Helsingin käräjäoikeudessa alkoi tänään Viestikoekeskus-jutun loppulausuntojen kuuleminen. Tänään loppulausuntonsa antoivat syyttäjät ja Puolustusvoimat.
Huomenna kuullaan puolustuksen loppulausunnot. MTV Uutiset seurasi oikeudenkäyntiä paikan päällä.
Kolmea Helsingin Sanomien toimittajaa syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä. Syytteet liittyvät lehdessä joulukuussa 2017 julkaistuun Puolustusvoimien Viestikoekeskusta koskevaan artikkeliin ja sen jatkoksi tarkoitettuihin viiteen muuhun artikkeliin.
Syyttäjän mukaan artikkelisarja sisälsi Puolustusvoimien sotilastiedusteluun liittyviä ja salassa pidettäviä tietoja.
Syyttäjä vaatii jutun kirjoittaneille Tuomo Pietiläiselle ja Laura Halmiselle sekä entiselle HS:n politiikan toimituksen vt. esimiehelle Kalle Silfverbergille vähintään puolentoista vuoden ehdollista vankeusrangaistusta.
Kaikki kolme ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen. Perusteluina on muun muassa se, että toimittajien mukaan kaikki jutun tiedot ovat olleet löydettävissä julkisista lähteistä.
3:08
"On erittäin vahingollista, jos sotilastiedustelu vaarantuu"
Klo 13.56 Syyttäjän ja Puolustusvoimien loppulausunnot on nyt kuultu ja oikeudenkäyntipäivä päättyy tältä päivältä. Huomenna kuullaan puolustuksen loppulausunnot.
Klo 13.45 Nyt on Puolustusvoimien loppulausunnon vuoro. Sen pitää sotilaslakimies Juho Melaluoto. Aluksi hän puhuu siitä, että sotilastiedustelu on kiinteä ja varsin kriittinen osa sotilaallista maanpuolustusta.
– Sotilastiedustelu on osa Puolustusvoimien omaa varautumista ja on erittäin vahingollista, jos se vaarantuu. Sotilastiedustelun olennainen osa on kyky tuottaa strateginen ja operaatiivinen ennakkovaroitus kaikille päätöksentekotasoille.
Sotilaslakimiehen mukaan sotilastiedustelun suorituskyky voi vaarantua, jos sen kohde saa selville, mihin tiedonhankintaa kohdennetaan tai mitä kohteesta tiedetään tai ei tiedetä.
– Kohde saa selville, mitkä resurssit ja suorituskyvyt ovat käytössä.
Puolustus on oikeudessa vedonnut siihen, että Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-jutussa tuotiin esiin vanhoja tietoja. Puolustusvoimien mukaan myös 10 vuotta vanhoilla tiedoilla voi olla merkitystä eivätkä ne ole välttämättä vanhentuneita.
– Sotilastiedustelussa tiedonhankinnan kohteet voivat olla samoja vuosikymmenestä toiseen, Melaluoto kertoi.
Lue myös: Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointia koskevassa oikeudenkäynnissä kuullaan tänään Puolustusvoimien edustajaa
Puolustusvoimien mukaan tässä rikosjutussa ei ole merkitystä sillä, että Viestikoekeskus oli jo lakkautettu organisaatiouudistuksen takia Helsingin Sanomien jutun julkaisun aikaan.
– Vaikka organisaatio on muuttunut, sillä ei ole merkittävää vaikutusta tehtäviin tai suorituskykyyn.
Sotilaslakimiehen mukaan on selvää, että huomattava osa sotilastiedustelun kannalta merkittävästä tiedosta löytyy avoimista lähteistä, mutta ei kaikki.
– Edelleen on paljon tietoa, jota ei löydy avoimista lähteistä, ja siksi tarvitaan salaisia tiedustelumenetelmiä.
Lue myös: HS:n toimittaja pyysi esitutkintamateriaalin mukaan Puolustusvoimilta tietoa, jonka olemassaolosta hänen ei olisi pitänyt tietää
Syyttäjä vaatii kolmikolle ehdollisia vankeusrangaistuksia
Klo 13.27 Syyttäjän loppulausunto on nyt pidetty.
Klo 13.22 Syyttäjä vaatii Halmiselle, Pietiläiselle ja Silfverbergille kaikille vähintään puolentoista vuoden ehdollista vankeusrangaistusta.
Syyttäjä perustelee vaatimustaan sillä, että kyse on lukuisista turvallisuussalaisuuksista, joita Hesarin artikkelissa on paljastettu.
