MTV seurasi Viestikoekeskus-käräjien ensimmäistä päivää: Helsingin Sanomien johto ottaa vastuun kiistellystä jutusta

5:06
Video: Näin HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi kommentoi oikeudenkäyntiä

Viestikoekeskus-jutun pääkäsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa. MTV Uutiset seurasi oikeudenkäynnin ensimmäistä istuntopäivää. Hetki hetkeltä -seuranta löytyy alempaa.

Kolmelle Helsingin Sanomien toimittajalle vaaditaan puolentoista vuoden ehdollisia vankeusrangaistuksia turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä. Kaikki kiistävät syytteet.

Syytteet koskevat vuonna 2017 julkaistua artikkelia Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottua artikkelikokonaisuutta. Syyttäjän mukaan ne sisälsivät sotilastiedustelua koskevaa salassa pidettävää tietoa.

Oikeudenkäynnin aluksi puolustus nimesi HS:n vastaavan päätoimittaja Kaius Niemen sekä päätoimittaja Antero Mukkan todistajiksi. Heidän on tarkoitus kertoa oikeudessa myöhemmin, kuka vastasi kiistellyn artkkelin julkaisupäätöksestä.

Niemeä on kritisoitu julkisuudessa siitä, ettei hän ole ottanut vastuuta julkaisusta lehden päätoimittajana. Hän ei ole asiassa syytettynä.

Oikeudessa selvisi puolustuksen ensimmäisessä asianesittelyssä, että päätös jutun julkaisusta tehtiin HS:n toimituksessa 15. joulukuuta 2017. Puolustuksen mukaan syytetyt toimittajat eivät ole päätöstä tehneet.

Puolustuksen mukaan jutun sisältö on ollut toimituksen johdon hyväksymä ja julkaistusta on päättänyt toimituksen johto. Puolustuksen mukaan johto on siis vastuussa jutusta. Puolustus edustaa syytettyjen toimittajien lisäksi Sanoma Media Finland Oy:tä.

Puolustus ei ole yksilöinyt tarkemmin, kuka julkaisupäätöksen konkreettisesti teki.

Puolustus ihmetteli oikeudessa, miksei poliisi ole tarkemmin selvittänyt Helsingin Sanomien toimituksen julkaisuprosessia ja siihen liittyviä henkilöitä. Puolustus lähtee siitä, että oikeudessa syytetyt toimittajat eivät ole missään nimessä vastanneet kiistellyn Viestikoekeskus-jutun julkaisupäätöksestä.

Hetki hetkeltä -seuranta:

Kello 16.10: Oikeudenkäynti päättyy tältä päivältä. 

Tämänpäiväinen istunto oli kuitenkin vasta alkusoittoa, sillä oikeutta käydään Helsingin käräjäoikeudessa syksyn mittaan mahdollisesti joulukuuhun saakka. 

Kello 15.58: Viimeisenä on Sanoma Media Finland Oy:n asianesittely. Yhtiö on mukana jutussa, sillä syyttäjä on vaatinut siltä, että Helsingin Sanomien julkaisema uutisartikkeli Puolustusvoimiene Viestikoekeskuksesta poistetaan ja hävitetään. 

Yhtiön puolustuksen mukaan vaatimus on hylättävä. 

Puolustuksen mukaan Sanoma Media Finlandilla ei joka tapauksessa ole minkäänlaista toimituksellista mahdollisuutta puuttua Helsingin Sanomien sisältöön. Toimitus on itsenäinen. 

Jos vaatimus jutun hävittämisestä esitetään, se tulisi puolustuksen mukaan kohdentaa vastaavaan toimittajaan. 

Kello 15:41: Seuraavaksi Silfverbergin asianesittely.

Asianajaja Kai Kotiranta aloittaa puheenvuoron sanomalla, että 25 vuoden asianajokokemuksella hän sinänsä ymmärtää, miksi tässä asiassa on nostettu syytteet toimittajia vastaan, vaikka onkin niistä eri mieltä kuin syyttäjä.

Sen sijaan hän kertoi ymmärtävänsä erittäin huonosti, miksi HS:n politiikan toimituksessa jutun julkaisun hetkellä vt. esihenkilönä toiminutta Kalle Silfverbergiä vastaan on nostettu syytteet.

