Suomalaisessa jääkiekossa koittaa uusi aika, kun liigakarsinnat palaavat ensi keväänä ohjelmistoon sitten vuoden 2013. MTV Urheilu selvitti, mitkä Mestis-seurat todellisuudessa tavoittelevat nousua pääsarjatasolle ensi kaudeksi.
Jääkiekon SM-liiga on auki, mutta harva Mestis-seura on toden teolla kiinnostunut sarjanoususta kauden päätteeksi. MTV Urheilun selvityksessä vain kaksi seuraa ilmaisi suoraan tavoittelevansa paikkaa SM-liigassa ensi kevään karsinnoissa, jos voittavat Mestiksen mestaruuden. Lisäksi kolmesta seurasta kerrotaan nousun olevan ainakin jossakin määrin mahdollinen jo tällä kaudella.
Vaikka SM-liigaan on alkavalla kaudella mahdollista nousta myös pelaamalla, suhtautuvat Mestis-seurat vallitsevaan sarjajärjestelmään varsin kriittisesti.
– Mitä nyt puhutaan, että on sarja auki ja karsinnat, toihan on ihan silmänlumetta, Joensuun Kiekko-Poikien puheenjohtaja Jukka Ropponen sanoo.
LUE MYÖS: Kiekkoraati: SM-liigaseurat kohtaavat rajun totuuden – "Nyt on oikeasti tosi kyseessä"
LUE MYÖS: SM-liigassa liikaa joukkueita? Kapteeneilta räväkkä kannanotto
Tällä hetkellä Liiga-nousun yhtälö on monella tapaa haastava Mestis-seuroille. SM-liigaan mielivän joukkueen tulisi ensin selviytyä Mestiksen pudotuspeleihin ja edetä kolmen pudotuspelisarjan läpi Mestiksen mestariksi. Viimeisessä vaiheessa karsinnoissa vastaan asettuisi SM-liigan play outissa hävinnyt joukkue. Play outissa SM-liigan runkosarjan kaksi viimeistä joukkuetta pelaavat keskenään paras seitsemästä -sarjan, jonka häviäjä joutuu karsintaan Mestiksen voittajaa vastaan. Myös karsinta pelataan paras seitsemästä -systeemillä.
Ropposen mielestä Liiga on joukkuemäärältään "ylipaisutettu". 16 joukkueella kuilu seuraavaan sarjatasoon, eli Mestikseen muodostuu väkisin liian suureksi. Ropposen ja Kiekko-Poikien näkemys oikeanlaisesta sarjajärjestelmästä kiteyttää pääpiirteissään Mestiksessä vallalla olevan ajattelutavan.
– Meillä on selkeä mielipide, että 10–12 joukkuetta kahdella ylimmällä sarjatasolla. Molemmista automaattisesti viimeiset putoaa alaspäin ja ensimmäiset nousee ylöspäin. Seuraavat karsivat. Niin saataisiin mielenkiinto takaisin tähän jääkiekkoon ja saataisiin kilpailullisuus takaisin. Se nostaisi meidän tasoa ihan eri lailla. Siihen liittyy se, että a-nuorten sarja pitää saada samanlaisten lainalaisuuksien alle.
LUE MYÖS: Jokerien Ossi Väänäseltä suorat sanat SM-liigasta
Mestis-seuroissa on luettu tarkalla silmällä Kärppien puheenjohtajaksi palanneen Juha Junnon näkemyksiä suomalaisen jääkiekon tulevaisuudesta. Junno linjasi Ilta-Sanomien haastattelussa, että Suomessa pitäisi siirtyi niin sanottuun Sveitsin malliin.
– Meidän pitää löytää positiivinen malli, josta muodostuisi kaksi eri tasoa. Ehdotan tänne Sveitsin mallia, että olisi A- ja B-liiga, Junno sanoi Ilta-Sanomille.
MTV Urheilun haastattelussa monet Mestis-seurojen puheenjohtajat nostivat esiin Junnon sanat.
– Niin kauan kuin tilanne elää tai tulee tuollaisia ulostuloja, ainakin itse tulkitsen, että jollain taholla olisi muutokseen tarvetta. Olisi se upea asia, että olisi kaksi sarjatasoa, joista voisi sanoa, että ne ovat molemmat ammattilaissarjoja siltä osin, että voisi maksaa kaikille kohtuullista palkkaa, Ketterän puheenjohtaja Mikko Partanen sanoo.
