MTV Uutiset Viestikoekeskus-käräjillä: Todistajana kuultu tietokirjailija Petteri Järvinen piti Hesarin juttua tärkeänä – "Jutussa ei ollut mitään paljastuksia"

2:58
Viestikoekeskus-käräjillä kuullaan tänään asiantuntijatodisteita: Lähes kokonaan salattu oikeudenkäynti on edennyt aivan loppusuoralle

Helsingin käräjäoikeus kuuli tänään keskiviikkona viestikoekeskusjutussa asiantuntijatodistajia. MTV Uutiset seurasi oikeudenkäyntiä paikan päällä.

Ensimmäisenä ääneen pääsi tietotekniikkalan asiantuntija, tietokirjailija ja tutkija Petteri Järvinen. Hänet nimesi todistajaksi Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen, joka on toinen Viestikoekeskus-lehtijutun kirjoittajista.

Oikeudenkäyntipäivän jälkimmäisellä puoliskolla oikeus kuuli syyttäjän todistajana Puolustusvoimien edustajaa, eversti Esapekka Vehkaojaa.

Syyttäjä vaatii Pietiläiselle, jutun toiselle kirjoittajalle Laura Halmiselle ja entiselle HS:n politiikan toimituksen vt. esimiehelle Kalle Silfverbergille vähintään puolentoista vuoden ehdollista vankeusrangaistusta turvallisuussalaisuuden rikkomisesta ja sen yrityksestä.

Eversti korostaa sotilastiedustelun salassapidon tärkeyttä

Klo 14.07 Everstin kuuleminen on päättynyt ja oikeudenkäynti päättyy tältä päivältä. Viestikoekeskus-jutussa kuullaan loppulausunnot ensi viikolla.

Klo 13.15 Oikeudessa kuullaan nyt syyttäjän nimeämänä todistajana Puolustusvoimien tiedustelulaitoksen johtajaa, eversti Esapekka Vehkaojaa

Kuulemisen aluksi syyttäjä halusi tietää Vehkaojalta yleisesti siitä, kuinka salaista sotilastiedustelu on.

– Hyvin paljon tietoa on saatavilla julkisista lähteistä, mutta meidän erityislaatuinen tehtävä on hankkia tietoa myös sellaisista kohteista, joita kohde itse yrittää salata. Haluamme säilyttää jatkossakin ne lähteet, joista tietoja hankitaan. Sotilastiedustelun tiedonhankinta ei voi nojata pelkästään julkisista lähteistä saatavaan tietoon, Vehkaoja sanoi.

Everstin mukaan sotilastiedustelun tuottaman tiedon loppukäyttäjiä ovat muun muassa Suomen valtion johto ja Puolustusvoimien johto.

Vehkaoja kertoi oikeudessa, että sotilastiedusteluun kohdistuu jatkuvaa ulkopuolista, vihamielistäkin tiedonhankintaa ja siksi sitä on suojattava.

– Meidän pitää suojata meidän oma henkilöstömme, tarkat sijaintitiedot, henkilöstön määrät, tehtävät, palveluspaikat, budjetti, kehittämissuunnitelmat, kohteet, tuotteet ja kansainvälinen yhteistyö.

Vehkaojan mukaan Helsingin Sanomien jutussa joulukuussa 2017 julkaistiin myös salassapidettäviä tietoja.

Klo 12.00 Oikeus pitää lounastauon, jonka jälkeen kuullaan todistajana Puolustusvoimien edustajaa, eversti Esapekka Vehkaojaa.

"Juttu vahvisti käsitystä sotilastiedustelun suorituskyvystä"

Klo 11.06 Puolustuksen kysymykset todistajalle on kysytty ja nyt syyttäjä on kyselyvuorossa. Syyttäjä kysyi aluksi tietokirjailija Petteri Järviseltä, mikä merkitys hänen mielestään tietoturvalla on kansalliselle turvallisuudelle.

– Se on yhteiskunnan kaiken toiminnan edellytys tällä hetkellä, Järvinen vastasi.

– Millaiset sotilastiedustelua koskevat asiat ovat mielestäsi sellaisia, jotka pitäisi suojata ja pitää salaisina? syyttäjä kysyi.

– En voi tietää, koska ne ovat salaisia. Mutta oletan, että esimerkiksi sellaiset tiedot, joka liittyvät suoraan Suomeen kohdistuviin uhkiin tai jotka voivat vaarantaa tietolähteen jossain toisessa maassa. Sellaisten tietojen salaamisella varmaan on merkitystä.

Järvinen korosti, että hän ei ole seurannut kovin tarkkaan sotilastiedustelua, mutta hän kertoi pitävänsä itsestään selvänä, että sotilaallinen suorituskyky yksityiskohtineen halutaan pitää salassa.

Helsingin Sanomien juttu Viestikoekeskuksesta vahvisti Järvisen käsitystä Suomen sotilastiedustelun suorituskyvystä.

– Hesarin juttu teki sitä näkyväksi myös suurelle yleisölle ja pidin sitä hyvänä asiana. En näe, että jutussa olisi ollut mitään varsinaista salaisuutta, joka siinä paljastettiin.

Järvinen pitää kuitenkin mahdollisena, että Helsingin Sanomien jutun tiedot olivat peräisin sotilaslähteistä.

Todistajalle ei ollut uutta tietoa

Klo 10.30 Järvinen julkaisi oman blogikirjoituksen netissä jo samana päivänä, kun Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-juttu oli julkaistu. Tuossa kirjoituksessa Järvinen kirjoitti, että juttu oli kiinnostava, mutta hän ei löytänyt siitä suuria salaisuuksia.