– Kyse on ollut lukuisia turvallisuussalaisuuksia sisältävästä artikkelisarjasta. Toimittajastatus ei ole asiassa lieventävä seikka, kyse on ollut huomattavan laajalevikkisestä sanomalehdestä, tahallisuuden aste on korkea ja motiivina tässä on ollut ainoastaan kohujulkisuus. Tiedon salaisuusluonnetta on korostettu aivan tarkoitushakuisesti, Rinkinen toteaa.
Teon vahingollisuudesta syyttäjä toteaa, että tällainen toiminta helpottaa Suomeen kohdistuvaa tiedustelua.
Syyttäjä: Tekijät yhtäläisesti rikosvastuussa
Klo 13.13 Erikoissyyttäjä Anja-Riitta Rinkinen käy nyt läpi sitä, miten Viestikoekeskus-jutun kirjoittaneet toimittajat Laura Halminen ja Tuomo Pietiläinen sekä politiikan toimituksen vt. esimies Kalle Silfverberg ovat kaikki yhtäläisesti rikosvastuussa jutussa.
– Artikkeleiden päävastuut oli jaettu tasan ja toimittajat ovat todenneet sen myös oikeudessa. Halminen on vedonnut Pietiläisen auktoriteettiasemaan, mutta tässä ei ole tullut esille seikkoja, joiden vuoksi hän olisi ollut sellaisessa alisteisessa asemassa, etteikö hän olisi voinut kieltäytyä jutun teosta, Rinkinen sanoo.
Syyttäjän mukaan Halmisen toiminta tietovuoden paljastamiseksi on kunnioitettavaa, mutta se ei poista tai vähennä hänen vastuutaan näistä rikoksista.
Syyttäjän näkemys on, että myös Silfverbergin rooli esimiehenä on ollut keskeinen ja välttämätön.
– Hän kävi julkaistua juttua läpi viikkoa ennen nähdäkseen, mitä on kasassa. Hän editoi juttua ja totesi jutun olevan siinä mallissa, että johto voi ottaa siihen kantaa. Juttu on lähetetty Silfverbergin tarkastettavaksi kaksi päivää ennen julkaisua eli 14. joulukuuta 2017.
Syyttäjän mukaan Silfverberg tiesi, että Pietiläisellä ja Halmisella on hallussaan juttuprojektia varten Puolustusvoimien salaista ja erittäin salaista materiaalia.
– Hän tiesi, että jatkoartikkelit tullaan julkaisemaan päivittäin heti seuraavasta päivästä alkaen ja hän oli itse hyväksynyt jatkoartikkeleiden julkaisuaikataulun. Hän kertoi katsoneensa luonnoksia jollain tasolla, eli hänellä on ollut tieto juttujen sisällöstä.
Jatkoartikkeleita muokattiin ja osan julkaisusta luovuttiin
Syyttäjän mukaan jatkoartikkeleista on nähtävissä, että kyse ei ole alustavista luonnospätkistä, vaan valmiista tekstistä. Yritysasteelle eteneminen ei edellytä sitä, että ulkoasu on viimeistelty.
Helsingin Sanomien lukijoille oli ilmoitettu artikkelisarjan jatkuvan lähipäivinä.
– Todistelusta nähtiin, että Halmisen puhelimilla olleet artikkelit sisälsivät turvallisuussalaisuuksia, Rinkinen sanoo.
Helsingin Sanomat julkaisi 16. joulukuuta 2017 julkaistun jutun jälkeen vielä kolme artikkelia ja kahdesta jutusta luovuttiin kokonaan.
– Vastaava päätoimittaja on ymmärtänyt 16.12.2017, että Helsingin Sanomat on tehnyt vakavan virheen. Sen seurauksena lukijoille etukäteen ilmoitetusta aikataulusta poikettiin, jotta ehditään poistaa salaiset tiedot. Kolme artikkelia julkaistiin sitten ilman salaisuuksia.
– Mitä tarvetta oli äkilliselle suunnanmuutokselle, jos tulevat artikkelit eivät olisi sisältäneet turvallisuussalaisuuksia? syyttäjä kysyy.
Syyttäjän mukaan toimittaja Laura Halminen oli myös ahdistunut juttuprojektista ja hän toi ennen artikkelia esille huolensa rikosvastuusta ja tarpeesta informoida päälliköitä.
