Ministeri Gustafsson: "Aloituspaikkojen vähentäminen 2200:lla ei ole kiveen hakattu"

– Kävimme aloituspaikkavähennyksiä ja tilannetta läpi ja totesimme, että nyt odotetaan ensi vuoden helmikuuhun ammattikorkeakoulujen vastausta. Tämä on aito vuoropuhelu.

Nuorten aloituspaikkoja on suunniteltu vähennettävän 2200:lla vuodesta 2013 alkaen.

Gustafssonin mukaan 2200 ei ole kiveen hakattu luku, mutta suuruusluokka tulee olemaan jotakuinkin tätä luokkaa. Ammattikorkeakouluilla on helmikuulle asti aikaa esittää perusteluja, jotka puhuisivat pienempien vähennyksien puolesta.

Tämänpäiväisessä tapaamisessa rehtorit myös oikaisivat julkisuudessa esitettyjä lukuja ammattikorkeakoulujen opettajien irtisanomistarpeesta. Gustafssonin mukaan rehtorit korjasivat suuruusluokkaa: 2000 työntekijän vähennystarve ei tarkoita pelkästään opettajia, vaan lähinnä koko henkilöstöä jollakin aikavälillä.

Pienenevät ikäluokat ja opetuksen laadun kohentaminen säästöjen taustalla

Hallitusohjelmaneuvotteluissa päädyttiin aikoinaan aloituspaikkojen osalta 9 % vähennystarpeeseen.

– Se on verrattain suuri [vähennys], mutta ei se mitenkään dramaattinen ole, kun me samanaikaisesti tiedämme, että ikäluokat esimerkiksi korkea-asteen [koulutuksen] kohdalta supistuvat noin kolmella tuhannella nuorella. Koko esitys perustui työvoimatarveselvitykseen, että kyllä tässä sillä tavalla ollaan jalat tukevasti maassa, sanoo Gustafsson.

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun rehtori Reijo Tolppi on eri mieltä ikäluokkakysymyksessä.

– Tässä on tietenkin monta lähdettä, jotka tuottavat tietoa. Ministeriön laskelmat perustuvat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuottamiin tietoihin. Samaan aikaan maakuntaliitot ovat keränneet omilta alueiltaan tietoa siitä, mikä on työvoiman tarve. Nämä kaksi tietolähdettä eivät kovin hyvin toisiinsa sovi.

Opetusministerin mukaan verrattain hajautunutta ammattikorkeakoulujärjestelmää halutaan muuttaa. Hänen mukaansa isommat yksiköt takaisivat opetuksen paremman laadun.

Ylikoulutus väärille aloille on ministerin mielestä toinen ongelma.

– Ei se ole myöskään nuoren kannalta reilua, että koulutetaan isoja määriä työttömiksi, kun samanaikaisesti tarvetta on esimerkiksi hoiva-alalla.

Tolppi ei syyttäisi ammattikorkeakouluja kortistoon kouluttamisesta.

– Ammattikorkeakoulu taitaa olla edelleen Suomen ylivoimaisesti työllistävin ammatillisen koulutuksen muoto, hän sanoo.

Tolppi kuitenkin myöntää, että hiomisen varaakin olisi.

Aamupäivän tapaamisessa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulua ja Rovaniemen ammattikorkeakoulua kannustettiin tekemään läheisempää yhteistyötä.

– Ei ole poissuljettua, että ne yhdistyisivät. Eikä tätä nähty mitenkään huonona ajatuksena tämänpäiväisessä keskustelussakaan, sanoo Gustafsson.

Ministerin mukaan keskustelut eivät muuttaneet mitään entisistä suunnitelmista.

– Alkuperäisistä suunnitelmista pidetään kiinni. Mutta kuten olen jo eduskunnassa todennut, me odotamme palautetta ammattikorkeakouluilta helmikuussa ja sen jälkeen on syytä arvioida tilanne uudelleen ja varmaankin joitakin muutoksia tulee.

Lue lisää:

Opetusministeri: Muutamalta sadalta opettajalta lähtee työpaikka

Leikkaukset koskevat erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen ammattikorkeakouluja