Puolustuksen mukaan se, että Silfverberg olisi jollain tavalla ollut vastuussa jutun julkaisusta, ei pidä paikkaansa.

Puolustuksen mukaan Silfverbergillä ei ole ollut tai voinut olla tehtäviensä puitteissa sellaista vastuuta artikkelin julkaisusta, kuin syyttäjä väittää.

Puolustuksen mukaan Helsingin Sanomien toimituksen julkaisuprosessi olisi pitänyt selvittää esitutkinnassa paremmin.

Puolustuksen mukaan syyte vaikuttaakin perustuvan väärinymmärrykseen Silfverbergin tehtävistä. Silfverberg ei ole päättänyt julkaisemisesta tai hyväksynyt julkaisemista miltään osin.

Kello 15.37: Puolustuksen mukaan Halminen on tehnyt Helsingin Sanomissa julkaistuun juttuun HS:n järjestelmän mukaan versiohistoriasta nähtävillä olevan määrän työtä, eli esimerkiksi kirjoittanut tai muokannut tekstiä.

Tuo määrä on 0,69 prosenttia. 

Kello 15.34: Halmisen puolustuksen mukaan Halminen on pyrkinyt toimimaan asiassa "oikein" ollessaan yhteydessä Puolustusvoimiin ja kertomalla tietovuodosta. 

Puolustuksen näkemys on, että Puolustusvoimat ei kuitenkaan ryhtynyt tästä huolimatta minkäänlaisiin toimenpiteisiin asian tiimoilta hyvissä ajoin ennen HS:n jutun julkaisua.

Kello 15.33: Halmisen puolustus sanoo, että puolustusta on pidetty asiassa pimennossa sen suhteen, mitä Puolustusvoimissa on tapahtunut sen jälkeen, kun Helsingin Sanomien hallussa olleista tiedoista ja viritteillä olleista artikkeleista on mennyt tieto Puolustusvoimien vastatiedustelun päällikölle saakka.

Puolustuksen mukaan syyttäjä ei ole suostunut selvittämään tätä tai käynnistämään asiasta esitutkintaa.

Kello 15.24: Halmisen puolustus: Halminen ei ole koskaan osallistunut toimituksen johdon kokouksiin tai päätöksentekoon millään tavalla. Halminen ei ole julkistanut 16.12.2017 julkaistua juttua eikä osallistunut asiasta päättämiseen. 

Halminen myöntää vain osallistuneensa jutun ja viritteillä olleen juttusarjan muistiinpanojen laatimiseen.

Puolustuksen mukaan 16. joukukuuta 2017 julkaistusta jutusta oli kaikkiaan jutun tekoprosessin aikana noin 832 versiota. Juttua siis muutettiin Helsingin Sanomien julkaisujärjestelmässä näin monta kertaa ennen julkaisua.

Kello 15.20: Pietiläisen puolustuksen asianesittely oli siinä. Nyt kuullaan Laura Halmisen puolustuksen oma asianesittely. Sen pitää asianajaja Kai Kotiranta, joka aiemmin piti myös yhteisen asianesittelyn.

Kotiranta siis edustaa Halmisen lisäksi Sanoma Media Finland Oy:tä sekä HS:n politiikan toimituksen entistä vt. esimiestä Kalle Silfverbergiä, joka on jutussa niin ikään syytettynä Halmisen ja Pietiläisen kanssa.

Kello 15.12: Pietiläisen puolustuksen mukaan Puolustusvoimien lisäksi myös puolustusministeriö ja keskusrikospoliisi tiesivät ennen Helsingin Sanomien joulukuussa julkaisemaa artikkelia, että Helsingin Sanomilla on väitetysti turvallisuussalaisuuden alaisia tietoja. 

Puolustuksen mukaan poliisi sai tietää HS:n hallussa olleista materiaaleista toukokuussa 2017, kun Puolustusvoimat oli yhteydessä poliisiin. 

Puolustusministeriö puolestaan sai tietää juttuhankkeesta ja materiaaleista syksyllä 2017, väittää puolustus. 

Kello 15.03: Pietiläisen puolustus on huolissaan siitä, että jos toimittajat tuomittaisiin turvallisuussalaisuuden paljastamisen ohella sellaisen yrityksestä, kuten syyttäjä vaatii, tuomiolla voisi olla hiljennysvaikutus. Puolustus viittaa siihen, että tuomio voisi vaikuttaa sananvapauteen välillisesti ja ennakolta. 

