Mika Anttonen muistaa elävästi karun episodin Lahden dopingskandaalista – "Sillä hetkellä ajattelin lapsia ja nuoria"

– Pitää miettiä, mitä oikeasti voimme tehdä ja millaiset arvot ja strategia toiminnallamme ovat, Anttonen sanoo.

Anttonen luetteli esimerkkinä omistamansa Vierumäen urheiluopiston arvoja: luonto, hiki, perinne ja hymy.

Turussa järjestetty seminaari pureutui liikunnan ja urheilun rahoituksen tulevaisuuteen. Energia-alan yrittäjä Anttonen on tukenut vuodesta 2016 lähtien vähävaraisten perheiden jääkiekkoharrastusta miljoonalla eurolla vuodessa. Jääkiekkoliitolla oli sitä ennen jo oma tukijärjestelmänsä.

Lapset turvallisesti harrastamaan

Anttosen mielestä Suomessa on tehty varsin hyvää työtä liikunnan ja urheilun eteen, mutta parannettavaa riittää. Urheiluseurojen toiminnan pitää olla läpinäkyvää, niin että esimerkiksi vanhempi, jolla ei ole lajista kokemusta tai joka ei tunne entuudestaan lainkaan joukkueen valmentajia tai toimihenkilöitä, uskaltaa turvallisin mielin jättää jälkikasvunsa harrastuksen pariin.

Anttonen huomauttaa urheilun arvopohjan olleen välillä järkyttävä. Hän palaa vielä yli 20 vuoden taakse, Lahden vuoden 2001 dopingskandaaliin.

– Muistan elävästi, kun musta lakana vedettiin sponsoriseinän yli Lahdessa, kun silloinen Hiihtoliiton puheenjohtaja Paavo M. Petäjä alkoi selittää dopingsotkua suorassa tv-lähetyksessä, Anttonen muistelee.

– Sillä hetkellä ajattelin lapsia ja nuoria ja mietin, miltä asia heistä tuntuu.

Anttosen mukaan skandaali herätti hänet pohtimaan urheilun sponsorointia uusiksi.

– Jos arvoja ei ole, ei pysty erottumaan muista. Lasten ja nuorten pitäisi olla aina ykkösprioriteetti, Anttonen sanoo.

Kummola innosti mukaan jääkiekkoon

Kymmenen vuotta hiihdon dopingpaljastusten jälkeen Kalervo Kummola soitti Anttoselle ja pyysi tätä mukaan Jääkiekkoliiton hallitukseen. Anttonen totesi Kummolalle ensikättelyssä, että liiton arvopohja ja strategia pitää saada kuntoon.

– Arvoja ei kannata suin päin vaihtaa, vaan kannattaa miettiä, mitä arvot tarkoittavat ja pysyä johdonmukaisesti asioissa, jotka itse kokee tärkeiksi. Aikuisten tulee olla lasten ja nuorten tukena, Anttonen korostaa.

Osa jääkiekkojunioreista lopettaa harrastamisen, kun nuori ei enää mahdu kokoonpanoon tai kun harrastaminen ei enää jaksa kiinnostaa. Vuosittain noin tuhannen jääkiekkojuniorin taival lajissa päättyy, koska kausimaksut ja varustekulut ovat kalliita etenkin vanhemmissa ikäluokissa.

– Jos harrastaminen jää rahan takia, niin tilanne on todella surullinen, Anttonen toteaa.