– Mestiksessä on vähintään yksi seura, jolla on selkeä halukkuus ja kyvykkyys nousta. Ja vastaavasti jos katsotaan Liigan tilinpäätöstietoja, nähdään että siellä ei ole kauhean hyvinvoivia seurjoja tai yhtiöitä. Väistämätön tosiasia on, että sarjajärjestelmää pitää jollain tapaa muokata, Kiekko-Vantaan puheenjohtaja Anssi Aura toteaa.
Kahdella selkeä nousutavoite
Selkeimmin SM-liiga-paikan perässä ovat Jokerit ja TuTo, jotka ilmoittavat suoran tavoittelevansa liiganousua kauden päätteeksi.
Jokereiden puheenjohtaja Mikko Saarni kertoo, että seuran organisaatiota on jo rakennettu SM-liigaa varten.
– Meillä aika pitkälle on taustatoiminta mitoitettu Liigaan alusta asti. Meillä ei ole mahdottomia tarpeita, Saarni sanoo.
– Meillä on periaatteessa valmiudet siirtyä ylemmälle sarjatasolle tämän muun toiminnan puolesta. Tietysti pelilliset asiat on toinen juttu.
Jokerit sai nousutavoitteensa keulakuvaksi todellisen supertähden, kun Valtteri Filppula liittyi joukkueeseen.
LUE MYÖS: Ville Galle kylvi siemenen Valtteri Filppulan päähän: "Ei siinä mennyt kuin muutama viikko"
TuTo haki liigalisenssiä jo viime keväänä, mutta SM-liigan lisenssikomitea hylkäsi turkulaisten hakemuksen erinäisten vaiheiden jälkeen. Tähtäin on yhä ylöspäin.
– Niillä pelisäännöillä, mitä tarjolla on, totta kai aina tavoite on se, että päästään eteenpäin. Hakuprosessissa oltiin mukana ja on joukkuetta ja urheilua sillä asenteella rakennettu, että pystytään pelaamaan uskottavasti Mestiksen mestaruudesta ja sitä kautta lunastamaan paikkaa liigakarsintoihin, TuTon puheenjohtaja Tuomas Haanpää linjaa.
SM-liigaan noustakseen karsinnat voittavan Mestis-joukkueen on vielä lunastettava tällä hetkellä 2,2 miljoonan euron arvoiseksi arvotettu liigaosake ja täytettävä lisenssiehdot.
– Meillä on valmius se lunastaa. Ei luonnollisesti yhtiöllä itsellään, mutta on olemassa lupaus, että se hoituu. En näe sitä isoimpana ongelmana.
Suurempana haasteena Haanpää pitää sitä, että miten Mestiksessä pystytään rakentamaan uskottavaa ja toimivaa liigaorganisaatiota.
– Viime vuonna rakennettiin vahvasti Liigaan tähtävää organisaatiota. Sen ylläpitäminen Mestiksessä on ihan saatanan kallista, Haanpää toteaa..
Mestiksessä tulot ovat SM-liigaa huomattavasti pienemmät. Silloin rahaa kaivetaan omistajien taskuista.
– Ei sitä ratkaista millään muulla, kuin että omistajat rahoittavat omistaan toimintaa sadoilla tuhansilla euroilla. Tämän hetken järjestelmän ainoa mahdollisuus on siinä.
"Kaikki kortit käännetään"
IPK vei viime kaudella Mestiksen mestaruuden, kun se kaatoi loppuotteluissa Ketterän. Alkavalla kaudella IPK ei varsinaisesti tavoittele nousua SM-liigaan, mutta puheenjohtaja Mika Salonen ilmoittaa, että nousun sattuessa, se olisi mahdollista.
– Jos mestaruus uusitaan niin karsimaan halutaan.
Sen Salonen myöntää, että nousun talousvaatimuksista selviäminen olisi urakka.
– Alustavasti on vähän hallituksessa ja omistajien kesken sitä käyty läpi. Jos sellainen mahdollisuus tulisi, sitten kaikki kortit käännetään sen eteen, että se olisi mahdollista.
Iisalmessa oman haasteensa asettaa jäähalli, jossa katsomo on vain toisella sivustalla ja johon mahtuu vain 1 400 katsojaa. Halli ei sellaisenaan täytä SM-liigan lisenssiehtoja, mutta Salosen mukaan ehtoihin sisältyy siirtymäaika
– Kahden vuoden siirtymäaika on tullut olosuhteiden puolesta. Taloudellisesti varmaan pystyttäisiin ihan hyvästi. Viime kaudella 1,4 miljoonan liikevaihto Mestiksessa. Se on jo ihan hyvä. Siihen mahdolliset muut tulot mitä liiganousun kautta tulisi. Saataisiin varmastikin ihan hyvä joukkue kasaan, millä pystyttäisiin opreroimaan, Salonen sanoo.
