Viestikoekeskus-käräjät jatkuvat – toimittaja Paavo Teittinen ihmetteli poliisin asennetta kuulusteluissa: "Se oli aika väkevää"

Ääneen pääsevät tänään Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teittisen lisäksi eräs Puolustusvoimien everstiluutnantti, jolle HS:n toimittaja Laura Halminen näytti toimituksen haltuun saamia salaisia asiakirjoja ennen Viestikoekeskus-jutun julkaisua.

Teittistä kuullaan, sillä hän editoi yhtä Viestikoekeskus-jutun jälkeen julkaistavaksi suunniteltua jatkoartikkelia Helsingin Sanomien toimituksessa loppuvuodesta 2017.

Suunnitteilla ollut jatkojuttusarja, kuten varsinainen 16. joulukuuta 2017 julkaistu Viestikoekeskus-artikkeli toi syytteen kolmelle HS:n toimittajalle, mutta Teittistä ei syytetä mistään rikoksesta. 

Editoi yhtä syytteeseen johtaneista jutuista

Syyttäjä tiedusteli Teittiseltä istunnon aluksi, miksi hänet pantiin editoimaan HS:n toimittajien Tuomo Pietiläisen ja Laura Halmisen laatimaa juttua Viestikoekeskus-jutun julkaisun jälkeen.

Teittinen kertoi, että näin toimittiin, koska lauantaina 16. joulukuuta 2017 julkaistu, Puolustusvoimien sotilastiedustelua käsittelevä artikkeli herätti niin paljon julkista paheksuntaa ja suuttumusta. Jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti asiaan kantaa viikonlopun aikana.

Teittinen sai työtehtävän toimituksen johdolta palaverissa, jossa oli paikalla päätoimittaja Antero Mukka ja toimituspäällikkö Esa Mäkinen. 

– Tehtävänä oli, että editoin sitä niin, että se ei herätä vastaavaa suuttumusta. Tämä on se muistikuva, joka minulla on tehtävänannosta, Teittinen kertoi oikeudelle. 

Teittisen muistikuvien mukaan ajatuksena oli muuttaa tekstin sävyä vähemmän raflaavaksi. Hän ei muista, että vaatimuksena olisi ollut esimerkiksi siivota jutusta salassa pidettäviä kohtia pois.

– En muista että minua olisi suoraan kehotettu poistamaan jatkojutusta salaisia asioita. Muistan, että puhuttiin sävystä, että siitä pitäisi tehdä neutraalimpi ja lakonisempi siitä jutusta.

Artikkeli julkaistiin lopulta 19. joulukuuta 2017.

Poliisi suhtautui "väkevästi"

Kuulemisessaan Teittinen kertasi myös Helsingin Sanomien julkaisukäytäntöjä ja vastuukysymyksiä, ja lisäksi häneltä haettiin esimerkkejä HS:n toimintatavoista hänen omien, palkittujenkin juttuprojektiensa kautta. 

Teittiseltä kysyttiin myös KRP:n kuulusteluista, joissa häntä kuultiin todistajana Viestikoekeskus-juttuun liittyen muutama vuosi jutun julkaisun jälkeen. 

Jo tapauksen esitutkintavaiheessa Teittinen kritisoi KRP:n tutkinnanjohtajan toimintaa kuulusteluissa. Hän piti poliisin käytöstä hyökkäävänä. 

HS:n toimittajien Laura Halmisen ja Kalle Silfverbergin puolustusasianajaja Kai Kotiranta pyysi Teittistä kertaamaan näkemyksiään poliisin asenteesta oikeudessa. 

– En ehkä halua hirveästi sitä ruotia, mutta sanotaan, että se oli aika väkevää, hän aloitti.

– Ehkä voisi luonnehtia niin, että tuli sellainen käsitys, että jos en muistanut jotain asiaa tästä jutusta, se tulkittiin niin, että minä valehtelen poliisille, ja se saatettiin rinnastaa esimerkiksi siihen, mitä liivijengin jäsenet tekevät suojellessaan jengin johtajaa ja niin edespäin. 

Teittinen piti tilannetta erikoisena, sillä hänet oli tuolloin kutsuttu todistamaan melkein kolme vuotta vanhaan artikkeliin liittyen, vaikka hän ei itse ollut sitä kirjoittanut. 

– Vaikka se oli iso mediatapaus ja iso rikosjuttu, ihan poikkeuksellinen rikosasia, se ei minulle jättänyt sen suurempaa muistijälkeä. En ollut varsinaisen jutun tai jatkojuttujen kanssa tekemisissä, kunnes se (Viestikoekeskus-artikkeli) julkaistiin, ja minut kutsuttiin editoimaan sitä yhtä jatkojuttua, hän perusteli.

– Se ei ollut minulle niin iso asia kuin monille muille.

Jo esitutkinnassa Teittinen kertoi, että hän koki poliisin kyseenalaistaneen todistajan integriteettiä ja käyttäytyneen hyökkäävästi, ja että poliisi ei ymmärtänyt toimittajien lähdesuojan merkitystä tai suhtautui siihen vähättelevästi.

Mistä Viestikoekeskus-jutussa on kyse?

Kolmea Helsingin Sanomien toimittajaa syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja sellaisen yrityksestä, sillä lehdessä julkaistiin vuoden 2017 lopulla Puolustusvoimien Viestikoekeskusta koskeva artikkeli.

Syytteessä ovat jutun kirjoittajiksi ilmoitetut Tuomo Pietiläinen ja Laura Halminen sekä entinen HS:n politiikan toimituksen vt. esimies Kalle Silfverberg.

Syyttäjän mukaan kolmikon laatima ja julkaisema artikkeli sisälsi Puolustusvoimien sotilastiedusteluun liittyviä ja salassa pidettäviä tietoja, ja suunnitteilla oli myös pidempi juttusarja, joka perustui samoihin tietoihin.

Syyttäjä vaatii kolmikolle ehdollisia vankeusrangaistuksia. Kaikki kolme ovat kiistäneet syyllistyneensä rikokseen. Perusteluina on muun muassa se, että toimittajien mukaan kaikki jutun tiedot ovat olleet löydettävissä julkisista lähteistä.

Kiistämisen perusteina on myös esimerkiksi se, että toimittajat eivät puolustuksensa mukaan ole olleet vastuussa jutun julkaisusta.

Myös Helsingin Sanomien johto on kommentoinut aiemmin julkisuudessa, että kolmikko ei ole voinut olla syyttäjän esittämällä tavalla vastuussa jutun julkaisusta. Vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä on määrä kuulla tästä oikeudessa todistajana ensi kuussa.

Lue myös: Maanpetosrikoksista syytetyt HS:n toimittajat kertoivat Viestikoekeskus-jutusta oikeudessa – yhdeltä kovia väitteitä: Minua painostettiin

Lue myös: Viestintäoikeuden professori: Tästä syystä Viestikoekeskus-oikeudenkäynti on yhteiskunnallisesti merkittävä – ”Tämän tyyppistä juttua ei ole meidän tuomioistuimissa ratkaistu”