Muurahaistuolin suunnittelijan Arne Jacobsenin tuotannosta näyttely

Taidehallissa klassikoiden rinnalla esitellään Jacobsenin laajasta tuotannosta valaisimia, tekstiilejä, aterimia, astioita, kelloja ja huonekaluja sekä myös prototyypeiksi jääneitä suunnitelmia. Näyttely jatkuu 11:nteen elokuuta saakka.

Jacobsenin läpimurtotyö oli Tulevaisuuden talo vuonna 1929. Asuntomessuille noussut ultramoderni rakennus hätkähdytti yleisöä katolle rakennettuine helikopterikenttineen. Myöhemmin arkkitehti suunnitteli muun muassa Munkegårdin koulun, johon ideoitu Muurahainen (1952) on yhä hänen tunnetuin tuolinsa Munan, Seitsemän-sarjan ja Joutsenen ohella. Jacobsen yleensäkin suunnitteli huonekalut, valaisimet, kellot ja tarvittaessa astiastotkin piirtämiinsä rakennuksiin. Joutsen-tuoli syntyi esimerkiksi alunperin somistamaan Jacobsenin piirtämän Kööpenhaminan Royal Hotel SAS:in julkisia tiloja. Samaisen hotellin aterimet näkyivät vilaukselta Stanley Kubrickin Avaruusseikkailu 2001 -elokuvassa ja kohosivat oitis suureen suosioon. Itse hotelli on äänestetty Kööpenhaminan rumimmaksi rakennukseksi, mistä Jacobsen jaksoi ylpeillä. Taloa on verrattu muun muassa kellokorttilaitteeseen ja sikarilaatikkoon.

Helsinkiin Jacobsenin satavuotisjuhlanäyttely saapui Kööpenhaminasta, jossa sen kevään kuluessa näki yli 40 000 kävijää. Taidehallista katselmus jatkaa Glasgowiin Skotlantiin ja sieltä Olson taideteollisuusmuseoon. Näyttelyn on tuottanut Dansk Design Center.

Iki- ja likivihreät

Satavuotisjuhlanäyttelyn nimi Evergreens and Nevergreens viittaa siihen, kuinka monet Jacobsenin suunnittelemista esineistä saavuttivat ikivihreän klassikon aseman, mutta muutamat myös jäivät syrjään sarjatuotannosta niin sanotuiksi likivihreiksi. Katselmuksessa klassikkotuolit on asetettu lattialle ja yleisöllä on lupa istua niihin. Likivihreät on nostettu jalustalle. Muotoilija itse hyväksyi Muna- ja Joutsen -tuolien verhoiluksi ainoastaan mustan nahkan, värillisiä versioita on alettu tehdä vasta hänen kuolemansa jälkeen.

Jacobsenista piti alunperin tulla taidemaalari, mutta isänsä painostuksesta hän ryhtyi opiskelemaan arkkitehtuuria, koska se oli käytännöllisempää. Hän kuitenkin maalasi akvarelleja koko elämänsä. Taituruus näkyy hänen suunnittelemissaan tekstiileissä. Jacobsen oli juutalainen ja joutui siksi pakenemaan Saksan miehityksen jaloista Ruotsiin vuoteen 1945 asti. Pakovuosinaan hän suunnitteli lähinnä tekstiilejä, joihin ammensi aiheet ja muodot puutarhainnostuksestaan. 1960-luvulla Jacobsenin muotokieli muuttui geometrisemmaksi. Aikakauden tuotteista kuuluisimpia lienevät Oxfordiin rakennetun St. Catherine's Collegen tuolit, joiden aaltomainen selkänoja miellyttää tänäkin päivänä monen yritysjohtajan selkää sekä sylinterin muotoisten tarjoiluastioiden sarja Cylinda-Line. Näyttelyssä kävijöiden korvaa hivelevät linnunlaulu sekä Jacobsenin lempisäveltäjän Shostakovitshin musiikki.

(STT)

Katso Eija Bastmanin juttu aiheesta

(Kymmenen uutiset 26.06.2002)