– Hesari on valaissut tiedustelua tehokkaalla lampulla. En silti löytänyt jutusta mitään, mikä ei olisi yleisesti tiedossa tai ainakin helposti pääteltävissä. Viestikoelaitoksen salainen raportti vuodelta 2005 ei voi olla kovin kurantti tämän päivän tilanteessa. Raportilla "Tietoverkkosodankäynnin uhka-arvio" joulukuulta 2008 on korkeintaan historiallista arvoa. Muutkin jutussa mainitut selvitykset ovat noin 10 vuotta vanhoja, hän kirjoitti tuoreeltaan blogissaan.

Tuomo Pietiläisen puolustusasianajaja Timo Ylikantola viittasi oikeudessa Järvisen blogikirjoitukseen.

Järvinen kertoi oikeudessa, että hänelle Helsingin Sanomien jutussa ei ollut mitään varsinaista uutta tietoa.

– Oma vaikutelmani oli, että eipä tässä artikkelissa mitään uutta ollut. Maallikolle siinä varmasti oli uutta asiaa, Järvinen arvioi.

Tietokirjailija piti juttua tärkeänä

Klo 10.05 Petteri Järvinen kertoi lukeneensa Helsingin Sanomien 16. joulukuuta 2007 julkaistun Viestikoekeskusjutun tuoreeltaan. Hän muistaa yhä hyvin tuon päivän.

– Luin jutun suurella mielenkiinnolla. Tiesin, että Tuomo on tähän asiaan pureutunut, koska hän oli minullekin monesti soittanut näistä urkintalakiin liittyvistä asioista.

– Pidin sitä hyvänä, että kansalaisille avataan ja kerrotaan, minkälaisia toimijoita tiedustelulain toteuttamisen puolella meillä Suomessa on. Jutussa mainittiin, että teknistä kuuntelua tekevästä tahosta ei ollut ollut aiemmin juuri mitään medioissa. Se oli suurelle yleisölle täysin tuntematon taho.

Järvisen mukaan oli hyvä, että Hesarissa avattiin julkisesti Viestikoelaitoksen toimintaa, koska samaan aikaan kyseiselle organisaatiolle oltiin antamassa tehtäväksi tehdä tietoliikenneurkintaa.

– Pidin hyvänä, että sitä organisaatiota ja maailmaa jollakin tapaa avataan. Minun mielestäni jutussa ei ollut mitään paljastuksia, siinä ei ollut mitään, joka olisi säväyttänyt minua. Kun näin millainen keskustelu siitä ryöpsähti jo samana päivänä sosiaalisessa mediassa, olin hämmästynyt. Tuntui, että monia ärsytti eniten se, että näitä asioita ylipäätään kerrottiin julkisuuteen.

Järvisen näkemyksen mukaan Hesarin juttu lisäsi myös Puolustusvoimien uskottavuutta, koska sen myötä nähtiin, että Suomessa on osaamista tällä alalla.

– Siihen asti olimme olleet vain Yhdysvaltain vakoilun kohteita Snowdenin paljastusten kertomana.

Jutussa Järvinen ei nähnyt mitään kriittistä tai huolestuttavaa.

– Ne tiedot olivat aika vanhoja, mikä oli minusta jopa pikkuisen noloa. Nämä tiedot eivät olleet kovin oleellisia eikä dramaattisia, mutta itse asia oli tärkeä.

– Päättelin, että jonkinlainen tietovuoto taustalla on, kun julkaistaan juttu, jossa on punaisia salattu-leimoja ja siitä miten juttua kommentoitiin.

Klo 09.48 Oikeudessa kuullaan nyt puolustuksen todistajana tietokirjailija Petteri Järvistä. Järvinen kertoi kuulemisensa aluksi, että hän on vuosien saatossa ollut usein tekemisissä Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläisen kanssa liittyen salaus- ja tietoturva-asioihin. 

Järvinen ei kuitenkaan ole ollut Hesarin toimittajien kanssa tekemisissä Viestikoekeskusjuttuun liittyen.

Tästä Viestikoekeskus-jutussa on kyse

Kolmea Helsingin Sanomien toimittajaa syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä. Syytteet liittyvät lehdessä joulukuussa 2017 julkaistuun Puolustusvoimien Viestikoekeskusta koskevaan artikkeliin ja sen jatkoksi tarkoitettuihin viiteen muuhun artikkeliin.

Syyttäjän mukaan artikkelisarja sisälsi Puolustusvoimien sotilastiedusteluun liittyviä ja salassa pidettäviä tietoja.

Syyttäjä vaatii kolmikolle ehdollisia vankeusrangaistuksia. Kaikki kolme ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen. Perusteluina on muun muassa se, että toimittajien mukaan kaikki jutun tiedot ovat olleet löydettävissä julkisista lähteistä.

Kiistämisen perusteina on myös esimerkiksi se, että toimittajat eivät puolustuksensa mukaan ole olleet vastuussa jutun julkaisusta.

Myös Helsingin Sanomien johto on kommentoinut aiemmin julkisuudessa, että kolmikko ei ole voinut olla syyttäjän esittämällä tavalla vastuussa jutun julkaisusta. 

Puolustuksen oli tarkoitus kuulla joulukuun alussa todistajina myös HS:n entistä vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä ja päätoimittajaa Antero Mukkaa. Mutta puolustus perui heidän kuulemisensa, kun syyttäjä muutti syytteen muotoilua.

Viestikoekeskusjutun pääkäsittely alkoi lokakuun alussa. Valtaosa oikeudenkäynnistä on järjestetty suljettujen ovien takana, koska Puolustusvoimien sotilastiedusteluun liittyvät asiat ovat salaisia. 

Jutulle on varattu 30 pääkäsittelypäivää, mutta oikeudenkäynnin on tarkoitus päättyä ensi viikolla. Tuolloin tiistai ja keskiviikko on varattu jutun loppulausunnoille.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja