Tammikuun 2015 lopulla 17-vuotias porilaistyttö katosi iltalenkillään. Myöhemmin samana iltana palokunta sai ilmoituksen tulipalosta Kokemäellä. Palaneen autiotalon raunioista löytyi hiiltynyt ruumis.
Tästä alkoi viranomaisten kuumeinen selvitystyö, jotta uhri tunnistettaisiin, tapahtumaketju selvitettäisiin ja mahdolliset tapaukseen liittyvät henkilöt saataisiin vastuuseen.
Tuore Murharyhmä-lehti avaa koko Suomea järkyttänyttä tapausta tutkijoiden näkökulmasta. Artikkeli keskittyy siihen, mitä tietoja DNA-testauksen kautta saatiin tapauksen eri vaiheissa.
Pahoin palanutta vainajaa ei pystytty heti tunnistamaan, mutta 17-vuotiaan tytön katoamisilmoituksen perusteella oli syytä olettaa, että kyseessä voisi olla sama henkilö.
Epäilty löytyi nopeasti
Murharyhmä-lehdessä kerrotaan, että ruumiista taltioitiin kudosta, jota verrattiin kadonneen tytön hammasharjasta ja hiusharjasta saatuihin näytteisiin. Lisäksi tytön äidistä otettiin vertailunäyte. Näiden kautta viranomaiset saivat varmuuden siitä, kenen ruumis palaneesta rakennuksesta oli löytynyt.
Esitutkinnassa ilmenneiden seikkojen perusteella poliisilla oli syytä epäillä tekijäksi tytön entistä poikaystävää Ramin Azimia. Miehen ostokset ja laina-autosta tehdyt havainnot yhdistivät hänet tapahtumapaikalle sekä viittasivat teon suunnitelmallisuuteen.
Murharyhmä-lehti kertoo, miten tutkijat keräsivät seuraavien viikkojen aikana teknistä näyttöä, samalla kun tapahtumien kulku alkoi tarkentua.
Azimin lainaamasta autosta löydettiin useita mahdollisia veritahroja. Yhdestä tahrasta saatiin uhriin sopiva DNA-tunniste, autosta löytyneet veritahrat sopivat epäillyn DNA-tunnisteeseen.
Epäillyn tuttavan antaman vinkin perusteella poliisi suoritti etsinnän varastoon, josta löytyi takki ja kengät. Ne sopivat Azimilla Porissa olleeseen vaatetukseen ja niissä havaittiin kuumuuden aiheuttamia jälkiä. Vaatteista saadut DNA-tulokset olivat kuitenkin ainoastaan viitteellisiä.
Tavallista herkempi testi käyttöön
Pahoin palaneesta uhrista ei saatu ensin viitteitä siemennesteestä. Näytteille tehtiin kuitenkin normaalia DNA-tunnistemääritystä herkemmät Y-kromosomitutkimukset, kertoo Murharyhmä-lehti.
Tämän perusteella saatiin määriteltyä Y-kromosomityypit, jotka olivat samanlaisia kuin Azimin. Käräjäoikeudessa tapahtumakulun mukaan epäilty pahoinpiteli ja raiskasi tytön kaupan pihalla Ulvilassa.
Murharyhmä-lehden artikkelissa huomautetaan, että jutun tutkinnassa otettiin paljon muitakin näytteitä kuin tekstissä mainittuja. Sen mukaan rikostutkinnassa on opittu, että nopeudella on suuri merkitys, joten DNA-prosessiin on tutkinnan tueksi kehitetty kolmessa päivässä valmistuva pikatuote. Lisäksi yhteistyöllä ja vuoropuhelulla eri tutkijoiden ja laboratotioiden kanssa on suuri merkitys.
Tarvetta olisi artikkelin mukaan kuitenkin vielä menetelmälle, jolla voitaisiin määrittää tahrasta DNA:n ikä, kudostyypin määrittävälle testille sekä pikatestille, jolla tuloksia voisi saada jo kahdessa tunnissa suoraan rikospaikalla.
Sekä Satakunnan käräjäoikeuden että Vaasan hovioikeuden mukaan tuolloin 28-vuotias Ramin Azimi syyllistyi entisen tyttöystävänsä raiskaukseen ja murhaan tammikuussa 2015.
Korkein oikeus ei myöntänyt valituslupaa elinkautiseen vankeuteen tuomitulle miehelle.