Oikeus joutuu puolustuksen mukaan pohtimaan tulevassa oikeudenkäynnissä sitä, onko toimittajalla oikeutta koostaa muistiinpanoja julkisista lähteistä saatavilla olevilla tiedoilla, vaikka sama tieto "teoriassa löytyisi salassa pidettäväksi säädetystä tai määrätystä asiakirjasta". 

Kello 14.50: Nyt puolustus käy läpi kysymyksiä, jotka liittyvät siihen, ovatko HS:n artikkelissa julkaistut tiedot olleet enää julkaisuhetkellä relevantteja. 

Puolustuksen mukaan tiedot ovat olleet useita vuosia, jopa kymmenen vuotta vanhoja.

Kello 14.40: Pietiläisen puolustuksen mukaan Puolustusvoimat on julkaissut itse esimerkiksi kenttäohjesäännössä ja palveluohjesäännössä samankaltaisia tietoja, joita nyt oikeudessa väitetään salaisiksi.

Puolustus painottaa, että kaikki Helsingin Sanomien artikkeliin kerätyt tiedot ovat olleet saatavilla julkisista lähteistä. 

Esimerkeiksi annetaan muun muassa sotilastiedustelualan kirjoja ja tieteellisiä julkaisuja, suomalaista lainvalmisteluaineistoa sekä kaupallisten toimijoiden esitteitä. Yrityksistä mainitaan muun muassa Lockheed Martin ja suomalainen Patria. 

Puolustuksen mukaan väitettyjä turvallisuussalaisuuksia on käsitelty myös suomalaisessa mediassa laajalti ennen HS:n artikkelin julkaisua 16. joulukuuta 2017. 

– Voiko yleisesti ja julkisesti tunnettu seikka olla salaisuus tai erityisesti turvallisuussalaisuus? kysyy Pietiläisen puolustus.

Kello 14.30: Pietiläisen puolustus ihmettelee sitä, miksi Puolustusvoimat ei ryhtynyt mihinkään lakiin perustuviin toimenpiteisiin turvallisuussalaisuuksien turvaamiseksi, vaikka Puolustusvoimat tiesi HS:n valmistelevan Puolustusvoimiin liittyviä artikkeleita  ainakin jo puoli vuotta ennen niiden julkaisua.

Kello 14.19: Pietiläisen puolustuksen mukaan oikeuden tulisi kiinnittää asiassa huomiota siihen, miksi asiassa ei ole selvitetty Helsingin Sanomien julkaisuprosessia.

Puolustus siis lähtee siitä, etteivät syytetyt toimittajat ole edes voineet syyttäjän esittämällä tavalla julkaista lehdessä jotain salaisia tietoja, sillä he eivät ole olleet julkaisusta vastuussa. 

Puolustuksen mukaan syyttäjä ei ole syytteen teonkuvauksessa avannut miltään osin sitä, mihin väitteet perustuvat. 

– Kenelle kuuluu rikosoikeudellinen vastuu journalistisista päätöksistä Helsingin Sanomissa tai toimittajan työtehtävien tekemisestä. Ei ainakaan (Tuomo) Pietiläiselle, asianajaja Ylikantola sanoo.

Kello 14.09: Pietiläisen puolustuksen mukaan syyte voi kaatua jo siihen, että Pitiläinen ei ole voinut edes teoriassa julksistaa mitään salaisiksi väitettyjä tietoja Helsingin Sanomat -sanomalehdessä.

Puolustuksen mukaan Pietiläinen on ollut vain toimittaja. 

Puolustuksen mukaan oikeudessa jää selvitettäväksi, onko Pietiläisellä ollut toimivaltaa tehdä julkaisupäätöksiä yksin tai yhdessä muiden kanssa tai jos on, niin mihin sellainen toimivalta on perustunut. 

Kello 14.07: Tauko on päättynyt ja oikeudenkäynti jatkuu. Seuraavaksi luvassa on toimittaja Tuomo Pietiläisen puolustuksen asianesittely. Pietiläisellä on oikeudessa oma asianajajansa, Timo Ylikantola.

Kello 12.57: Puolustuksen yleinen asianesittely on nyt käyty läpi. Seuraavaksi lounastauko.

