Viestikoekeskus-jutun julkiset istunnot päättyvät tänään Helsingin käräjäoikeudessa puolustuksen loppulausuntoihin. MTV Uutiset seurasi oikeudenkäyntiä paikan päällä.
Oikeudenkäynti jatkuu torstaina salaisilla loppulausunnoilla.
Syyttäjä on kertonut tekevänsä lähipäivinä ratkaisun siitä, joutuuko myös Helsingin Sanomien entinen vastaava päätoimittaja Kaius Niemi syytteeseen turvallisuussalaisuuden paljastamisesta.
Syytteessä turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sen yrityksestä on nyt kolme Helsingin Sanomien toimittajaa. Syytteet liittyvät lehdessä joulukuussa 2017 julkaistuun Puolustusvoimien Viestikoekeskusta koskevaan artikkeliin ja sen jatkoksi tarkoitettuihin viiteen muuhun artikkeliin.
Syyttäjän mukaan artikkelisarja sisälsi Puolustusvoimien sotilastiedusteluun liittyviä ja salassa pidettäviä tietoja.
Syyttäjä vaatii jutun kirjoittaneille Tuomo Pietiläiselle ja Laura Halmiselle sekä entiselle HS:n politiikan toimituksen vt. esihenkilölle Kalle Silfverbergille vähintään puolentoista vuoden ehdollista vankeusrangaistusta.
Kaikki kolme ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen. Perusteluina on muun muassa se, että toimittajien mukaan kaikki jutun tiedot ovat olleet löydettävissä julkisista lähteistä.
Toissijaisesti syyttäjä vaatii kolmikolle rangaistusta avunannosta turvallisuussalaisuuden paljastamiseen. Syyttäjän ja puolustusvoimien loppulausunnot kuultiin eilen.
Toimittaja vaatii rahallista hyvitystä, jos syytteet kaatuvat
Klo 16.30 Oikeudenkäynti päättyy tältä päivältä. Jutun käsittely jatkuu vielä suljetuin ovin pidettävillä loppulausunnoilla. Oikeus antaa asiassa tuomion tammikuun loppupuolella.
Klo 16.15 Puolustusasianajaja Kai Kotiranta otti toimittaja Laura Halmisen loppulausunnon jälkeen kantaa mahdolliseen rangaistusseuraamukseen. Syyttäjä on vaatinut kaikille syytetyille puolentoista vuoden ehdollista rangaistusta.
– Halminen on ollut julkisuuden valokeilassa rynnäköstä alkaen. Hän on tavallinen toimittaja vailla vastuuasemaa. Siitä huolimatta hän on joutunut antamaan julkisuudessa kasvonsa tälle jutulle.
Kotiranta katsoo, että Halmisen saaman julkisuuden tulisi osaltaan alentaa mahdollista rangaistusta. Lisäksi tuomion tulisi olla rangaistusasteikon alapäästä, mikäli syytteet eivät kaadu.
Puolustus vaatii myös Halmiselle korvausta oikeudenkäynnin viivästymisestä. Halmista kuultiin jutussa epäiltynä ensimmäisen kerran tammikuussa 2018, ja oikeudenkäynti alkoi neljä vuotta yhdeksän kuukautta myöhemmin.
– Katson, että oikeudenkäynti on Halmisen osalta viivästynyt yhdellä vuodella, mikä pitäisi huomioida, jos syyksi luetaan, niin mittaamisessa. Mutta jos ja kun syyksi ei lueta, niin rahallisena hyvityksenä.
Halminen ei tänään itse ollut oikeudessa paikalla. Hänen asianajajansa välitti kuitenkin oikeuden jäsenille viestin.
– Hän halusi saattaa tiedoksi olevansa pahoillaan siitä, että hänellä ei ollut kyseisissä olosuhteissa vuonna 2017 kykyä tai voimia toimia sellaisella tavalla, joka olisi osaltaan estänyt rikosprosessin syntymisen ja tämän oikeudenkäynnin.
