Moottori-lehti testasi uusia peräkärryjä ääritilanteissa – kaikki eivät selvinneet väistöliikkeestä maantienopeudessa

1:42
Autoliitto opastaa videollaan, miten peräkärryn kanssa peruutetaan.

Moottori-lehti otti selvää, miten uudet kevytperävaunut käyttäytyvät väistötestissä täydellä kuormalla. Kävi ilmi, että kärryjen kestävyydessä on merkittäviä eroja. Testi julkaistaan kokonaisuudessaan Moottorin 27. toukokuuta ilmestyvässä numerossa.

Kevytperäkärryjen eli O1-luokan jarruttomien perävaunujen turvallisuus puhuttaa etenkin nyt, kun kesäkuun ensimmäisenä päivänä voimaan astuva uusi tieliikennelaki sallii niiden vetämisen sadan kilometrin tuntinopeudella. Suomessa on rekisterissä noin 900 000 kevytperävaunua.

Moottori selvitti suosituimpien peräkärryjen käytöstä äkillisessä väistötilanteessa.

– Halusimme selvittää, miten kärryt käyttäytyvät yllättäen eteen tulevassa väistötilanteessa, kun kaikki on tehty ennalta oikein: kuormaus sallittujen massojen rajoissa, kuorma oikein sijoitettu sekä huolellisesti tuettu ja sidottu, vetoauto on kunnollinen ja kärrykin uusi, Moottorin päätoimittaja Eila Parviainen kertoo lehden lähettämässä tiedotteessa.

Testissä oli mukana viisi yksiakselista vaunua Suomen myydyimmiltä merkeiltä. Vaunuihin lastattiin tasapainoinen kärryn maksimikantavuuden mukainen kuorma hyvin varmistettuna.

Näin testattiin

Väistökokeet suoritettiin suljetulla lentokentän kiitoradalla. Kokeessa siirrytään ensin vastaantulijoiden kaistalle ja palataan välittömästi takaisin omalle kaistalle. Koe aloitettiin kaikille kärryille samoilla nopeuksilla: ensin 70 km/h, sitten 80 km/h ja 85 km/h. Vetoautona toimi Skoda Superb 2.0 TSI 272 4x4 Sport Line DSG A.

– Testin tulos yllätti tekijätkin, sillä mukana olleen Muulin pyörät taittuivat vinoon jo 80 kilometrin tuntinopeudessa tehdyssä väistössä. Syynä oli vaunun akselitappien vääntyminen väistöliikkeen aiheuttaman sivuttaisrasituksen voimasta. Muut testin kärryt suoriutuivat kokeesta vaurioitta vielä tätä kovemmassakin nopeudessa, testin toteuttamisesta vastannut toimittaja Jussi Saarinen paljastaa.

Huomioitavaa oli se, ettei vaurio vaikuttanut Muulin käytökseen väistökokeessa. Kärry ei lopulta suistunut oletetulta ajolinjalta yhtään sen selvemmin kuin muutkaan testatut kärryt, joiden akselit kestivät väistön. Testikuljettajakaan ei havainnut ratin takana mitään erikoista.

– Tämän perusteella voidaan sanoa, että kärryn rakenteen pettäminen tapahtui lopulta turvallisesti. Tilanne on merkittävästi parempi kuin se, mitä esimerkiksi akselin katkeamisesta johtuva pyörän irtoaminen aiheuttaisi, Saarinen muistuttaa.

Todellisessa tieliikenteessä tilanne olisi silti ollut vakava, jos kuljettaja olisi jatkanut matkaansa vääntyneillä akseleilla hurjan väistöliikkeen jälkeen.

– Tilanteen opetus: jos liikenteessä tapahtuu kärryn kanssa jotain poikkeavaa, pysähdy mahdollisimman pian tarkistamaan kuorman sidonta ja kärryn kunto, päätoimittaja Parviainen painottaa.

Kärryn hallinta ei ole helppoa ääritilanteessa

Testi herätti myös kysymyksen, onko kevytperävaunujen teknisissä vaatimuksissa kiristämisen varaa.

– Perävaunun rakenteessa olettaisi olevan sen verran varmuuskerrointa, ettei tällainen pettäminen olisi sallitulla ja oikein lastatulla kuormalla mahdollista normaalissa maantienopeudessa tapahtuvan väistön seurauksena. Kuluttaja varmasti arvostaa sitä, että hänen kärrynsä on käyttökunnossa myös rajun, mutta onnistuneen väistötilanteen jälkeen, Parviainen sanoo.

Testi paljasti myös sen, ettei peräkärryn hallitseminen ole ääritilanteissa helppoa, ja nopeus vaikuttaa selvästi yhdistelmän käytökseen. Kaikki testatut kärryt luistelivat väistökokeessa niin laajoin liikkein, että tavallisella maantiellä tila olisi käynyt vähiin.

– Perävaunua ei siis saa vedettäessä unohtaa, ja ajonopeus on syytä pitää korostetun maltillisena etenkin silloin, kun ollaan liikkeellä täydellä kuormalla. Ennakointi ja tarkkaavaisuus on liikenteessä aina hyödyllistä, mutta kärryn vetäminen vaatii kuljettajalta erityistä valppautta etenkin, jos kärryä vedetään vain kerran pari vuodessa, Parviainen muistuttaa.

Moottorin testissä olivat mukana seuraavat kevytperävaunut: 

  • Aku CS-300 LH
  • JT-Trailer 300K
  • Majava M 5030 LJ
  • Muuli 1400SX
  • Respo 750M331L125PLH

Lähde: Moottori

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja