Miksi jouluna oveen laitetaan kranssi? Jopa käpykoristeessa on symboliikkaa, paljastaa joulun symboleja perkaava teos.
Jouluna kotien ovia koristavat erilaiset havupohjaiset, kimalteiset, usein käpyjä sisältävät kranssit. Mutta oletko koskaan pohtinut, miksi ylipäätään ripustamme kranssin oven?
Kehää kiertäävällä seppeleellä on pitkät juuret symbolina, kertoo Liisa Väisäsen teos Symbolien joulu (SKS Kirjat, 2024).
– Pyhässä geometriassa ympyrä on ikuisen kiertokulun ja kuolemattomuuden symboli. Ympyrähän ei lopu koskaan, se jatkuu aina, Väisänen kuvaa teoksessaan.
Lue myös: Miksi jouluna syödään kinkkua? Faktat suomalaisesta joulupöydästä
"Joulukranssissa yhdistyvät nämä kaikki symbolit"
Seppele kiertää ikuista kehää: kaikki loppuu, mutta myös alkaa.
– Kuolema ja syntymä seuraavat toisiaan loputtomasti. Seppeleet laitetaan Suomessakin hautajaisissa haudalle muistuttamaan, ettei kuolema ole lopullinen.
Kranssi kuvastaa kuolemattomuutta ja ikuisuutta. Seppeleen sai päähänsä myös voitokkaissa, kunniaa tuoneissa urheilukisoissa.
– Joulukranssissa yhdistyvät nämä kaikki symbolit. Valon ruhtinas voittaa pimeyden, siispä seppele. Maagisena talvipäivänseisauksen yönä kaikki ovet ovat avoinna, Väisänen kertoo.
– Kranssi ovessa kertoo, että tämä talo on tietoinen pyhästä hetkestä ja tapahtumasta, ja toisiinsa nivoutuvat elementit kranssissa kertovat joulun taiasta.
Lue myös: Maistoimme suositut joulukalenterit, yksi herkku sai naaman rullalle: "On tää aika paha!"
Tätä kranssin käpy symboloi
Kranssin käpykoristeista löytyy niistäkin merkityksiä.
Käpy symboloi uutta syntymää; se on maahan pudotessaan kuiva ja vaikuttaa kuolleelta, mutta sisältää silti uuden elämän siemeniä.
– Kristillisen näkemyksen mukaan Jeesuksen syntymä on uudelleen syntymisen lupaus. Kävyn symboliikka sopii siis täydellisesti joulujuhlaan.
Miksi joulukranssissa on kulkusia?
Seppeleeseen voi koristeeksi liittää myös kelloja tai kulkusia. Kirkon kellot kuuluvat kauas, ja kellolla voidaan kutsua ihmisiä koolle myös muissa tilanteissa.
Kun joulurauhaa julistetaan, Turussa soivat kellot; pienemmät kulkuset ovat tuttuja joulun hevosreestä, ja onpa niille oma "Kilisee, kilisee kulkunen" -kappaleensakin. Aisakellot helkkäävät myös monille tutussa, Juhanista ja Liisistä kertovassa Kello löi jo viisi - eli Joulukirkkoon-kappaleessa.
– Kulkusten ääni on pienempi ja pehmeämpi kuin suuren kirkonkellon. Ne onkin usein liitetty enkeleihin: enkelit soittavat kulkusia kertoakseen ilosanomaa. Kulkusia tavataan jo esihistorian aikana, ja niiden käyttö näyttäisi liittyvän jumalan tai jumalien ilmestymiseen, Väisänen kuvaa teoksessaan.
Lue myös: Miksi joulupallot ovat punaisia, vihreitä ja kultaisia? Tämä on merkitys värien taustalla
Katso myös: Näin loihdit näyttävän joulukranssin
8:51
Lähde: Liisa Väisänen: Symbolien joulu (SKS Kirjat, 2024)