Klo 15.00 – Asiassa on käynyt selväksi, ettei syyttäjä ole selvästikään perehtynyt Helsingin Sanomien toimitusprosessiin eikä julkistamiskäytäntöihin, Ylikantola toteaa.
Syytteitä on Ylikantolan näkemyksen mukaan pitänyt oikeudenkäynnin aikana täsmentää, koska puolustus on osoittanut alkuperäiset syytteet perusteettomiksi, sillä teonkuvaukset ovat olleet jo lähtökohtaisesti väärin.
Toimittajia syytetään myös turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä siltä osin, kun valmisteilla oli useampia artikkeleita joulukuussa 2017 julkaistun juttusarjan jatkoksi.
Ylikantolan mukaan muistiinpanot ovat olleet tekoaikana vasta muistiinpanoasteella, eivätkä lainkaan valmiita julkaistavaksi. Niitä ei ollut viety lainkaan julkaisuharkintaan, joten niistä ei ole voitu tehdä edes teoriassa julkaisupäätöstä.
Vertailukohtana Ylen juttu vuodelta 2004
14.30 Nyt oikeudessa katsotaan Ylen A-piste-ohjelmassa vuonna 2004 esitettyä inserttiä.
Insertti käsittelee Tikkakoskella tapahtuvaa tiedustelutoimintaa. Siinä esitetyt tiedot ovat asianajaja Timo Ylikantolan mukaan hyvin samanlaisia kuin Helsingin Sanomien jutun sisältämät tiedot.
– Tässäkin oli yksilöity aika tarkkaan, ja ehkä jopa tarkemmin kuin Helsingin Sanomien artikkelissa, tiedustelutoimintaan liittyviä tietoja.
Tiedot ovat olleet asiantuntijatodistajana kuullun Petteri Järvisen mukaan selvästi vanhentuneita, eikä eversti Vehkaojakaan ole pystynyt yksilöimään mitään jutussa paljastunutta
Klo 14.20 Pietiläisen edustajan Timo Ylikantolan mukaan oikeudenkäynnin aikana on käynyt ilmi, miten Puolustusvoimien sisäiset ja syyttäjän käsitykset tiedon salausluokasta eroavat toisistaan. Puolustusvoimien edustajana joulukuun alussa kuultu eversi Esapekka Vehkaoja on esimerkiksi pitänyt turvallisuussalaisuutena sellaista tietoa, jonka Puolustusvoimien asiantuntijaryhmä on oikeudessa esitellyssä taulukossa luokitellut julkiseksi.
– Vehkaojan kertomuksen, Puolustusvoimien asiantuntijaryhmän ja syyttäjän näkemyksissä tiedon salaisuuksista on ollut ristiriitaisuuksia.
Oikeudenkäynnin salaisissa osuuksissa on käsitelty taulukkomuodossa Puolustusvoimien asiatuntijaryhmä näkemyksiä siitä, mitkä artikkelin tiedot ovat turvallisuussalaisuuksia.
Eversti Vehkaoja on oikeudessa kuultuna puolestaan vahvistanut, että ainakin osa taulukkojen turvallisuusluokkamäärittelyistä on tehty ilman, että Puolustusvoimilla olisi mitään niihin liittyviä salassa pidettäviä asiakirjoja.
Lisäksi Puolustusvoimien oikeudelle toimittamien Laura Halmisen hallussa olleista materiaaleista otettujen kuvien printtien tiedot eivät ole olleet samoja kuin jutussa olleet tiedot.
Tämän vuoksi Pietiläisen puolustus katsoo, ettei oikeudessa esitetty näyttö tietojen turvaluokituksista ole ollut luotettavaa.
Halmiseen kohdistettiin henkilötiedustelua
14.00 Kotirannan jälkeen vuoroon tulee Tuomo Pietiläisen puolustusasianajaja Timo Ylikantola.
Hän tuo esiin seitsemän kiistämisperustetta, joista yksi keskeinen on se, ettei puolustusvoimat ole reagoinut väitettyjen turvallisuussalaisuuksien vuotamiseen ennen kuin artikkeli on julkaistu Helsingin Sanomissa.