Kello 12.39: Puolustuksen mukaan Puolustusvoimat "konstitui hiljaisen suostumuksen" Viestikoekeskus-jutulle sillä, ettei se ryhtynyt ennen jutun julkaisua minkäänlaisiin toimiin jutun julkaisun estämiseksi, vaikka tiesi juttuprojektista.

Puolustus on siis esittänyt, että Puolustusvoimat oli tietoinen juttuprojektista ainakin yli puolen vuoden ajan, sillä toimittaja Laura Halminen oli yhteydessä Puolustuvoimien henkilöön asian tiimoilta toukokuussa 2017.

Kello 12.28: Puolustuksen mukaan syyte on väärä, sillä siinä väitetään, että kaksi juttuprojektissa ollutta HS:n toimittajaa sekä heidän esimiehensä olisivat yhdessä oikeudettomasti julkistaneet turvallisuussalaisuuksia. 

Puolustuksen mukaan kolmikko ei julkistanut yhdessä tai erikseen mitään. Julkistamisesta vastasi sen sijaan toimituksen johto. 

Syyttäjä väittää myös, että nämä salaiset tiedot ovat olleet peräisin Puolustusvoimien salaisista asiakirjoista. Puolustuksen mukaan oikeudenkäynnissä ei voida selvittää toimittajien tietojen lähteitä, tiedot ovat saatavilla julkisista lähteistä ja syyttäjän pitää näyttää ja yksilöidä, mistä asiakirjoista tiedot ovat. 

Syyttäjä kertoi aiemmin, ettei aio oikeudessa esittää mitään salaisia Puolustusvoimien asiakirjoja, koska se olisi lain vastaista.

Puolustuksen mukaan syytettynä oleva entinen HS:n politiikan toimituksen vt. esimies Kalle Silfverberg ei ole vastannut artikkelien laatimisesta tai julkaisemisesta millään tavalla. 

Puolustuksen mukaan olennaista on myös se, että syytetyt toimittajat eivät tienneet artikkelien sisältävän turvallisuussalaisuuksia.

Kello 12.22: Puolustuksen mukaan Viestikoekeskus-jutun julkaisusta päätettiin 15. päivä joulukuuta 2017. Jutut päätettiin julkaista seuraavana päivänä.

Puolustuksen mukaan syytetyillä toimittajilla ei ole mitään tekemistä tämän kanssa. 

Puolustuksen mukaan vastuu jutun asiallisesta sisällöstä siirtyi 15. päivä joulukuuta jutun hyväksyneelle henkilölle. 

Puolustuksen asianesittelyssä ei oteta kantaa siihen, kuka jutun hyväksyi.

Kello 12.20: Puolustus esitelmöi oikeudelle nyt siitä, miten toimitustyö toimii. Siitä, miten toimittajat tekevät juttuja, ja joku muu myöhemmin tarkistaa ja julkaisee ne.

Puolustuksen mukaan julkaisu ei ole niin suoraviivaista, kuin syytteen teonkuvauksessa ja syytteissä väitetään.  

Kello 12.05: Puolustuksen mukaan jutussa on keskeistä se, että vastaajat eivät olleet tietoisia siitä, että heidän julkaisemissaan tiedoissa olisi ollut turvallisuussalaisuuksia, eikä julkaisuun liittynyt rikosoikeudellista tahallisuutta.

Kello 12.02: Puolustus argumentoi, että mitä salaisemmasta tiedosta on kyse, sitä laajempi yhteiskunnallinen julkinen intressi siihen kohdistuu. 

Puolustus on siis syyttäjän kanssa täysin eri linjoilla siitä, oliko HS:n Viestikoekeskus-jutun julkaisu oikeutettu. 

Puolustuksen mukaan kyse on ollut tiedon julkaisemisesta ja välittämisestä yhteiskunnallisen keskustelun kohteeksi, mikä on median perustehtävä demokraattisessa yhteiskkunnassa. 

Kello 11.45: Puolustus korostaa, että käsillä olevat tiedot ovat olleet jutun kirjoittamisen aikaan noin kymmenen vuotta vanhoja, eli nyt jo noin 15 vuotta vanhoja. 

Puolustus kiinnittää huomiota myös siihen, että HS:n jutun kohteena ollut Tikkakosen Viestikoekeskus on sellaienaan lakkautettu sotilastiedustelun organisaatiouudistuksessa vuonna 2019.

