Palautuskiellon takia kaikkia rikoksia tekeviä ulkomaalaisia ei saada ulos maasta, vaikka viranomaiset tahtoisivat heidät karkottaa. Tällaisten henkilöiden määrästä poliisilla ei ole tilastoa.
Palautuskielto on ehdoton kielto, joka perustuu kansainväliseen oikeuteen ja Suomen perustuslakiin.
– Se tarkoittaa, että ketään ei voida poistaa maasta sellaiseen valtioon, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen kohtelu, kertoo maasta poistamisten prosessinomistaja Olli Koskipirtti Maahanmuuttovirastosta.
Palautuskielto koskee paitsi Suomessa rikoksia tehneitä, myös niitä, joita voisi odottaa epäinhimilliseksi katsottava rangaistus kotimaassa tehdyn rikoksen takia.
– Tilanne on sellainen, että henkilön asumista siedetään Suomessa siitä syystä, että palautuskielto on olemassa ja me emme voi sitä laittaa täytäntöön sellaiseen maahan, jossa tällainen uhka on välitön, sanoo poliisitarkastaja Janne Lepsu Poliisihallituksesta.
Suomessa Maahanmuuttovirasto päättää karkotuksista. Esitykset rikosperusteisista karkotuksista sille tekee pääsääntöisesti poliisi.
9:40
Lue myös: USU: Maasta poistettujen määrä on kasvanut viime vuodesta
Migri puntaroi uhkaa
Palautuskielto sitoo kaikkia viranomaisia, joten käytännössä poliisi ei yleensä tee karkotusesitystä henkilöstä, jonka karkotusta ei voida panna täytäntöön.
Viime kädessä Maahanmuuttovirasto ratkaisee, onko henkilö karkotettavissa palautuskiellon puitteissa kotimaahansa vai ei. Sen tehtävänä on arvioida, uhkaako henkilöä tämän kotimaassa konkreettinen ja todellinen vaara.
– Maahanmuuttovirasto saa erilaisista lähteistä tietoa eri maiden tilanteesta ja olosuhteista, kertoo Olli Koskipirtti Migristä.
– Seuraamme hyvin aktiivisesti muiden maiden tilanteita ja EU:sta tulevaa lähdeaineistoa. Ja teemme sen perusteella sitten omia analysointeja ja raportteja siitä, että mihin maihin ei voida tietyllä hetkellä palauttaa.
Vaikka henkilöä ei voitaisi tällä hetkellä karkottaa, hänen palauttamismahdollisuutta voidaan kuitenkin arvioida myöhemmin uudestaan.
– Kyllä, mikään ei estä sitä, etteikö sitä asiaa voitaisi ottaa uuteen harkintaan milloin tahansa, Koskipirtti sanoo.
Lue myös: Venäjä kiristää otettaan – maasta paenneille entistä kovemmat rangaistukset
Karkotusesitys voidaan uusia
Hylkypäätös karkotusesitykseen ei lannista poliisia, jos se tahtoo rikoksia tekevän ulkomaalaisen henkilön ulos maasta.
Toisinaan poliisi joutuu tekemään samasta henkilöstä useita karkotusesityksiä, ennen kuin tämä päätetään lopulta karkottaa.
– Minullakin on tiedossa ainakin yksi tapaus omalta tutkinnanjohtaja-ajaltani, missä muistaakseni vasta kolmas karkottamisesitys hyväksyttiin Maahanmuuttovirastossa ja myöhemmin tuomioistuimessa ja sen jälkeen laitettiin täytäntöön, Janne Lepsu Pohasta kertoo.
Poliisilla ei ole tilastoja henkilöistä, joiden karkottamista poliisi on esittänyt useamman kuin yhden kerran.
– Kyse on vähästä määrästä, korkeintaan joistakin kymmenistä henkilöistä, Lepsu sanoo.