– Puolustusvoimilla, ja kaiketi keskusrikospoliisilla, on ollut tieto ja näkymä siihen, että Helsingin Sanomissa valmistellaan tällaista artikkelia. Tämä on ollut keväällä 2017 ja ennen tätä artikkelin julkaisua.
Ylikantolan mukaan oikeudenkäynnissä on tullut ilmi hieman yllättäen, että Laura Halmisen kanssa aineistosta keskustellut puolustusvoimien upseeri teki Halmiseen kohdistunutta henkilötiedustelua ennen kuin juttu julkaistiin.
– Hän oli ihan ystävänä useaan otteeseen ollut valokuvaamassa asiakirjoja. Näin hän on kertonut kuulusteluissa. Mutta sitten, kun häneltä erikseen kysyttiin, niin hän vahvisti, että kyllä hän on tehnyt ensimmäistä kertaa henkilötiedustelua keskustellessaan Laura Halmisen kanssa.
Ylikantola ihmettelee, miksei Puolustusvoimat reagoinut juttuhankkeeseen, jos tietojen julkaisu saattaisi olla vahingollisia Suomen ulkoiselle turvallisuudelle.
–Eikö olisi helpointa, että nykyisessä avoimessa yhteiskunnassa soitettaisiin ja sanottaisiin, että hei, meillä on ongelma, mitäs tehtäisiin?
Puolustusvoimien passiivisuus osoittaa Ylikantolan mukaan hyvin vahvasti sen, ettei kyse tosiasiassa ollut turvallisuussalaisuuksista.
Klo 12.20 Asianajaja Kai Kotiranta lopettaa puolustuksen laajan loppulausunnon "yhteenvedon yhteenvetoon."
– Olisin ajatellut, että sitä näyttöä olisi tänne tuotu, jos ei nyt panssarivaunulla, niin ainakin pakettiautolla.
Sen sijaan turvallisuussalaisuuksien osoittamisessa syyttäjä on tyytynyt yhden everstin kuulemiseen todistajana
"Toimittajan kotiin tehtiin rynnäkkö, mitään ei löytynyt"
11.30 Kotiranta muistuttaa, ettei toimittajilta ole löytynyt mitään salaisia asiakirjoja.
– Korostan vielä sitä, että keneltäkään ei ole tavoitettu eikä kenenkään ole edes nähty pitävän hallussaan yhtään puolustusvoimien asiakirjaa. Täytyy muistaa, että Halmisen kotiin tehtiin massiivinen kotietsintä, rynnäkkö, eikä sieltä löytynyt näitä asiakirjoja.
Pietiläisen hallusta asiakirjoja sen sijaan ei ole edes yritetty etsiä.
– Syyttäjät eivät ole yrittäneet missään vaiheessa selvittää, mitä Pietiläisellä oli hallussaan, missä oli Pietiläisen nivaska.
Toimittaja Halmisen luona ennen jutun julkaisua otetut valokuvat asiakirjoista ovat ainut todiste siitä, millaisia tietoja Halmisella on ollut halussaan.
Nämä eivät puolustuksen mukaan ole alkuperäisiä tai kokonaisia asiakirjoja, toisin kuin on väitetty.
"Suomen salaisimmassa paikassa ei ollut enää tiedustelutoimintaa"
Klo 11.15 Kotirannan mukaan ongelmallista on myös se, etteivät syytetyt ole tehneet mitään jutun eteen enää syyttäjän nimeämänä turvaallisuussalaisuuden paljastamisen tekoaikana 16. joulukuuta 2017. Heidän osuutensa julkaistun jutun kirjoittamisessa on tapahtunut ennen kyseistä tekoaikaa, tämä on puolustuksen mukaan riidatonta.
Syyttäjä ei ole pystynyt osoittamaan, että jutussa julkaistut tiedot syntyhetkellään oli säädetty salassapidettäviksi Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi, Kotiranta katsoo. Lisäksi tietojen olisi täytynyt olla salassapidettäviä myös jutun julkaisuhetkellä.
