Mika Aaltola: Näin Suomen kannattaisi vastata Kremlin poliittisiin iskuihin

Tiistaina Venäjä irtisanoi Suomen Murmanskin ja Petroskoin toimipisteiden perustamissopimuksen. Asiasta tiedottaneen Suomen ulkoministeriön mukaan Venäjä sulki lisäksi oman toimipisteensä Lappeenrannassa.

Huhtikuussa Venäjä puolestaan otti presidentti Vladimir Putinin allekirjoittaman asetuksen nojalla haltuunsa maassa olleen Fortumin omaisuuden.  

– Taustalla lienee Nato-jäsenyys, kirjoittaa Aaltola Twitterissä.

Aaltolan mielestä Suomella on kaksi tapaa vastata Venäjän toimiin.

Ensimmäinen kietoutuu presidentti Mauno Koiviston tunnetuksi tekemän lausahduksen "ei pidä provosoitua kun provosoidaan" ympärille.

– Välttämättä ei tarvitse tehdä mitään. Suoran bilateraaliset (kahdenväliset) vastatoimet ovat turhia. Parempi toimia EU-tasolla ja yhdessä liittolaisten kanssa, Aaltola esittää.

Suomi on yhdessä EU:n ja muiden Ukrainaa tukevien valtioiden kanssa asettanut lukuisia Venäjän-vastaisia pakotteita ja muun muassa pääosin sulkenut rajan venäläisturisteilta.

Lue myös: Zelenskyi: Ukrainan vastahyökkäyksen aikataulu on päätetty

"Lisää tulossa, jos ei reagoida"

Toinen, aktiivisempi malli, perustuu Aaltolan mukaan ajatukselle, jonka mukaan "siiman antaminen Venäjälle on vihreä valo lisätoimiin".

– Lisää siis on tulossa, jos jätetään reagoimatta, joko bilateraalisesti tai yhdessä muiden kanssa. Venäjä saa tilaa ja kiistoissa aina aggressiivisempi voittaa, Aaltola avaa tämän toimintamallin perusteita.

Aaltolan mielestä kumpikaan malleista ei lähtökohtaisesti ole aina parempi.

– Harkita kannattaa, tilannesidonnaisesti, Aaltola sanoo.

– Venäjän tapa toimia kertoo heidän perustoimintamallistaan. Venäjä toimii ja Suomi reagoi tai on reagoimatta. Venäjä kokee toimintaa jatkamalla pääsevänsä tavoitteisiinsa, hän jatkaa.

Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.

"Venäjä harrastaa monologia"

Venäjä on tällä hetkellä lännestä katsottuna yhdenlainen kansainvälinen hylkiö, jonka suhteet valtaosaan Eurooppaa ja Yhdysvaltoihin ovat heikoimmalla tolalla sitten kylmän sodan vuosien.

Globaalissa mittakaavassa tilanne ei kuitenkaan ole näin yksiselitteinen. Venäjän kauppasuhteet esimerkiksi Iraniin ovat syventyneet, minkä lisäksi Kiinan ja Venäjän yhteistyö ei ole ainakaan laantunut. Myös esimerkiksi Intia ja Brasilia ovat olleet varsin pidättyväisiä Venäjän hyökkäyssodan tuomitsemisessa.

Aaltola uskoo, että Venäjän tavoitteena on vetää Suomea jollakin aikavälisellä takaisin kahdenväliseen "dialogiin" ja vaikuttaa näin Suomen Nato-jäsenyyden "laatuun ja vahvuuteen".

– Suomen saattaisi olla järkevää kertoa toimillaan, ettei tällä ole onnistumisen mahdollisuuksia, Aaltola arvioi.

Dialogi on Suomessa noussut "liian korostuneeseen, itsearvoiseen rooliin", Aaltola väittää. Aaltola painottaa, ettei Venäjä ole "hyväntahtoinen toimija", jolta löytyy aitoa neuvotteluhalukkuutta.

– Venäjä harrastaa monologia, omien päämääriensä toteuttamista näennäisdialogiin pyrkimällä. Heille Venäjän kannasta tai toimista seuraa dialoginen vaihe, jonka jälkeen Venäjän kanta voittaa.

Lue myös: Putin: Ukraina yrittää pelotella venäläisiä lennokki-iskuilla – "Presidentin työpäivä alkoi aikaisin"

Lue myös: Edistyykö Ruotsin Nato-jäsenyys tänään alkavassa kokouksessa Oslossa? – "Suomelle tärkeintä"