Lautakunta arvioi vastaukset väärin, ja läpipääsy oli onnenkauppaa. Pääsykokeisiin lukeminen on turhaa, koska rahkeet eivät kuitenkaan riitä haluttuun paikkaan. Nämä ovat tyypillisiä ajatuksia huijarisyndroomasta kärsivälle nuorelle, kertoo ilmiöstä kirjan kirjoittanut psykologi Tiina Ekman.
– Huijarisyndrooma on ajatusvääristymä, jossa ihminen kuvittelee olevansa osaamattomampi kuin todellisuudessa onkaan. Vaikka ympärillä olevat ihmiset huomaisivat toisen taidot, henkilö itse luulee vain onnistuneensa huijaamaan muita kyvykkyydestään, Ekman selittää.
Ilmiö on nuorilla yleisempi kuin aikuisilla, ja huijariajatukset aktivoituvat helposti juuri koulumaailmassa. Ekman kertoo, että lukiolainen saattaa esimerkiksi tehdä kurssivalinnat vältellen visusti niitä aineita, joita hän ei usko osaavansa.
Huijariajatukset voivat vaikuttaa myös uravalintaan ja myöhemmin työn saamiseen, kun oma osaaminen arvioidaan aina alakanttiin.
Avoimuus näivettää huijarin häpeän
Huijarisyndroomasta on mahdollista pyrkiä eroon pureutumalla omiin haitallisiin ajatusmalleihin. Sisäisen huijarin puhetta ei kannata niellä kyselemättä, vaan ajatuksia voi ryhtyä aktiivisesti vastustamaan.
– Kannattaa pysähtyä miettimään, että hyvien numeroiden saamisessa voi itse asiassa olla jotain perää, Ekman neuvoo.
Positiivista palautetta on hyvä oppia ottamaan vastaan. Palautteen kautta voi opetella myös itse arvioimaan omaa osaamistaan. Ekmanin mukaan saatamme ajatella, että emme osaa mitään ennen kuin osaamme kaiken.
– Se on fantasia. Ei kukaan meistä ikinä osaa kaikkea, eikä tarvitsekaan, Ekman sanoo.