Tämän syyttäjä olisi voinut osoittaa kuulemalla salassapitoarvioinnin tehneitä henkilöitä salassapitoperusteista.
– Yhtään tällaista henkilöä ei ole asiassa kuultu. - - Näytöksi ei riitä se, että joku tulee tänne lukemaan valmiiksi kirjoitettua tekstiä ja sanoo, että kyllä, tämä oli turvallisuussalaisuus. Se ei ole todistelua, että joku tulee tänne lukemaan jonkun toisen kirjoittamaa tekstiä.
Lisäksi väitetyt turvallisuussalaisuudet ovat olleet puolustuksen mukaan vanhentuneita. Syyttäjän mukaan turvallisuussalaisuuksia on paljastettu tiedustelutoimintaan ja Viestikoekeskuksen toimintaan liittyen.
– Suomen salaisimmassa paikassa ei jutun julkaisuhetkellä ole ollut enää mitään tiedustelutoimintaa, Kotiranta toteaa.
Lisäksi Viestikoekeskus on lakkautettu vuonna 2014. Jutussa julkaistut tiedot ovat siis olleet puolustuksen mukaan historiallisia.
Klo 10.45 Kyse on erittäin vakavasta asiasta ja ankarasta syytteestä, Kotiranta toteaa. Hän muistuttaa, että syyttäjällä on rikosjutussa täysi näyttötaakka, eli syytetyn ei tarvitse osoittaa syyttömyyttään, vaan syyttäjän on osoitettava syytteen tueksi riittävästi näyttöä.
– Tässä vaiheessa voi jo todeta, että syyttäjä ei sitä tässä jutussa todellakaan tehnyt.
Syytetyllä sen sijaan ei ole rikosasiassa velvollisuutta esittää lainkaan syyttömyyttään tukevaa todistelua.
Puolustuksen näkemyksen mukaan syyttäjällä on näin vakavassa jutussa erityisen painava näyttätaakka, ja näytön syytteen tueksi olisi oltava yksiselitteistä ja kiistatonta.
Lisäksi oikeuden on Kotirannan mukaan arvioitava, olisiko sananvapauden rajoittaminen tässä tapauksessa ylipäänsä sallittua, mikä muodostaa jutun oikeudelliselle arvioinnille oman ulottuvuutensa.
Klo 10.20 Puolustus muistutti, ettei tietovuotoa koskeva tutkinta ole vieläkään valmistunut. Samoin HS:n ex-päätoimittaja Kaius Niemeä koskeva rikosepäily on yhä syyteharkinnassa.
– Väitetään, että HS:n juttu perustuu salassa pidettäviin asiakirjoihin, mutta yhtään tällaista asiakirjaa ei ole esitetty eikä löydetty mistään, Kotiranta sanoi.
Puolustuksen mukaan on myös erikoista, ettei kukaan asiassa kuultu ole osannut kertoa tai määritellä, mikä on se turvallisuussalaisuus, jota toimittajien väitetään rikkoneen.
– Turvallisuussalaisuutta ei ole määritelty laissa, eikä kukaan osaa kertoa, mikä on turvallisuussalaisuus. Tämä on hankala tilanne, jos väitetään, että toimittajat ovat rikkoneet turvallisuussalaisuutta, Kotiranta totesi.
Puolustus piti myös erikoisena, ettei missään ole määritelty sitäkään, mikä on Suomen ulkoinen turvallisuus ja mistä kaikesta se koostuu.
Klo 10.02 Puolustus toi esiin, ettei joulukuussa 2017 HS:ssa julkaistussa artikkelissa käsiteltyä Viestikoekeskusta ollut enää artikkelin julkaisuhetkellä olemassa. Viestikoekeskus oli lakkautettu vuosia aiemmin.
Puolustus kutsui koko rikosprosessia "erikoiseksi".