– Viesteistä Silfverbergille ilmenee, että "olemme saaneet sisäistä salaiseksi tai erittäin salaiseksi leimattua materiaalia, olemme briifanneet Kallea projektista ja materiaalista".
Lue myös: Tiedustelueversti järkyttyi nähtyään HS:n haltuun päätyneitä salaisia asiakirjoja: "Kiroilusta kävi ilmi, että ne olivat aitoja"
Syyttäjä: Jutun tiedot perustuvat salaiseen materiaaliin
Klo 12.57 Syyttäjä kyseenalaistaa oikeudessa puolustuksen väitteen siitä, että Helsingin Sanomien Viestikoekeskusta koskevan jutun tiedot olisi koottu julkisesti saatavilla olevista tiedoista.
– On väitetty, että artikkelia laadittaessa on tiedon palasista koottu se, mikä on ollut yleisessä tiedossa ja minkä valistunut lukija voi päätellä. Miksi tiedot olisi kerätty hajallaan olevista lukuisista julkisista lähteistä, kun ne olivat nähtävissä toimittajien hallussa olevista Puolustusvoimien salaisista asiakirjoista? erikoissyyttäjä Anja-Riitta Rinkinen kysyi.
Syyttäjän mukaan Hesarin artikkelissa ja vastaajien välisissä viesteissä viitataan useita kertoja Puolustusvoimien salaisiin asiakirjoihin.
Klo 12.44 Erikoissyyttäjä Anja-Riitta Rinkinen aloitti puheenvuoronsa toteamalla, että Helsingin Sanomien Viestikoekeskusta koskevassa jutussa paljastettiin turvallisuussalaisuuksia.
Syyttäjän mukaan todennäköisesti kaikki salaiset tiedot jutussa ovat peräisin toimittaja Laura Halmisen ja Tuomo Pietiläisen hallussa olleista Puolustusvoimien asiakirjoista. Syyttäjän mukaan sekä artikkeleissa että vastaajien viesteissä viitataan siihen, että artikkelit perustuvat Puolustusvoimien salaiseen materiaaliin.
– Halminen kertoi itse, että artikkeleita tehdessä oli käytössä suuri määrä salausleimoin varustettuja Puolustusvoimien asiakirjoja. Salaisuudet on kopioitu asiakirjoista artikkeleihin usein jopa sanatarkasti. Joidenkin kohtien osalta asiakirjaa ei ole löytynyt, Rinkinen kertoi.
Syyttäjän mukaan turvallisuussalaisuden paljastamisen tai sen yrityksen kannalta on merkityksetöntä, onko kyse asiakirjasta peräisin olevasta tiedosta tai suullisesta tiedosta. Oleellista on ainoastaan se, onko paljastettu salaista tietoa.
Syytteen perusteena on ollut Puolustusvoimien lausunto, jonka Puolustusvoimien asiantuntijaryhmä on laatinut esitutkinnan aikana.
– Kyseessä on Puolustusvoimien salaisuus. Oikeudenkäynnissä eversti Esapekka Vehkaoja on vahvistanut tämän arvion.
Klo 12.38 Nyt oikeudessa alkoi syyttäjien loppulausunnon kuuleminen. Loppulausuntoihin siis edettiin, vaikka Kai Kotiranta kyseenalaisti asian ennen lounastaukoa, koska jutussa on nyt käynnissä uudelleen syyteharkinta Helsingin Sanomien entisen vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen osalta. Aiemmin hänen kohdallaan oli tehty syyttämättäjättämispäätös.
Lue uudesta käänteestä lisää täältä: Viestikoekeskus-jutussa yllätyskäänne: Helsingin Sanomien ex-päätoimittajaa Kaius Niemeä kuultu uudestaan rikoksesta epäiltynä – kumotaanko syyttämättäjättämispäätös?
HS:n ex-päätoimittaja taas epäiltynä?
Klo 11.30 Puolustuksen asianajaja Kai Kotiranta nosti esiin salissa sen, voidaanko loppulausuntoihin edetä, koska HS:n ex-päätoimittajan Kaius Niemen osalta esitutkinta käynnistettiin kolme viikkoa sitten uudestaan ja syyteharkinta on yhä kesken.
Syyttäjä on siis jo tehnyt kerran Niemen osalta syyttämättäjättämispäätöksen. Lounastauolla Kotiranta kertoi MTV Uutisille, että hänen käsityksensä mukaan Niemeä epäillään taas samoista rikoksista.
