Suomen vakavin lento-onnettomuus tapahtui 3. tammikuuta 1961, kun nykyisen Finnairin, silloisen Aeron DC-3-lentokone syöksyi metsään Koivulahden kunnan alueella Pohjanmaalla. Kone syttyi tuleen ja tuhoutui täysin, vieden mukanaan kolmen miehistön jäsenen ja 22 matkustajan hengen.
Lento oli lähtenyt liikkeelle Kruununkylän lentokentältä kymmenisen minuuttia myöhässä, kello 7.16. Onnettomuus tapahtui 24 minuuttia nousun jälkeen. Koneen määränpäähän Vaasan lentokentälle oli vain reilut 10 kilometriä matkaa.
Kone oli jostain syystä lentänyt liian matalalla ja tehnyt jyrkän, virheliikkeeksi tulkitun kaarron vasemmalle. Tämä johti ilman virtauksen irtoamiseen siivistä. Toinen vaihtoehto oli liian äkillinen yritys nostaa koneen lentokorkeutta.
– Syntynyt virheliike on yritetty viime hetkellä korjata työntämällä kaasut täysin auki, mikä kuitenkaan ei ole auttanut, vaan kone on joutunut syöksykierteen alkuun, onnettomuuden tutkintaselosteessa kerrotaan.
Palaneita ruumiita vaikea tunnistaa
Ensimmäiset silminnäkijät saapuivat paikalle jo vartin onnettomuuden jälkeen, mutta eivät pystyneet ryhtymään pelastustöihin koneen hylyn palaessa täydessä liekissä. Palokunnat saapuivat paikalle noin puoli tuntia myöhemmin.
Tavallisilla paloautoilla ei päästy palopaikalle, minkä johdosta tapauksen tutkinnassa vaadittiin kaikille lentoasemille maastokelpoista paloautoa.
Hylyssä olleet henkilöt olivat saaneet surmansa jo koneen maahansyöksyssä. Pahoin palaneiden ruumiiden tunnistaminen oli vaikeaa. Ohjaajien ruumiit olivat säilyneet muita paremmin.
Saanut jo kaksi varoitusta
Haastateltujen lentoperämiesten mukaan lentokapteeni oli keskimääräistä parempi lentäjä sekä tarkka ja vaativa esimies. Häntä kuvailtiin huumorintajuiseksi ja tasaiseksi sekä puheliaaksi, joka kuitenkin oli vaitelias henkilökohtaisista asioistaan.
Hänelle oli annettu jo aiemmin kaksi varoitusta. Toinen johtui siitä, että hän oli antanut ulkomailla lentolupakirjansa pantiksi käteisvaroja hankkiakseen. Toinen taas liittyi siihen, että hän oli ollut ohjaajana tai ainakin matkustajana ojaan suistuneessa henkilöautossa. Tapausta koskeva oikeudenkäynti oli onnettomuushetkellä vielä kesken, ja sen olosuhteet olivat epäselvät.
Viettivät iltaa alkoholia nauttien
Tutkinnassa paljastui, ettei lentokapteeni ollut perämiehensä kanssa viettänyt turmaa edeltävää iltaa vastuullisen työnsä vaatimalla tavalla.
Koneen lentokapteeni ja lentoperämies olivat näet oleskelleet lentäjille varatussa hotellihuoneessa jatkaen hotellin ravintolaan hieman ennen iltakymmentä. Heidän seuraansa saapui paikallinen lentovirkailija, jonka kanssa he aterioivat nauttien olutta ja giniä.
Kapteeni kahden promillen humalassa
Ilta jatkui puolen yön aikaan hotellihuoneeseen nauttimaan konjakkia, jonka jälkeen matka jatkui lentovirkailijan asunnolle, jossa alkoholia nautittiin kello 2 asti. Aamulla kaksikko ei ehtinyt lentokentälle lähtevään linja-autoon, ja lentovirkailija nouti heidät vuokra-autolla.
Lentokentällä kapteenin tai perämiehen ei huomattu olleen alkoholin vaikutuksen alaisena. Ruumiinavauksessa kuitenkin todettiin, että kapteenilla oli veressään ainakin kaksi promillea alkoholia ja perämiehellä 1,56 promillea. Promillet vastaavat suurin piirtein arviota kaksikon illan ja yön aikana nauttimasta alkoholimäärästä. Heidän arvioitiin nauttineen kahdestaan 16 pulloa olutta, 7 ginigrogia ja noin 900 grammaa konjakkia.
– Lentäjien fyysinen ja henkinen kunto ei ole valvotun yön ja heidän vastoin määräyksiä nauttimiensa väkijuomien takia ollut normaali, selosteessa arvioitiin.