Kello 11.39: Puolustuksen mukaan kyse on tässä asiassa nimenomaan sananvapausasiasta. Puolustus korostaa, että viranomaisten asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julksiia, ellei niitä ole erikseen salaisiksi määrätty. 

Puolustus korostaa myös, että syyttäjällä on asiassa täysi näyttövastuu. Puolustuksella ei ole mitään tarvetta todistaa syyttäjiän väittämiä toteen. 

Kello 11.33: Puolustus on valmistellut yleistä asianesittelyä varten pitkän esitelmän. Sitä käydään läpi nyt. Tämän jälkeen luvassa ovat vielä syytettyjen toimittajien, eli Laura Halmisen ja Tuomo Pietiläisen omat asianesittelyt erikseen. 

Kello 11.25: Puolustuksen mukaan kaikki syyttäjien ja Puolustusvoimien väitteet eivät pidä paikkaansa.

Esimerkiksi siitä on puolustuksen mukaan erimielisyyttä, mistä saakka Puolustusvoimat tiesi tekeillä olleesta artikkelista. 

Puolustus otti kovasanaisesti kantaa myös siihen, että syyttäjät eivät aio esittää oikeudessa mitään Puolustusvoimien salassa pidettäviä asiakirjoja, joista toimittajien julkaisemiksi väitetyt salassa pidettävät tiedot olisivat peräisin. 

Puolustuksen mukaan "asiakirjat on esitettävä", jos vastaajia syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Muuten on kyse on puolustuksen mukaan siitä, että oikeudessa esitetään vain mielipiteitä siitä, ovatko tietyt tiedot salassa pidettäviä vai ei. 

Puolustuksen puolesta puhuu parhaillaan siis asianajaja Kai Kotiranta. 

Kello 11.18: Nyt alkavat puolustuksen asianesittelyt. Ensin on vuorossa puolustuksen yleinen asiaesittely. 

Kello 11.12: Puolustusvoimien käsityksen mukaan urvallisuussalaisuuden paljastaminen -rikosnimike koskettaa juuri sellaisia tietoja, joita HS on julkaissut ja joita nyt oikeudessa puidaan.

Pääesikunnan mukaan vastaajilla ei ole ollut oikeutusta tai valtuutusta julkistaa salassa pidettäviä tietoja.

Kello 10.59: Seuraavaksi ääneen pääsee Puolustusvoimien edustaja. Puolustusvoimien pääesikunnan puolesta puhuu sotilaslakimies Juho Melaluoto.

Puolustusvoimien mukaan sotilastiedustelu voi vaarantua, jos sotilastiedusteluun liittyviä tietoja paljastuu julksiuudessa. Tämä siitä syystä, että tiedusteltavat kohteet saavat mahdollisuuden reagoida siihen, miten heitä tiedustellaan. 

Puolustusvoimat pyrkii siis parhaillaan perustelemaan tiivistetysti sen, miksi HS:n julkaisemat tiedot olivat salassa pidettäviä.

Kello 10.53: Syyttäjä on nimennyt jutussa todistajiksi muun muassa HS:n toimittaja Paavo Teittisen, jonka on määrä kertoa oikeudessa siitä, miten jatkoartikkeleita jätettiin julkaisematta tai muokattiin.

Syyttäjän mukaan Teittinen muokkasi yhtä artikkeleista, joka myöhemmin julkaistiin ilman salassa pidettäviä tietoja.

Ääneen tulee pääsemään myös Puolustusvoimien edustaja, joka kertoo oman näkemyksensä siitä, olivatko HS:n julkaisemat tiedot salaisia.

Kello 10.49: Syyttäjä: Helsingin Sanomien järjestelmät ja toimittajien väliset sähköpostit osoittavat, että lehti oli julkaisemassa jatkoartikkeleja seuraavien päivien aikana Viestikoekeskus-jutun jälkeen. 

Pelko kiinnijäämisestä kuitenkin johti syyttäjän mukaan siihen, että vastaava päätoimittaja Kaius Niemi kielsi artikkelien julkaisun sellaisenaan. Osa artikkeleista julksistiin, mutta muokatussa muodossa, jossa artikkeleissa ei enää ollut salassa pidettäviä tietoja. 

