Mihin kirkon tiloja saa käyttää? Kaksi kirkkoherraa kertoo nyt, miksi antoivat luvan pop-keikalle ja mielenosoitukselle

Erikoishaastattelussa Teemu Laajasalo ja Antti Tuisku 18:52
MTV Uutisten erikoishaastattelussa piispa Teemu Laajasalo ja artisti Antti Tuisku kertovat yhteistyönsä synnystä.

Kirkkojen tiloja käytetään monenlaiseen toimintaan keikkapaikoista näyttelytiloihin ja mielenosoituksista elokuvien kuvauspaikkoihin. Kaksi helsinkiläisen seurakunnan kirkkoherraa avaa miksi ja millä perusteilla lupia tilojen käyttöön myönnetään.

Kesäkuun alussa Helsingin tuomiokirkon portailla pidettiin rasisminvastainen Black Lives Matter -mielenosoitus ja saman viikon lauantaina Johanneksen kirkossa puolestaan pop artisti Antti Tuiskun uusimman levyn etänä toteutettu keikka.

Kirkkojärjestyksessä todetaan, että kirkon vihkimisen jälkeen kirkkoa saa käyttää ainoastaan sen pyhyyteen soveltuviin tarkoituksiin. Voisi siis ihmetellä, miten esimerkiksi mielenosoitukset tai pop keikat sopivat kirkkotilan pyhyyteen, ja aika ajoin herääkin keskustelua siitä, mihin kirkkotiloja saa käyttää.

Kirkon tilojen käyttö erilaisissa tarkoituksissa ei ole harvinaista. Esimerkiksi jo Helsingin tuomiokirkon portaiden käyttöön myönnetään toista kymmentä lupaa vuosittain. Kirkkojen käytöstä päättää kirkkojärjestyksen mukaan kirkkoherra yhdessä seurakuntavaalein valitun kirkko- tai seurakuntaneuvoston kanssa.

Neuvosto voi myös antaa asiassa päätäntävallan suoraan kirkkoherralle esimerkiksi pysyvästi, kiireellisissä tapauksissa tai tiettyjen ehtojen täyttyessä.

Kirkon arvot tulee huomioida

Päätöksiä tehdessään kaikkien tulee huomioida kirkkojärjestyksen ohjeistusta kirkon pyhyyden huomioimisesta. Sen lisäksi kirkkoherra ja kirkko- tai seurakuntaneuvosto voivat määritellä tarkemmin mihin tiloja annetaan käyttöön.

Esimerkiksi Helsingin tuomiokirkkoa ei lähtökohtaisesti anneta tilaisuuksiin, jotka ovat ensisijaisesti kaupalliseen markkinointiin tai mainontaan liittyviä.

Myöskään Johanneksen seurakunnan kirkkoherra Johan Westerlund ei näe kirkkoa sopivaksi paikaksi puhtaasti kaupallisille tai rahallisen voiton perässä oleville tilaisuuksille. Kummankaan seurakunnan näkökulmasta tilaisuudet eivät myöskään saa olla ristiriidassa kirkon ja seurakunnan arvojen kanssa.

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan toiminta perustuu kirkkoherra Marja Heltelän mukaan rakkauden kaksoiskäskylle. Seurakuntansa ydinarvoiksi hän nimeää oikeudenmukaisuuden, yhteisöllisyyden ja rohkeuden.

Niidenkin pohjalta esimerkiksi Black Lives Matter- mielenosoitukselle luvan antaminen oli Helsingin tuomiokirkosta vastuussa olevalle kirkkoherralle selvää.

– Kyseessä oli rasisminvastainen mielenosoitus ja rasismi on syntiä. Siinä oltiin ihmisen puolella. Onhan Jumala luonut jokaisen ihmisen omaksi kuvakseen. Kävimme myös keskustelua kahden järjestäjän kanssa etukäteen. Varmistamme mielenosoitusten kohdalla aina, että asiasta on tiedotettu myös poliisia ja kaupunkia, Heltelä kertoo. 

Tuiskua ei estänyt mikään

Johanneksen kirkosta vastaavalle Westerlundille oli Antti Tuiskun keikan hyväksyminen niin ikään selvää.

Westerlund toteaa, että jo tilaa kysyttäessä hän ymmärsi, että oltiin tekemässä laadukasta tilaisuutta kirkon arkkitehtuuria hyödyntäen. Lisäksi kirkko on Antti Tuiskun kanssa tilaisuuden aikana keskustelleen piispa Teemu Laajasalon kotikenttää ja keskustelun aiheina muun muassa usko sekä epäilys, joten tilan käyttö tuntui kirkkoherrasta luonnolliselta.

– Minulla on kolme sanaa, jotka liittyvät mielestäni Jumalan valtakuntaan; oikeudenmukaisuus, kauneus ja evankeliumi. Mikäli nämä jollain tavalla toteutuvat tai tilaisuus ei ole ristiriidassa näiden asioiden kanssa, niin voi sen kirkossa järjestää. Ei ollut mitään, mikä olisi kirkon käytön keikan kohdalla estänyt.

Kirkkotiloja yhteiseen käyttöön

Kirkkoherrojen mukaan lupia pyritään tilaisuuksille lähtökohtaisesti antamaan, koska tahdotaan palvella seurakuntalaisia. Molemmat näkevätkin kirkkojen kuluvan seurakuntalaisille ja kansalle, joten he tahtovat antaa niitä yhteiseen käyttöön.

– Kirkko koostuu ihmisistä, joten on vain luonnollista, että kirkko voi olla osa ihmisten maailmaa, ihmisten elämässä ja sitä toteuttamassa. Siellä missä rakennetaan hyvyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisyyttä. Sellaista elämää, jossa seurakunnan, Raamattuun ja Jeesuksen opetuksiin pohjautuvat, arvot toisten huomioimisesta ja rakastamisesta tulevat todeksi. Ei vain sanoissa vain myös teoissa, Heltelä avaa.

Molemmat kirkkoherrat näkevätkin myönteisenä, että tiloja tahdotaan käyttää. Molemmat ajattelevat sen myös kuvaavan, että kirkkotila on yhä olennainen osa ihmisten arkea ja elämää kulttuurisesti, historiallisesti sekä yksilöiden omassa arjessa. 

– Emme tahdo, että kirkot ovat vain tyhjillään. Olemme iloisia, jos ihmiset kokevat kirkon omakseen ja haluavat tulla sinne, toteaa Westerlund.

Tältä näytti mielenilmaus Senaatintorilla Tuomiokirkon portailla: 

Senaatintorilla tuhannet ihmiset yhtyivät kuoroon: I can't breathe – tältä se näytti ja kuulosti 3:24

Heltelä ja Westerlund uskovat kirkon tilojen antavan tilaisuuteen myös jotain muuta kuin pelkät rakenteelliset puitteet.  Westerlund ajattelee jo kirkkotilan itsessään tekevän ihmiselle hyvää ja viestivän Jumalan valtakunnasta; oikeudenmukaisuudesta, kauneudesta ja evankeliumista.

Heltelä ajattelee kirkkotilan tuovan mukanaan jokaiselle vähän jotain omaa, mutta myös pyhyyttä ja arvokkuutta. Lisäksi siinä luodaan yhteyttä sekä yhdessä tekemistä eri toimijoiden välillä. 

– Tila on aina yksi keskusteluun osallistuja, Heltelä painottaa.

Kirjoittaja on osallistunut Helsingin yliopiston avoimen yliopiston Journalismi ammattina -kurssille. Artikkeli on osa kurssin lopputyötä. 

Lue myös:

    Uusimmat