– Olosuhde Iisalmessa on se suurin ongelma.
Rovaniemeläisen RoKin puheenjohtaja Pertti Heikkilä sanoo, että seura on vuosi sitten linjannut tavoittelevansa liigapaikkaa 2–3 vuoden kuluessa.
– Onko se nykyinen järjestely vai joku muu sarjajärjestelmä, 2–3 vuoden päähän oli tavoite vuosi sitten. Jos nyt voitetaan sarja, ei tietenkään jätetä käyttämättä mahdollisuutta pelata karsintoja.
Nousun taloudelliset reunaehdot ovat myös Rovaniemellä haasteena, mutta tiedossa.
– Kyllä se on asia erikseen. On paljon tehty töitä sen talouden eteen ja edetty ihan hyvässä järjestyksessä, että tiedetään realiteetit, mitä tuossa on. Mutta ei poissuljeta (nousua).
Viime kaudella niukasti seitsemässä ottelussa Mestiksen finaaleista mestari IPK:ta vastaan pudonnut Hermes ei tavoittele vielä vakavissaan nousua pääsarjatasolle, mutta mitään ei suljeta ulos ennakolta. Puheenjohtaja Petri Torkinlampi sanoo nousun olevan "ehkä vähän pidemmän ajan projekti".
– Ainahan se on mahdollista. Seuran tilanne on sen verran hyvä, että ei ole taloudellista rasitetta, joka estäisi sen. Enemmänkin sitten, riittääkö aika, vaikka heti rupeaisi, että saisi sen paketin siihen malliin. Mutta jos siltä rupeaa näyttämään, totta kai urheilua pitää viedä eteenpäin. Mutta se ei ole väkipakolla ilmoitettu päivämäärä, että tuohon mennessä pitää olla tuolla.
Torkinlammen mukaan Kokkolassa rakennetaan organisaatiota sellaiseen kuntoon, että seuraavan askeleen ottaminen olisi mahdollista, jos suomalaisen huippukiekon sarjajärjestelmää rukataan lähitulevaisuudessa uuteen uskoon. Harppaus liigatasolle on suuri.
– Ei ole asetettu (nousutavoitteen) päivämäärää, mutta kehitetään ja rakennetaan toimintaa sillä mallilla, että jos muuta muutosta tapahtuu kuin tuo karsinnan aukeaminen, niin ollaan siinä kunnossa, että voidaan itse määritellä missa ollaan, eikä niin, että joku sanoo, että teidän paikka on tuolla.
Kestomenestyjällä ei edellytyksiä
Imatran Ketterä on ollut Mestiksen kestomenestyjä viime vuosina. Imatralaiset juhlivat mestaruutta kolmesti peräkkäin vuosina 2019, 2021 ja 2022 ja pelasivat finaaleissa viime ja toissa kaudella. Vuonna 2020 pudotuspelit jäivät pelaamatta koronapandemian vuoksi.
Vaikka Ketterä on niittänyt menestystä, ei seura ole nousuvalmis SM-liigaan ensi keväänä, vaikka karsintoihin tiensä selvittäisikin.
– Käydään mittaamassa meidän taso, jos siellä pelataan, Ketterä puheenjohtaja Mikko Partanen sanoo.
– Ei varmasti taloudellisesti olisi resursseja ensi syksynä liigaan. En tällä hetkelllä taloustilanteessa usko siihen. Erilaisia skenaarioita on täälläkin mietitty, mutta tuohon nykyiseen malliin ei varmaan olisi näin nopealla aikataululla mahdollisuuksia.
Ketterän nousutoiveet tulevaisuudessa Partanen tiivistää seuraavasti.
– Sanotaan, että meillä on tahto pelata sellaisessa ympäristössä, mikä on liiketaloudellisesti meille hyvä.
Joensuun Kiekko-Pojat ja Kiekko-Vantaa linjaavat tavoittelevansa paikkaa SM-liigassa, mutta vasta myöhemmin. Kiekko-Pojat rakentavaa organisaatiotaan liigakuntoon 3–4 vuoden aikajänteellä, Kiekko-Vantaa puhuu liigavisiosta vuodelle 2030.
– Nousu ei voi tapahtua nykymuodossa. Sarjajärjestelmä on sellainen, että tuossa ei ole mitään järkeä tänä päivänä, Kiekko-Poikien puheenjohtaja Jukka Ropponen toteaa.
