Suomesta karkotetaan vuosittain rikosperusteisesti reilut sata ulkomaan kansalaista. Tietyt rikokset saavat poliisin lähes aina esittämään henkilön karkottamista.
– Kyllä me tästä lähdetään liikkeelle. Poliisin velvollisuus on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, sanoo MTV:lle poliisitarkastaja Janne Lepsu Poliisihallituksesta.
– Kyllä törkeä pahoinpitely ja siitä vankeustuomion saaminen laukaisee maasta karkottamisesityksen, huumausainerikokset ja törkeät huumausainerikokset ihan selvästi ja sitten yhtenä yksittäisenä rikoksena tietysti henkirikokset varmuudella.
Lain mukaan ulkomaalainen voidaan karkottaa maasta, jos hänet on tuomittu rikoksesta, josta enimmäisrangaistus on vähintään vuosi vankeutta. Toistuva rikoksiin syyllistyminen on niin ikään karkotusperuste.
– Vuosien kierre esimerkiksi anastusrikoksissa saattaisi täyttää maasta karkottamisen edellytykset.
Kaikista karkotuksista päättää Maahanmuuttovirasto (Migri). Lain mukaan rikosperusteisista karkotuksista esityksen Migrille tekee kuitenkin poliisi tai Rajavartiolaitos.
– Laki kyllä mahdollistaa sen, että Migri voi myös itse vireyttää karkottamisasian. Käytännössä lähes kaikki meille tulevat rikosperusteiset karkottamisesitykset tulevat poliisilta, kertoo maasta poistamisten prosessinomistaja Olli Koskipirtti Migristä.
Poliisissa karkottamisesitys lähtee liikkeelle yleisimmin peruspoliisityön yhteydessä hälytystehtävillä, järjestyksen-, liikenne- ja ravintolavalvonnassa sekä rikostutkinnoissa.
– Kun henkilö tavataan kaupungilta ja häntä epäillään esimerkiksi törkeästä väkivaltarikoksesta, Pohan Janne Lepsu selvittää.
– Tai sitten se voi tulla tietojärjestelmätarkastusten yhteydessä, että henkilölle on kertynyt toistuvia rikosepäilyjä.
Karkottamisesitykset valmistellaan alueellisesti poliisilaitoksilla. Karkottamisesityksen tekemistä johtaa tutkinnanjohtaja ja esityksestä tehdään asiakirja, jonka poliisilaitos toimittaa Migrille.
Tänä vuonna Migri on ratkaissut 136 rikosperusteista karkotusesitystä.
Päätöksen karkottamisesta on saanut tänä vuonna 89 ulkomaalaista. Karkottamattajättämispäätöksen on saanut 33 ulkomaalaista ja 14 kohdalla asia on rauennut.
– Poliisi tekee esityksen ja Maahanmuuttovirasto päättää siitä, karkotetaanko henkilö vai hylätäänkö esitys. Poliisilla ei ole vaikutusvaltaa toisen viranomaisen ratkaisuihin, Lepsu toteaa.
Myös poliisi harkitsee rötöstelevän ulkomaalaisen tilannetta ennen esityksen tekemistä. Ensimmäisessä vaakakupissa painavat rikokset, joihin henkilö on syyllistynyt ja toisessa hänen siteensä Suomessa.
– Jos me poliisissa harkitaan, että maahan jäämisen perusteet ovat vankemmat kuin maasta poistamisen perusteet, niin se otetaan huomioon, Lepsu sanoo.
– Ja sitten ihan lainmukaisia esteitä, eli jos henkilön kotimaassa turvallisuustilanne on niin heikko, ettei häntä voida sinne palauttaa, silloin poliisi ottaa sen huomioon.
Myös ennen karkotuksen konkreettista toimeenpanemista poliisi selvittää esimerkiksi Migrin maatietopalvelua hyödyntäen, että karkotettavaksi määrätty ulkomaalainen on mahdollista palauttaa kotimaahansa. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun karkotuspäätöksestä on kulunut pitkä aika.
– Tämän tarkoitus on selvittää, onko kohdemaan olosuhteissa tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka voivat estää täytäntöönpanon, Lepsu sanoo.
MTV
Eniten karkotetaan virolaisia
Myös Maahanmuuttoviraston karkottamisratkaisussa painaa aina kokonaisharkinta. Tästä syystä yksi henkilö voi joutua karkotetuksi samoista rikoksista, kun taas toinen saa jäädä maahan.
Poliisihallituksen mukaan Migri hylkää noin joka viidennen eli noin 20 prosenttia poliisin tekemistä karkotusesityksistä.
Tänä vuonna Suomesta on karkotettu rikosten takia eniten virolaisia (16), irakilaisia (13) ja venäläisiä (9). Tämä kolmikko on pitänyt kärkisijaa useamman vuoden ajan.
Vuosien 2021–2025 aikana eniten rikosperusteisesti karkotetut kansalaisuudet ovat olleet Viro, Irak, Venäjä, Somalia, Ruotsi, Turkki, Albania, Kosovo, Afganistan ja Vietnam.
Äärimmäisessä tapauksessa Suomen kansalaisuuden saanut ulkomaalainen voi menettää kansalaisuutensa, jos hän syyllistyy riittävän vakaviin rikoksiin.
– Kynnys on hyvin korkealla ja käytännössä edellyttää sitä, että henkilö on tuomittu vähintään viiden vuoden rangaistukseen valtiopetoksesta, maanpetoksesta tai terrorismirikoksesta, Olli Koskipirtti Migristä kertoo.
Kansalaisuuden menettäminen rikosperusteisesti on erittäin harvinaista.
– Käytännössä tällaisia päätöksiä ei ole lähiaikoina tehty ollenkaan.
Rebekka Härkönen työskentelee MTV Uutisten rikostoimituksessa rikos- ja oikeustoimittajana.
Härköseen voit olla yhteydessä rikos- ja oikeusaihealueen juttuvinkkeihin ja silminnäkijähavaintoihin liittyen. Härkönen ottaa mieluusti myös vastaan ajankohtaisia valokuvia sekä videoita esimerkiksi onnettomuus-, rikos- ja viranomaisoperaatiopaikoilta.
Härkönen on syntyjään helsinkiläinen mutta asunut ja työskennellyt parin vuosikymmenen ajan Turussa, joten Varsinais-Suomen asiat tuntuvat läheisiltä. Toiselta ammatiltaan Härkönen on rikoskirjailija.
Erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat tavallisten ihmisten oikeudet, yhteiskunnan järjestelmävirheet, viranomaisväärinkäytökset ja järjestäytynyt rikollisuus.
YHTEYSTIEDOT:
Puhelinnumero: 050 4777 174 (Parhaiten tavoittaa WhatsApp-viestillä tai perinteisellä tekstiviestillä.)
