Äitiys ei ole pelkkää onnea.
Äitiyteen liittyy valtavaa rakkautta ja paljon onnen hetkiä, mutta myös vähemmän mukavia tunteita. Näistä negatiivisemmista tuntemuksista puhuttiin Huomenta Suomessa äitienpäivän alla.
Lue myös: Jo pikkutyttönä Jemina pohti, miksi ei näyttänyt vanhemmiltaan – yksi puhelu paljasti 18 vuoden salaisuuden
Kolmen lapsen äiti Riika Laaksonen toimii vertaistukiäitinä Äimä ry:ssä. Hän on toipunut synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.
– Minulla oli alkuun luonnon luomaa baby bluesia, joka on ihan normaali olotila synnytyksen jälkeen. Sillä on luonnonmukainen tarkoitus vahvistaa äidin tarpeita lapsen tarpeille, hän kertoo.
Lue myös: Näin baby blues eroaa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja lapsivuodepsykoosista
Tunnetila ei kuitenkaan mennyt ohi.
– Tuntui, että elin aika pitkään sumussa ja alakulossa. Olin itkuinen ja mielialat vaihtelivat laidasta laitaan tosi herkästi.
Ensin Riika ei hoksannut, että kyse oli synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.
– Alkuun ajattelin, että se kuuluu asiaan ja tokihan se osallaan kuuluu, mutta kun se ei mennyt ohi, rupesin mietiskelemään, että ehkä tässä on kyse jostain muusta ja otin asian puheeksi neuvolassa.
Lapsettomuuskokemus saattoi vaikuttaa
Riika veikkaa, että taustalla vaikutti se, että takana olivat monen vuoden lapsettomuus ja lapsettomuushoidot.
Odotukset äitiydestä nousivat korkealle.
– Kun oma arki ja tunteet eivät kohdanneet odotuksia, oli se yksi laukaiseva tekijä.
Riika on huomannut, että tietynlaiset ihmisluonnetyypit altistuvat herkemmin. Hän kuvailee itseään tunnolliseksi ja kiltiksi suorittajaksi. Sellaiset ihmiset voivat olla herkempiä sairastumaan masennukseen.
Ympäristö luo äideille paineita
Vanhemmat kokevat ulkoa tulevia paineita. Ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Nina Mansikka Terapiatalo Tunnetilasta kertoo, että omassa kasvuhistoriassa osana perhettä on tullut käsitys siitä, millaista on olla äiti.
– Sitten sitä alkaa luoda omia mielikuvia siitä, minkälainen äiti tahtoisi olla ja mikä näyttää kivalta ja minkälainen toivoisi olevansa.
Oma tekijänsä on se, mitä vanhempi näkee ympärillään ja millaista äitiyttä toiset toteuttavat tai miltä se näyttää.
– Siinä harvoin tulee esille sellaisia luonnollisia muitakin tunteita, väsymystä ja sitä kautta tulevia hankaliakin vaiheita.
Riika lisää, että sosiaalinen median luomat paineet ovat yksi iso tekijä. Sitä kautta tulee vertailua.
– Olen huomannut, että ehkä täällä Suomessa meillä on vähän sellainen vertailupohjainen, suorituskeskeinen ja vähän jopa kilpailuhenkinen äitiys trendinä. Some luo siihen vain lisää painetta ja tavallaan ylläpitää sitä mielikuvaa.
Riika huomasi somen vaikutuksen myös omalla kohdallaan, mutta oppi suodattamaan ja jättämään huomiotta ne, jotka itse enemmän ahdistivat.
Lue myös: Äiti vai synnyttävä vanhempi? Termeistä kiistellään: "Ei pidä jonkun pienen vähemmistön takia lähteä polkemaan enemmistön oikeuksia"
Kielletyltä tuntuvat tunteet
Äitiyteen saattaa liittyä tunteita, jotka voivat tuntua kielletyiltä.
– Väsymys oli yksi sellainen, mikä vaikutti yllättävän paljon. Siinä vaiheessa, kun lapsi on pieni eikä nukukaan toivotulla tavalla heti muutamien kuukausien jälkeen. Huonot unet pitkään jatkuessaan ovat jo yksi sellainen, mikä vaikeuttaa jaksamista kaiken kaikkiaan, sanoo Mansikka.
Hankaluutta voi tuottaa sekin, että ei ole enää samalla tavalla omaa aikaa.
Joillekin saattaa iskeä pettymyksenkin tunne.
– Tämä ei tunnukaan ihan kaikkialta joka päivä niin ihanalta kuin oli odottanut, Mansikka kuvailee.
Riika lisää tähän, että omat odotukset äitiyttä kohtaan voivat kasvaa tietynlaisiksi eikä arki aina vastaa niitä. Negatiiviset tunteetkin kuuluvat arkeen.
Voi käydä niin, että ihminen pettyy omiin tunteisiinsa, jolloin iskee huono omatunto, syyllisyys ja häpeä. Äiti voi alkaa kokea myös pelkoja siitä, että tekee väärin.
– Ne ovat niitä niin sanottuja kiellettyjä tunteita, mistä äidit eivät välttämättä heti ensimmäisenä puhu.