Tiedustelueversti järkyttyi nähtyään HS:n haltuun päätyneitä salaisia asiakirjoja: "Kiroilusta kävi ilmi, että ne olivat aitoja"

Tapahtumien aikaan everstiluutnantin sotilasarvolla toiminut upseeri kertoi taustaksi, että hän tutustui Helsingin Sanomien toimittaja Laura Halmiseen vuonna 2014 töiden kautta, ja että vuosien varrella kontaktista tuli kaverillinen tai tuttavallinen.

Kaksikko piti yhteyttä satunnaisesti, kunnes vuonna 2017, huhtikuun lopulla, Halminen lähestyi jälleen viestillä ja kertoi, että Helsingin Sanomien haltuun oli päätynyt mahdollisesti salaisia Puolustusvoimien asiakirjoja.

Everstin mukaan Halminen oli huolissaan asiakirjoista ja siitä, olivatko materiaalit kateissa Puolustusvoimilta. Everstin käsitykseksi jäi myös, että Halminen halusi yhteydenotolla varmistaa, olivatko asiakirjat aitoja.

Halminen oli kertomansa mukaan saanut paperit HS:n toiselta toimittajalta, Tuomo Pietiläiseltä, joka oli pyytänyt apua Puolustusvoimien sotilastiedustelua koskevassa juttuprojektissa.

Meni toimittajan kotiin ja järkyttyi

Eversti meni Halmisen kotiin tutustumaan asiakirjoihin. Ennen tätä hän oli kertomansa mukaan ilmoittanut asiasta suoranaiselle esimiehelleen ja Puolustusvoimien vastatiedustelun silloiselle päällikölle. Eversti ei paljastanut vastatiedustelupäällikön nimeä oikeudessa, sillä hänen mukaansa se on salassa pidettävää tietoa.

Toimittaja Halmisen luona nykyinen eversti, silloinen everstiluutnantti, varmistui nopeasti siitä, että asiakirjat olivat aitoja.

Mies kertoi itse työskennelleensä noin 20 vuoden ajan sotilastiedustelun parissa, myös muun muassa Viestikoekeskuksessa.

– Olin siinä alkuun varmaan aika hämilläni ja järkyttynyt ja ehkä raivoissanikin, hän kertoi oikeudelle.

– Ihmettelin, että miten tämä on mahdollista, että näin kovaa materiaalia on väärissä käsissä, eli Helsingin Sanomissa, mies jatkoi.

– Varmaan mun kiroilusta ja muusta kävi ilmi, että aitoja ne olivat, mies totesi myöhemmin.

Everstin mukaan papereita oli noin sentin pino, ja niihin oli kopioitu osia salaisista ja erittäin salaisista asiakirjoista.

Eversti: Jopa erittäin salaisia tietoja

Eversti kertoo tunnistaneensa salaisten tietojen aitouden muun muassa siitä, että niissä käsiteltiin sotilastiedusteluun ja Puolustusvoimien organisaatioihin liittyviä asioita, jotka hän tunnisti salaisiksi tai erittäin salaisiksi.

Mies kertoi tunnistaneensa paperista oman organisaationsa, eli Puolustusvoimien tiedusteluorganisaation upseerien nimiä ja tarkkoja tehtävänkuvauksia. Joukossa oli Powerpoint-esityksiä ja tiedustelujohdon kokousten kokouspöytäkirjoja.

Papereissa oli everstin mukaan lukuisia suojaustasoleimoja, eli niin sanottuja ”punaleimoja”. Niitä oli lähes joka sivulla.

Eversti otti kuvia materiaalista Halmisen luvalla ja kertoi siitä pian Puolustusvoimien pääesikuntaan ja vastatiedustelun päällikölle. Upseerin mukaan Halminen ymmärsi tämän. Hän oli siinä käsityksessä, että maanpuolustushenkinen Halminen oli itsekin huolissaan Puolustusvoimien mahdollisesta tietovuodosta.

