanolo. Lisäksi tutkijat havaitsivat, että pidempi harjoitteluaika ja useampien päivittäisten askelien ottaminen kompensoivat osin istumisen kielteisiä vaikutuksia kuntoon.
Kohtalaista liikuntaa on esimerkiksi reipas kävely, uinti tai retkeily. Raskasta liikuntaa on esimerkiksi juoksu, portaiden nousu tai pyöräily.
Lue myös: Tarvitseeko tavallinen kuntoilija älykelloa tai -sormusta? Suomalaislääkärit kertovat, mitä laitteet voivat oikeasti paljastaa
Hyvä kunto on hyväksi terveydelle
Tutkijat huomauttavat, että vaikka nyt tarkasteltiin lähinnä sitä, millainen vaikutus liikuntamuodolla on fyysiseen kuntoon, hyvä kunto heijastuu muuhun terveyteen. Hyvä kunto on yhdistetty pienempään sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen ja syöpien riskiin sekä pidempään elinikään.
Liikunta vahvistaa myös luustoa sekä ehkäisee tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Kohtuullisesti kuormittava liikunta parantaa vastustuskykyä ja voi ehkäistä flunssia. Hyvä fyysinen kunto suojaa tutkimusten mukaan myös vakavalta koronataudilta.
Säännöllinen liikunta on hyväksi myös aivoille ja mielenterveydelle – se pienentää muistisairauksien riskiä, torjuu masennusta ja hillitsee stressiä.
Liikunnan terveyshyötyjä ei kuitenkaan saa yhdestä juoksulenkistä vaan urheilun täytyy olla säännöllistä.
Lue myös: Eron jälkeen jokin naksahti päässä – Sakari, 29, vaihtoi päihteet juoksuun: "Otin vastuun omasta elämästäni"
Liikunnan terveyshyödyt nopeammin
Liikunnan intensiivisyys on aiemminkin nostettu esimerkiksi tiettyä askelmäärää paremmaksi terveysmittariksi. Monen takaraivoon on iskostunut ajatus 10 000 päivittäisen askeleen tavoittelusta, mutta huomattavasti vähempikin saattaa riittää, jos jalkoja nostelee rivakammin.
Suomalaisten liikuntasuositusten mukaan sydämen sykettä kohottavaa eli reipasta liikuntaa kannattaisi harrastaa viikossa 2 tuntia 30 minuuttia. Samat terveyshyödyt saa 1 tunnissa 15 minuutissa, jos liikkumisen tehoa lisää rasittavaksi. Kahdesti viikossa olisi hyvä harjoittaa lihaskuntoa ja liikehallintaa.
Mistä sitten tietää, onko liikunta reipasta vai rasittavaa? UKK-instituutti kehottaa tarkkailemaan hengitystä. Liikkuminen on reipasta, jos puhuminen sujuu hengästymisestä huolimatta. Jos puhuminen muuttuu hengästymisen takia vaikeaksi, kyse on rasittavasta liikunnasta.
Lue myös: Parkinsonin taudin ensimmäiset oireet voivat näkyä kävelyssä – pidä silmällä näitä merkkejä
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
8:18
Lähteet: Boston University School of Medicine, UKK-instituutti, Terveyskirjasto