Juttusarjassa lukijaraati vastaa kysymyksiin seksiin, ihmissuhteisiin ja muuhun elämään liittyen!
"Kumppanini sairastui masennukseen ja on tällä hetkellä hyvin alamaissa. Tiedän, etten voi häntä varsinaisesti "parantaa", mutta haluaisin olla hänen tukenaan, enkä aivan tiedä, että miten. Yritin kysyä asiaa myös kumppanilta, mutta koin, että hän alkoi vain enemmän stressaamaan sitä, että tilanne on minulle vaikea. Miten olette siis pyrkineet tukemaan/ helpottamaan kumppanin oloa tai millaista tukea haluaisit/olisit halunnut saada kumppaniltasi masentuneena?" kysyy nimimerkki Kyynärsauva.
"Jos olisi minusta kyse, toivoisin kumppanin olevan tukena ja toivoisin, että kumppani olisi ymmärtäväinen ja antaisi läheisyyttä, mutta kunnioittaisi myös omaa tilaa… Jos olisi kumppanista taas kyse ja hän olisi masentunut, antaisin tilaa ja tukea." – Nainen, 24, vaikeasti selitettävässä suhteessa
"Olla läsnä ja kuunnella, jos toinen haluaa puhua, mutta yhtä tärkeää elää omaa elämäänsä ja kertoa omista jutuista, näyttää toiselle, että hänen masennuksensa ei vie minua samaan tilaan, vaikka asia välillä itseä surettaa. Se lisäisi vain toisen syyllisyyttä." – Nainen, 31, parisuhteessa
"Se riittää, että on läsnä. Ei vaadi mitään eikä saisi lähteä mukaan niihin depressiivisiin tunteisiin. Tilanne on vaikea kaikille ihmisille, joita tämä koskettaa, parisuhteessa tai perheenä. Itse olen ollut monta kertaa masentunut ja aika parantaa." – Nainen, 38, avioliitossa
"Osoita kaikin keinoin, ettei hän ole taakka sinulle ja vakuuta, että tykkäät hänestä ja että kuka tahansa voi sairastua masennukseen. Koeta auttaa käytännön asioissa ja koeta saada hänet tekemään jotain yhdessä. Kerro, että autat mielelläsi. Eläkää arkea." – Nainen, 43, naimisissa
"Kysyisin joltain ammattilaiselta, millä tavalla/tavoilla kumppania olisi hyvä tukea, koska sitä kautta saisit myös itsellesi tilanteessa tarvitsemaasi tukea ja uusia näkövinkkeleitä ymmärtääksesi tilannetta. Oppia ikä kaikki." – Nainen, 60, leski
Näistä oireista tunnistat korkean toimintakyvyn masentuneisuuden. Juttu jatkuu videon alla.
0:40Oireet ovat osin samoja kuin "perinteisessä" masennuksessa.
"Oman miehen kanssa kärsivällisyys on ollut hyve. Mies on halunnut olla rauhassa; silloin olen antanut hänen olla rauhassa. Olen ollut hänelle läsnä silloin, kun hän on tarvinnut minun tukeani. Lisäksi olen antanut myös itselleni aikaa, käynyt vaikka kävelyllä." – Nainen, 46, parisuhteessa
"Itse olin 10 vuotta vakavasti masentuneen kanssa. Tuli esiin muutkin diagnoosit parisuhdeterapiassa, muun muassa narsistinen peroona. Toista et voi parantaa, olla läsnä, mutta oman jaksamisen raja täytyy tietää. Itse lähdin. Käytiin parisuhdeterapiat ynnä muut sellaiset. Tuloksetta." – Nainen, 39, tapailee
"Hyvä, että olet yrittänyt kysyä. Tärkeintä olisi vaan olla läsnä, osoittaa arjen teoilla masentuneelle, että hän on silti yhä tärkeä ja jos jotkin kotityöt tai muut jää häneltä hoitamatta, älä suutu, koska syyllisyys jaksamattomuudesta on jo ennalta kova." – Nainen, 19, itse parisuhteensa masentunut osapuoli
"Älä ainakaan sano, että ota itseäsi niskasta kiinni tai että kyllä asiat paranevat. Älä saarnaa tai ryhdy komentelemaan, vaan kuuntele. Anna haleja, suukkoja ja seksiä sen, minkä toinen ottaa vastaan, mutta älä sitä vaadi, jos se häntä enemmän stressaa." – Mies, 60, naimisissa
"Olen masentunut. Pyri pitämään huoli omasta hyvinvoinnista, jotta jaksat läpi raskaat ajat. Kuuntele kumppaniasi, mutta älä koita keksiä ratkaisuja, riittää että on läsnä/saatavilla. Arjen töiden tekeminen helpottaa konkreettisesti. Voimia tilanteeseenne!" – Nainen, 30, sinkku
"Itse masentuneena inhosin eniten sitä, että kumppani syytti minua tunnevammaiseksi ja kylmäksi, kun en yksinkertaisesti voinut olla kunnossa ja iloinen sympatiapööpö. Tekee sitä edelleen, jos joskus erehdytään puhumaan, kun ei vain tajua, mitä se masennus on." – Nainen, 27, sinkku