Eversti korosti oikeudessa sitä, miten poikkeuksellinen tapaus toukokuun tapaaminen ja tieto salaisista asiakirjoista oli. Hän ei ollut koskaan aiemmin urallaan kokenut mitään vastaavaa.

Eversti jäi keväällä käsitykseen, että materiaalin pohjalta oli määrä valmistella jonkinlaista artikkelia.

Hän kertoi, että saikin myöhemmin luettavakseen juttuluonnoksen Helsingin Sanomiin myöhemmin valmistellusta, Viestikoekeskusta koskevasta artikkelista ennen artikkelin julkaisua. Hänen muistinsa mukaan tämä ajoittui loka-marraskuulle 2017.

Miehen mukaan artikkeli sisälsi salassa pidettäviä tietoja, jopa turvallisuussalaisuuksia.

– Kyllä mielestäni sisälsi, mutta ehkä muut ihmiset arvioivat sen.

Syytettyjen HS:n toimittajien puolustus ihmetteli oikeudessa, miksi Puolustusvoimat ei ryhtynyt kovempiin toimiin tai yrittänyt puuttua juttuprojektiin, vaikka tieto salaisista asiakirjoista ja juttuprojektista saavutti pääesikunnan everstin kautta jo keväällä 2017.

Todistaja ei ottanut tähän kantaa, vaan korosti olevansa vain yksittäinen Puolustusvoimien virkamies, jonka vastuulla asia ei ole ollut. Hän koki toimineensa asiassa vain tiedon välittäjänä Helsingin Sanomien ja pääesikunnan välillä.

Lue myös: Viestintäoikeuden professori: Tästä syystä Viestikoekeskus-oikeudenkäynti on yhteiskunnallisesti merkittävä – ”Tämän tyyppistä juttua ei ole meidän tuomioistuimissa ratkaistu”

Kolme syytteessä maanpetosrikoksista

Viestikoekeskus-oikeudenkäynnissä on kuultu tänään todistajana myös Helsingin Sanomien toimittajaa Paavo Teittistä.

Teittistä kuultiin, sillä hän editoi yhtä Viestikoekeskus-jutun jälkeen julkaistavaksi suunniteltua jatkoartikkelia Helsingin Sanomien toimituksessa loppuvuodesta 2017.

Suunnitteilla ollut jatkojuttusarja, kuten varsinainen 16. joulukuuta 2017 julkaistu Viestikoekeskus-artikkeli toi syytteen kolmelle HS:n toimittajalle, mutta Teittistä ei syytetä mistään rikoksesta.   

Syytteessä ovat Viestikoekeskus-jutun kirjoittajiksi ilmoitetut Tuomo Pietiläinen ja Laura Halminen sekä entinen HS:n politiikan toimituksen vt. esimies Kalle Silfverberg.

Syyttäjän mukaan kolmikon laatima ja julkaisema artikkeli sisälsi Puolustusvoimien sotilastiedusteluun liittyviä ja salassa pidettäviä tietoja, ja suunnitteilla oli myös pidempi juttusarja, joka perustui samoihin tietoihin.

Syyttäjä vaatii kolmikolle ehdollisia vankeusrangaistuksia. Kaikki kolme ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen. Perusteluina on muun muassa se, että toimittajien mukaan kaikki jutun tiedot ovat olleet löydettävissä julkisista lähteistä.

Kiistämisen perusteina on myös esimerkiksi se, että toimittajat eivät puolustuksensa mukaan ole olleet vastuussa jutun julkaisusta.

Lue myös: Viestikoekeskus-käräjät jatkuvat – toimittaja Paavo Teittinen ihmetteli poliisin asennetta kuulusteluissa: "Se oli aika väkevää"

Maanpetosrikoksista syytetyt HS:n toimittajat kertoivat Viestikoekeskus-jutusta oikeudessa – yhdeltä kovia väitteitä: Minua painostettiin