Tämä siis syyttäjän näkemys liittyen siihen, että vastaajat olisivat syyllistyneet turvallisuussalaisuuden paljastamisen yritykseen.

Syyttäjän mukaan asiassa ei ole kyse ennakkosensuurista, sillä HS on itse päättänyt jättää artikkeleita julkaisematta. Viranomaiset eivät ole julkaisua estäneet. 

Kello 10.38: Helsingin Sanomien puolelta artikkelin julkaisua on syyttäjän mukaan perusteltu muun muassa sillä, että jutun julkaisun aikaan valmisteilla oli uusi tiedustelulaki ja sillä, että Puolustusvoimien asiakirjojen salassapito on ollut liian tiukkaa.

Syyttäjän mukaan artikkelin julkaisua perustelevat syyt eivät ole olleet tarpeeksi painavia, jotta salassapidettäviä tietoja olisi voitu julkaista. 

Kello 10.30: Nyt syyttäjä puhuu sananvapaudesta ja siitä, ettei toimittajien sananvapaus ole rajoittamaton. 

Syyttäjän mukaan on pohdittava sitä, miten tarve suojella salaista tietoa ja tarve julkaista tietoa suhtautuvat toisiinsa. 

Syyttäjä huomautti, että joissain tapauksissa salaisten tietojen julkaiseminen voi olla yleisen edun mukaista. Hän antoi esimerkiksi korruption ja muut merkittävät epäkohdat. 

Syyttäjä myös esittelee joitain aiempia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuja, jotka liittyvät tähän tematiikkaan.

Kello 10.22: Syyttäjän mukaan asiassa on jäänyt epäselväksi, onko HS:n johto hyväksynyt artikkelin.

– Jos oikein olisi menetelty, näin olisi pitänyt tehdä. Toimituksen johdon olisi pitänyt tehdä julkaisupäätös tämän asian laadun vuoksi, erikoissyyttäjä Anja-Riitta Rinkinen sanoi oikeudessa. 

Syyttäjä korosti, että rikosvastuun osalta sillä ei ole väliä, jos tällainen velvollisuus on sivuutettu. 

– Rikosvastuun kannalta on myös merkityksetöntä, jos ylempi taho on hyväksynyt julkaisun tietoisena julkaistavista turvallisuussalaisuuksista, Rinkinen sanoi.

Syyttäjän mukaan toimittajat ovat joka tapauksessa rikoksen tekijöitä. Heillä on syyttäjän mukaan ollut yhteisymmärrys siitä, että artikkeli julkaistaan ja he ovat olleet jutun tekijöitä.

Kello 10.17: Syyttäjän mukaan HS:n artikkelissa julkaistiin tietoja, jotka olivat määrätty salassapidettäviksi, mutta jotka olivat myös turvallisuusluokiteltuja. 

Syyttäjien mukaan Puolustusvoimat on jutun esitutkinnan aikana tarkistanut ja vahvistanut, että merkinnät salassapidosta ja turvallisuusluokittelusta ovat olleet väitettyjen rikosten aikaan aiheellisia ja että salassapidon perusteena on ollut Suomen ulkoinen turvallisuus.

Kello 10.10: Syyttäjä korostaa puheenvuorossaan, että HS:n artikkelissa julkaistiin tietoja, jotka olivat peräisin Puolustusvoimien salaisista asiakirjoista. Syyttäjän mukaan tätä korostettiin myös artikkelissa itsessään useammalla eri tavalla. Artikkelissa oli muun muassa kuvia, joissa esiteltiin salassapitoleimoja.. 

Syttäjän mukaan juttuun päätyneet tiedot olivat toimittaja Tuomo Pietiläisen hallussa ainakin keväästä 2017. Syyttäjän näkemys on, että tiedot eivät ole voineet päätyä Pietiläiselle laillisesti. 

Syyttäjän mukaan Pietiläinen luovutti tietoja myös toimittaja Laura Halmisen käyttöön.

Halminen oli syyttäjän mukaan puolestaan ollut huolissaan siitä, että Puolustusvoimien salassapidettäviä tietoja oli vuotanut medialle. 

Tämän johdosta Halminen oli ollut yhteydessä Puolustusvoimien työntekijään, joka puolestaan ilmoitti tapahtuneesta Puolustusvoimien vastatiedusteluosastolle, mistä otettiin yhteyttä KRP:hen.