LUE MYÖS: Tomek Valtonen väsyi ja katosi Suomesta – paluu rakentumassa yllättävästä suunnasta: "Kiehtoo olla mukana"
Ropposen mukaan Kiekko-Poikien liigahanke vaatii muutoksen sarjajärjestelmään, ja seura tarvitsee jokusen vuoden aikaa rakentaa organisaatiota niin, että se on kestävällä pohjalla. Joensuussa todettiin vuosi sitten, että liigakelpoisen organisaation rakentaminen kestää neljästä viiteen vuotta.
– Se ottaa sen ajan, kun rakentaa. Ei voi tehdä yhtäkkistä hyppäystä. Pitää rakentaa taustat, organisaatio, hallitus, tukitoimet, kaikki kuntoon ennen, että on järkevällä pohjalla, Ropponen sanoo.
– Päästään joulukuussa pelaamaan ensimmäinen kotipeli uudessa hallissa. Se mahdollistaa monta asiaa meille.
Kiekko-Vantaan puheenjohtaja Anssi Aura sanoo suoraan, ettei seuralla ole kyvykkyyttä pelata ylintä sarjatasoa vielä ensi kaudella.
– Vaikka muodollisesti sarjajärjestelmä mahdollistaa nousun, niin silti se on edelleen lisenssijärjestelmä ja on jonkinlaiset vaatimukset nousulle, Aura sanoo.
– Riippumatta siitä, me nähdään, että jäähalliolosuhde pitäisi olla paremmalla tasolla nimenomaan kapasiteetin osalta. Jotta voidaan aidosti kuvitella kilpailevamme muiden liigaseurojen kanssa, kapasiteetin pitää olla huomattavasti suurempi.
Kiekko-Vantaan kotihalli Tikkurilassa vetää jääkiekko-otteluissa noin 2 000 katsojaa. Auran mukaan seurassa on käynnissä hallihankkeen kartoitus. Liiga 2030 -visioon on tehty "tarkat askellukset" siitä, miltä talouden lukujen tulisi näyttää pääsarjatasolle nousemiseksi.
– Riippumatta lisenssiehdoista, jos sellaisia vielä on, meillä pitää olla pikkaisen urheilullista menestystä. Silläkin perusteella ollaan tähän kauteen lähdetty tuplaamalla pelaajabudjetti ja jätetty myös varaa loppukauteen vahvistaa joukkuetta. Tullaan pelaamaan voitosta.
Ei nousuhaaveita
Kajaanin Hokki ja keuruulainen KeuPa eivät tavoittele nousua pääsarjaan tulevalla kaudella, tuskin myöhemminkään.
– Kyllä meillä on sellainen tilanne tällä hetkellä, että ei ole aitoja mahdollisuuksia vielä nousta. Onko sitten myöhemminkään, se on oma arvoituksensa? Hokin puheenjohtaja Olli-Pekka Hyyryläinen sanoo.
– Pitää realiteetit ymmärtää. Meillä on pieni maakunta täällä. Yritysmaailma on pieni. Ei ole sellaisia resursseja, eikä ole jäähallikaan siinä kuosissa, mitä pitäisi olla.
Hyyryläisen mukaan Kajaanissa ei ole edes käyty keskusteluita mahdollisesta liiganoususta millään aikajänteellä. Tällä hetkellä Hokin tavoitteena on vakiinnuttaa paikka Mestiksen keskikastin paremmalla puoliskolla.
Sarjauudistusta Kajaanissakin odotetaan. Toiveissa on saman sateenvarjon alla olevat A- ja B- tai A-, B- ja C-liigat.
– Minkälainen mahdollisesti tulee sarjauudistus, sen mukaan tavoite on mahdollisimman hyvään paikkaan pyrkiä pelaamaan.
– Kyllä suomalainen jääkiekkosarjajärjestelmä uudistusta kaipaisi, ja saataisiin paremmalle tolalle tulevaisuus kokonaisuudessaan suomalaisessa jääkiekossa.
KeuPan puheenjohtaja Outi Jämsän vastaus on ytimekäs "ei", kun häneltä kysyy seuran nousutavoitteista alkavalla kaudella.
– Talousalue on liian pieni. Ehkä se on se suurin, este mikä voi olla. Pelataan pienellä paikkakunnalla koko kylän joukkueella.
– Pitäisi tapathtua jotakin, mitä en äkkiseltään osaa kuvitella. Ainahan kaikki voi olla mahdollista, mutta sitten pitäisi olla joitain muita pelimerkkejä.
Jämsän mukaan Mestis on KeuPalle oikea paikka pelata.
– Halutaan kehittää nuoria sinne SM-liigaan.