– On selvää, ettei tietovuoto ole ollut Helsingin Sanomien syy. Toimittajat ovat saaneet salassa pidettävää materiaalia, mutta haluan muistuttaa, ettei toimittajilla ole minkäänlaista salassapitovelvollisuutta, Kotiranta totesi.
Puolustustuksen mukaan asiakokonaisuudessa uutisoimisen arvoista oli muiden muassa se, että Puolustusvoimista faktuaalisesti vuotaa tietoa.
– Tämän yhteiskunnan kannalta olisi vahingollista, jos emme olisi koskaan saaneet tietää, että Puolustusvoimissa on vakava tietovuoto. Tietovuoto itsessään on muodostanut uhan Suomen ulkoiselle turvallisuudelle, ei Helsingin Sanomat.
Oikeudenkäynti alkoi
Klo 9.35 Ensimmäiseksi puolustuksen loppulausuntoja tiivistää puolustuksen asianajaja Kai Kotiranta.
– Minulta kysyi eilen toimittaja, että olenko iloinen, kun oikeudenkäynti asiassa loppuu. Vastasin, että olen surullinen, että tämä oikeudenkäynti koskaan alkoi, Kotiranta aloitti puheenvuoronsa.
Kotirannan mukaan demokratiassa on ainutlaatuista käydä oikeutta sananvapaudesta nyt kyseessä olevasta asiasta.
Syyttäjä totesi tiistaina omassa loppulausunnossaan, että rikosprosessissa on tavallista, että puolustus pyrkisi vierittämään vastuuta asianomistajan kontoille.
– Jos täällä vikaa pitää etsiä jostain, niin täytyy todeta, että jos Puolustusvoimat olisi hoitanut oman tonttinsa asianmukaisesti, emme istuisi täällä, sillä siellä ei olisi ollut tietovuotoa, Kotiranta muistutti.
Kotiranta tarttui myös syyttäjän kommenttiin, että rikosasioissa syytetyt pyrkivät monesti vierittämään syytä "tuntemattoman miehen" kontoille.
– Täytyy muistaa, että syyttäjä olisi voinut selvittää tässä jutussa, ketkä ovat oikeasti olleet vastuussa Vietikoekeskus-jutun julkaisusta Helsingin Sanomissa. Mutta syyttäjä ei halunnut tehdä sitä.
Kotirannan mukaan tässä jutussa on syytettyinä ilmiselvästi väärät vastaajat.
– Näillä täällä syytettynä olevilla kolmella toimittajalla ei ole mitään tekemistä jutun julkaisupäätöksen kanssa.
Lue myös: MTV Viestikoekeskus-käräjillä: Syyttäjän mukaan Helsingin Sanomien jutussa paljastettiin turvallisuussalaisuuksia – "Salaisuudet on kopioitu asiakirjoista jopa sanatarkasti"
Vastaavaa päätoimittajaa kuultu epäiltynä
Viestikoekeskusjutun pääkäsittely alkoi lokakuun alussa. Oikeudenkäynnin aikana syyte on täydentynyt ja myös uusia rikosepäilyjä on käynnistetty.
Valtaosa oikeudenkäynnistä on järjestetty suljettujen ovien takana, koska Puolustusvoimien sotilastiedusteluun liittyvät asiat ovat salaisia.
Puolustuksen oli tarkoitus kuulla joulukuun alussa todistajina myös Kaius Niemeä ja päätoimittaja Antero Mukkaa, mutta puolustus perui heidän kuulemisensa, kun syyttäjä muutti syytteen muotoilua.
Kaius Niemeä on sittemmin kuultu asiassa epäiltynä. Niemi on kertoi oikeudessa, että jutun julkaisemisesta päätti yksiselitteisesti toimituksen johto.
Onkin mahdollista, että jutun käsittely jatkuu vielä käräjäoikeudessa myöhemmin Niemen osalta. Hän on kiistänyt syyllisyytensä rikokseen.
Niemeä epäillään myös törkeästä rattijuopumuksesta marraskuussa 2022, jonka vuoksi hän erosi vastaavan päätoimittajan tehtävistä.