– Meillä ei ole tiedossa, mikä signaali käynnisti esitutkinnan, eikä tietoa rikosnimikkeistä, joista Niemeä epäillään. Meille on sanottu, ettemme saa kuulla miksi kuullaan ja mistä Niemeä kuullaan, koska se on salaista, Kotiranta kertoo.
Kotiranta kuitenkin olettaa, että Niemeä epäillään samoista rikoksista kuin HS:n kolmea muuta toimittajaa. Kotiranta pitää erittäin kummallisena, että nyt käsillä olevassa oikeudenkäynnissä kolmea HS:n toimittajaa vastaan edettäisiin loppulausuntoihin ennen kuin syyteharkinta Niemen osalta on ratkennut.
– Jos Niemeä vastaan nostettaisiin syyte, kaikki nyt käsitelty jouduttaisiin käsittelemään taas uudestaan, Kotiranta sanoo.
Lue myös: Puolustus on tuskastunut Viestikoekeskus-käräjien jatkuviin muutoksiin: "Syyttäjän tapa ajaa tätä juttua on todella vaikea"
Puolustus: Viestikoekeskusta ei ollut enää vuonna 2017
Klo 11.20 Kirjalliset todisteet on nyt käyty läpi.
Klo 10.20 Puolustus esittelee lisää kirjallisia todisteita Puolustusvoimien organisaatiouudistuksesta ja siitä, että Viestikoelaitosta ei ollut enää olemassa vuonna 2017.
Syyttäjän mukaan salassapidettävät asiat pysyvät salaisina myös organisaatiouudistuksen jälkeen.
Klo 9.54 Laura Halmisen, Kalle Silfverbergin ja Sanoma Media Finlandin puolustus esittää kirjallisen todisteen. Asianajaja Kai Kotiranta esitteli oikeudelle todisteena valtioneuvoston selonteon otsikolla Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012.
– Selonteossa todettiin jo vuonna 2012, että Suomen tiedustelutoiminta oli päätetty yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi ja jo tuolloin oli tiedossa, että Viestikoekeskus tullaan lakkauttamaan vuonna 2015. Koko laitosta ei siis ole ollut olemassa enää vuonna 2017, kun Helsingin Sanomien artikkeli siitä julkaistiin, Kotiranta sanoi.
Puolustusvoimien edustaja vahvisti oikeudelle, että Viestikoelaitosta ei ole ollut itsenäisenä laitoksena enää olemassa jutun julkaisun aikaan joulukuussa 2017, mutta sotilastiedustelu on jatkunut tämän jälkeenkin.
– Kukaan ei ole väittänyt, että sotilastiedustelu olisi päättynyt, mutta todistelun teemana oli kertoa, että Viestikoekeskusta ei ollut enää olemassa vuonna 2017. Se laitos oli lakkautettu, piste, Kotiranta sanoi.
Syyttäjän mukaan nimillä ei kuitenkaan ole merkitystä asiassa, koska sotilastiedustelu jatkui joka tapauksessa. Puolustus on eri mieltä.
– Syytteessä todetaan, että Helsingin Sanomat olisi julkaissut Viestikoekeskusta koskevia salaisia tietoja. Vuonna 2017 ei ole voitu julkaista mitään merkityksellistä tietoa Viestikoekeskukseen liittyen, koska koko laitosta ei ole ollut enää jutun julkaisun aikaan olemassa. Sen takia nimillä on merkitystä tässä asiassa, Kotiranta korosti.
Klo 9.38 Istunto pääsee tältä päivältä alkamaan. Ensimmäisenä käydään läpi vielä muutama kirjallinen todiste, jonka jälkeen alkaa syyttäjien loppulausunto ja sen jälkeen Puolustusvoimien loppulausunto.
Lue myös: MTV Uutiset Viestikoekeskus-käräjillä: Todistajana kuultu tietokirjailija Petteri Järvinen piti Hesarin juttua tärkeänä – "Jutussa ei ollut mitään paljastuksia"
Suurelta osin suljetuin ovin
Viestikoekeskusjutun pääkäsittely alkoi lokakuun alussa. Valtaosa oikeudenkäynnistä on järjestetty suljettujen ovien takana, koska Puolustusvoimien sotilastiedusteluun liittyvät asiat ovat salaisia.
Puolustuksen oli tarkoitus kuulla joulukuun alussa todistajina myös HS:n entistä vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä ja päätoimittajaa Antero Mukkaa, mutta puolustus perui heidän kuulemisensa, kun syyttäjä muutti syytteen muotoilua.