Poliisi ei valvo kaikkia karkotuksia palautettavan henkilön kotimaahan saakka.
Rikosten perusteella karkotettavaksi määrätyt pyritään karkottamaan kotimaahansa mahdollisimman nopeasti. Karkotukset ovat olleet nyt esillä, kun viime viikolla kerrottiin, että useista vakavista rikoksista tuomittu Milan Jaff aiotaan karkottaa Suomesta Irakiin.
Jaffin karkotuspäätös tuli heinäkuun aikana. Hän valitti ensin päätöksestä hallinto-oikeuteen, mutta viime viikolla hän peruikin valituksensa. Jaff ilmoitti juristilleen lähtevänsä Suomesta vapaaehtoisesti.
Toistaiseksi ei tiedetä, milloin Jaff karkotetaan Suomesta. Yleensä karkotukset pyritään toteuttamaan pian.
– Jos karkottamisen taustalla on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden perusteella tehtävä karkotus, niin karkotus voidaan panna täytäntöön 30 päivää tiedoksiannon jälkeen, jos tuomioistuin ei toisin määrää, sanoo poliisitarkastaja Janne Lepsu Poliisihallituksesta.
Lepsu puhuu asiasta yleisellä tasolla eikä ota kantaa Jaffin tapaukseen.
Lue myös: Milan Jaff haluaa lähteä Suomesta vapaaehtoisesti
Miten käy Milan Jaffin? Suomesta karkotetaan rikosten vuoksi noin sata ulkomaalaista vuosittain – "Toista mahdollisuutta et Suomessa oikein saa"
Tapaamiset valmistavat lähtöön
Karkotettava henkilö kutsutaan maastapoistumishaastatteluun, mutta jos henkilö on esimerkiksi vankilassa, poliisi käy kertomassa asiasta henkilölle.
Tapaamisia voi olla useampia, jotta karkotettava henkilö saa aikaa valmistautua maasta poistumiseen ja voi järjestellä asioitaan Suomessa sekä maassa, johon hänet palautetaan.
– Tapaamiset valmistavat osapuolta myös lähtöön, Lepsu toteaa.
Pääsääntö on Janne Lepsun mukaan se , että jollain tavalla maastapoistumista valvotaan.
Lepsun mukaan 15—20 prosenttia karkotettavista henkilöistä saatetaan kotimaahansa asti.
– Esimerkiksi jos karkotus on tehty rikosperusteisesti tai on katsottu, että henkilö voi olla vaaraksi. Poliisi on hyvä profiloimaan näitä tapauksia.
Aina, jos henkilöltä puuttuu maahan saapumiseen oikeuttava asiakirja, poliisi on mukana palautuslennolla.
– Turvatakseen, että henkilö todella pääsee maahan.
Lue myös: Miksi päiden leikkaamisella ja kostolla uhkailevia irakilaiskaksosia ei karkoteta Suomesta?
Lue myös: Näin Milan Jaff suhtautui karkotuspäätökseen – prosessissa voi kestää vielä pitkään
Iso osa reittilennoilla
Palautuksista iso osa tehdään Lepsun mukaan ihan tavallisilla reittilennoilla, mutta välttämättä muut koneessa olevat henkilöt eivät voi mistään päätellä, että kyseessä on palautuslento.
– Palautettavan yksityisyyden suojaa suojellaan esimerkiksi sillä, että poliisit ovat siviilivaatteissa. Henkilöä ei myöskään mitenkään köytetä tai välttämättä edes laiteta käsirautoihin.
– Jos tietenkin henkilö itse alkaa huutelemaan tai muuten käyttäytymään, niin sitten voi olla tarve käsirautoihin, Lepsu sanoo.
Lue myös: Näihin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset poliisi tahtoo karkottaa Suomesta – myös kansalaisuus voidaan ottaa pois
Palautettavalle rahaa?
Maahanmuuttovirasto voi myöntää avustetun vapaaehtoisen paluun -ohjelman mukaisesti kotimaahansa palaavalle rahaa.
Tähän kohderyhmään kuuluvat ne, jotka ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa ja ihmiskaupan uhrit, joilla ei ole kotikuntaa.
Nykyinen lainsäädäntö asiaan liittyen ei ota kantaa uudelleenkotoutumisen avustuksen määräytymiseen tilanteessa, jossa henkilö on karkotettu rikosperusteisesti.
Ulkomaalaispoliisi lausuu jokaisen hakijan avustetun vapaaehtoisen paluun hakemukseen, onko avustetun vapaaehtoinen paluu mahdollinen ja onko hän oikeutettu paluurahaan.
– Mahdollinen uhka yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle voi olla este avustetulle vapaaehtoiselle paluulle, jolloin poliisi ei puolla hakijan avustettua vapaaehtoista paluuta, sanoo vapaaehtoisen paluun ylitarkastaja Santeri Somervaara Maahanmuuttovirastosta.
Poliisihallituksen Janne Lepsu sanoo, että poliisi antaa Maahanmuuttovirastolle lausunnon asiaan liittyen.
– Joissain tilanteissa poliisi voi antaa Migrille lausunnon, että henkilö voi olla vaaraksi palautuslennolla, jolloin tätä avustusta ei voi myöntää.
Lepsu sanoo myös, että on olemassa Frontexin, eli Euroopan raja- ja merivartioston uudelleen kotoutumistukiohjelma, josta kotimaahansa palautettava voi saada pientä avustusta.
Nämä avustukset voivat olla joitakin satoja euroja.
Lue myös: Supo esittänyt tänä vuonna ennätysmäärää ulkomaalaisia poistettavaksi Suomesta
Kaikkia rötösteleviä ulkomaalaisia ei saada ulos maasta – poliisi voi aina yrittää uudelleen
Vapaaehtoinen paluu
Avustetun vapaaehtoisen paluun kohderyhmään kuuluu henkilöt, jotka ovat hakeneet Suomesta turvapaikkaa sekä ihmiskaupan uhrit, joilla ei ole kotikuntaa.
Päätöksen teossa tehdään aina yksilöllinen harkinta.
Avustetun vapaaehtoisen paluun tuki koostuu paluujärjestelyistä ja mahdollisesti myönnettävästä uudelleenkotoutumisen avustuksesta.
Uudelleenkotoutumisen avustuksen määrä riippuu missä vaiheessa turvapaikkaprosessia henkilö hakee avustetun vapaaehtoisen paluun tukea.
Henkilö on oikeutettu 5 300 euron avustukseen, kun hän hakee avustetun vapaaehtoisen paluun tukea 30 vuorokauden sisällä ensimmäisen kielteisen turvapaikkapäätöksen tiedoksisaannista. Tämän jälkeen avustus laskee 2 000 euroon.
Osa avustuksesta voidaan maksaa käteisellä Suomessa lentokentällä ennen lähtöä.
Nykyinen avustetun vapaaehtoisen paluun lainsäädäntö ei ota kantaa uudelleenkotoutumisen avustuksen määräytymisestä tilanteessa, jossa henkilö on karkotettu rikosperusteisesti.