Hieman ennen artikkelin julkaisua joulukuussa 2017 Halminen oli ollut yhteydessä Puolustusvoimien turvallisuuspäällikkö Harri Ohra-ahoon ja pyytänyt haastattelua. Syyttäjän mukaan keskustelussa tuli ilmi, että on tekeillä Puolustusvoimien sotilastiedustelua koskeva artikkeli, joka sisältää salassapidettävää tietoa.

Turvallisuuspäällikkö oli muistuttanut Halmiselle, että kyse voi olla turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja että tämän kannattaisi puhua Helsingin Sanomien juristien kanssa. 

Syyttäjän mukaan toimittaja Tuomo Pietiläinen oli kuitenkin reagoinut tähän sanomalla, että "jos tässä aletaan juristeilla uhkailemaan, niin sitten saavat meidän ja armeijan lakimiehet asioida keskenään jutun julkaisun jälkeen".

Kello 9.57: Nyt oikeudenkäynnissä siirrytään asianesittelyyn. Eli kaikki osapuolet syyttäjät mukaan lukien kertovat yksityiskohtaisemmin oman näkemyksensä käräjillä puitavasta asiasta.  

Kello 9.43: Kuten jo etukäteen on tullut selväksi, syytetyt toimittajat kiistävät syytteet ja vaativat syytteiden hylkäämistä.

Halmisen, Silfverbergin ja Sanoma Media Finland Oy:n puolustuksen avustaja, asianajaja Kai Kotiranta käy nyt nämä kiistämiset läpi edustamiensa vastaajien kohdalta. 

HS:n toimittajalla Tuomo Pietiläisellä on oikeudessa oma asianajajansa, Timo Ylikantola. 

Kello 9.39: Syyttäjät kävivät läpi syytteiden lisäksi myös muun muassa heidän vaatimuksensa menettämisseuraamuksista. Syyttäjät vaativat muun muassa juttuun liittyviä muistitikkua, puhelinta ynnä muuta elektronista rekvisiittaa valtiolle menetettäväksi.

Tämän jälkeen ääneen pääsee vastaajien puolustus. 

Kello 9.24: Varsinainen pääkäsittely alkaa nyt. Syyttäjät lukevat syytteet ääneen.

Syyttäjät siis vaativat toimittajille rangaistusta turvallisuussalaisuuden paljastamisesta sekä sellaisen yrityksestä.

Syyte turvallisuussalaisuuden paljastamisesta liittyy siis Helsingin Sanomissa loppuvuodesta 2017 julkaistuun artikkeliin, jossa kerrottiin yksityiskohtia Puolustusvoimien sotilastiedusteluun erikoistuneesta Viestikoekeskuksesta Jyväskylän Tikkakoskella.

Yrityssyyte liittyy siihen, että syyttäjien näkemyksen mukaan toimittajat olivat valmistelleet julkaistavaksi juttusarjan, joka pohjautui Puolustusvoimien salassapidettävään tietoon. 

Kello 9.11: Oikeuden puheenjohtaja, käräjätuomari Maritta Pakarinen selostaa nyt oikeudenkäynnin kulkua. Oikeudenkäyntiä varten on varattu jopa 30 päivää. Suuri osa istuntopäivistä pidetään suljettujen ovien takana. Näiden päivien aikana käräjäoikeudessa joudutaan ottamaan käyttöön poikkeuksellisia turvatoimia: esimerkiksi kaikki puhelimet ja muut elektroniset laitteet kerätään osallisilta pois. Syynä on se, että oikeudessa käsitellään Puolustusvoimien arkaluontoisia tietoja.

OIkeudenkäynnin aluksi syytetyn HS:n politiikan toimituksen entisen vt. esimiehen Kalle Silfverbergin puolustus nimesi jutussa uusiksi todistajiksi Helsingin Sanomien päätoimittajan Antero Mukkan sekä vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen.

Silfverbergin puolustuksen mukaan miehet tulevat oikeuteen kertomaan siitä, ettei Silfverberg ole vastannut jutun julkaisusta tai kuulunut toimituksen johtoon jutun julkaisun aikaan. 

