Laittomasti maahan jäävät viranomaisten huolena

– Niiden osalta, jotka ovat saaneet kielteisen päätöksen, mutta joita ei saada viranomaisten kautta poistettua maasta, on meneillään aikalisä, Nuutinen toteaa.

Virasto esitteli turvapaikanhakijatilannetta tiedotusvälineille torstaina Helsingissä.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg totesi keskiviikkona Ylelle, että ministeriössä pohditaan parhaillaan, mitä tehdä jos turvapaikanhakija ei halua kielteisestä turvapaikkapäätöksestä huolimatta palata kotimaahansa.

Kielteisen päätöksen saaneelle turvapaikanhakijalle myönnetään yleensä vapaaehtoisen paluun aika, joka on enintään 30 päivää.

Jos henkilö ei hae tuona aikana vapaaehtoisen paluun tukea, poliisi saattaa hänet kotimaahansa tai valvoo, että tämä poistuu Suomesta.

Viranomaisten dilemma

Jos poliisi ei pysty saattamaan hakijaa kotimaahansa, poliisi ilmoittaa siitä vastaanottokeskukselle, joka puolestaan kertoo hakijalle asiasta. Tämän jälkeen vastaanottokeskuksen tarjoamat palvelut, kuten majoitus ja vastaanottoraha loppuvat enintään 30 päivän kuluttua. 

-Viranomaiset yrittävät suostutella hakijaa hakemaan vielä vapaaehtoisen paluun ohjelmaan tai poistumaan maasta omin keinoin, Pekka Nuutinen kertoo.

Kun vastaanottopalvelut päättyvät, hakijan pitää poistua vastaanottokeskuksesta ja Suomesta omatoimisesti. Jos hakija ei poistu maasta, hän oleskelee Suomessa laittomasti.

Esimerkiksi Suomen ja Irakin välillä ei ole sopimusta pakolaisten palauttamisesta.

Vastaanottopalveluiden päättyminen ei koske alaikäisiä turvapaikanhakijoita, jotka ovat Suomessa ilman huoltajaa.

Vapaaehtoinen paluu voi olla taloudellisesti parempi vaihtoehto kuin paluu poliisin saattamana. Poliisi voi saattaa maastapoistettavan ihmisen esimerkiksi kotimaassa lentoasemalle. Vapaaehtoisen paluun tuella kuljetus saattaa olla kotipaikkakunnalle asti ja palaavalle voidaan myös antaa taloudellista tukea. 

Suuri määrä hakemuksia rauennut 

Maahanmuuttovirasto on tehnyt elokuun loppuun mennessä turvapaikkapäätöksen noin 25 000:lle viime ja tänä vuonna Suomeen tulleelle turvapaikanhakijalle. Kielteisen päätöksen on saanut noin 9000 ja myönteisen päätöksen noin 6000 hakijaa. Tänä vuonna vireille tulleista hakemuksista on jo ratkaistu kaksi kolmasosaa.

Hakemuksia on rauennut lähes 7000. Näissä tapauksissa hakija on joko jättänyt prosessin kesken tai hänestä ei ole kuultu kahteen kuukauteen.

Noin 3000:tta hakemusta ei ole tutkittu siksi, että ne ovat kuuluneet toisen EU-valtion ratkaistavaksi.

Turvapaikkayksikön johtajan Esko Revon mukaan irakilaiset ovat edelleen suurin ryhmä, jotka ovat peruneet hakemuksiaan. Hänen tulkintansa mukaan pelkkä Suomen tiukentunut linja ei selitä rauenneiden hakemusten suurta määrää.

– Osa hakijoista on ilmeisesti tullut kokeilemaan, koska Suomesta ja Belgiasta liikkui huhuja, että ne olisivat kultamaita irakilaisille.