Jo ennen oikeudenkäynnin alkua Kaius Niemi kertoi medialle, että oikeudenkäynnin myötä tulee ilmi, että kuka jutun julkaisusta on viime kädessä vastannut. Hän sanoi, että nyt oikeudessa syytettynä on henkilöitä, jotka eivät ole voineet vastata tämän tason artikkelin julkaisupäätöksestä.

Kello 9.04: Salissa ollaan. Oikeudenkäynti järjestetään Helsingin käräjäoikeuden turvasalissa, joka on käräjätalon kellarissa. 

Oikeuden puheenjohtaja pitää aluksi nimenhuudon, jossa tarkistetaan, että kaikki osalliset ovat paikan päällä. Näyttäisi olevan! Syytettyjen penkillä istuvat HS:n toimittajat Laura Halminen ja Tuomo Pietiläinen sekä politiikan toimituksen entinen vt. esimies Kalle Silfverberg. Vastapuolta edustaa asiassa syyttäjä ja asianomistajana jutussa on Puolustusvoimien edustus.

Kello 8.55: Oikeudenkäynnin on määrä alkaa kello 9. Paikalla on suuri määrä toimittajia ja muita median edustajia. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi antoi medialle haastatteluja käräjäoikeuden aulassa aiemmin. Hän painotti, miten merkittävästä oikeudenkäynnistä on kyse suomalaisen median sananvapauden kannalta. 

Niemi antoi ymmärtää, että oikeudenkäynnin myötä käy selville, kuka kiistellyn artikkelin julkaisusta on vastannut. Niemi on saanut julkisuudessa kritiikkiä siitä, ettei hän ole ottanut henkilökohtaisesti vastuuta oikeudenkäyntiin johtaneen artikkelin julkaisusta. Niemi ei vastannut suoraan siihen, aikooko hän oikeudenkäynnin myötä ottaa kantaa juuri tähän asiaan.

Niemi painotti myös, että HS:n julkaisemassa jutussa ei ole syyttäjän väittämällä tavalla salassapidettäviä tietoja, vaan kaikki juttuun päätyneet yksityiskohdat ovat löydettävissä julkisista lähteistä.

Aiemmin:

Tänään oikeudessa kuullaan syyttäjän vaatimukset, asiaesittelyt ja vastaajien vastineet.

Päätoimittajaa ei syytetä

Valmisteluistunnon yhteydessä julki tulleen lisätutkinnan mukaan Puolustusvoimat tiesi asiasta ainakin toukokuusta 2017, eli jo puoli vuotta ennen jutun julkaisua. Yksi syytteessä olevista toimittajista, toinen artikkelin kirjoittajista Laura Halminen oli tällöin yhteydessä Puolustusvoimien upseeriin.

Haastehakemuksen kirjallisten todisteiden listalta kävi kuitenkin ilmi myös se, että syytteessä oleva toinen jutun kirjoittaja Tuomo Pietiläinen oli jo aiemmin tehnyt Puolustusvoimiin asiakirjapyynnön salassa pidettävistä tiedoista. Hän sai pyyntöön kieltävän vastauksen maaliskuussa 2017.

Syytteet koskevat jutun toimittajia, Laura Halmista ja Tuomo Pietiläistä sekä politiikan toimituksen silloista vt. esimiestä Kalle Silfverbergiä

Hesarin päätoimittaja Kaius Niemeä vastaan ei nostettu lainkaan syytettä, koska poliisilla ei ole ollut riittävästi näyttöä siitä, että päätoimittaja olisi tiennyt jutun julkaisusta etukäteen.  

Todistaja kertoi päätoimittajan roolista

Viime perjantaina julkaistusta esitutkinnasta selvisi, että Helsingin Sanomien entinen toimituspäällikkö, nykyinen Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Erja Yläjärvi kertoi kuulusteluissa, että Kaius Niemi itse tiesi Viestikoekeskus-artikkelista viimeistään 14. joulukuuta 2017 eli kaksi päivää ennen sen julkaisua.

Yläjärvi kertoi Niemen olleen mukana suunnittelukokouksessa, jossa artikkelia käsiteltiin. Yläjärven mukaan tuossa kokouksessa ei kuitenkaan tehty julkaisupäätöstä.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe totesi tällä viikolla, että hän ei näe aihetta arvioida uudelleen Helsingin Sanomien päätoimittajan syyttämättäjättämistä lehden Viestikoekeskus-uutisointia koskevassa jutussa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja