Mihin kirkon tiloja saa käyttää? Kaksi kirkkoherraa kertoo nyt, miksi antoivat luvan pop-keikalle ja mielenosoitukselle

Esimerkiksi Helsingin tuomiokirkkoa ei lähtökohtaisesti anneta tilaisuuksiin, jotka ovat ensisijaisesti kaupalliseen markkinointiin tai mainontaan liittyviä.

Myöskään Johanneksen seurakunnan kirkkoherra Johan Westerlund ei näe kirkkoa sopivaksi paikaksi puhtaasti kaupallisille tai rahallisen voiton perässä oleville tilaisuuksille. Kummankaan seurakunnan näkökulmasta tilaisuudet eivät myöskään saa olla ristiriidassa kirkon ja seurakunnan arvojen kanssa.

Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan toiminta perustuu kirkkoherra Marja Heltelän mukaan rakkauden kaksoiskäskylle. Seurakuntansa ydinarvoiksi hän nimeää oikeudenmukaisuuden, yhteisöllisyyden ja rohkeuden.

Niidenkin pohjalta esimerkiksi Black Lives Matter- mielenosoitukselle luvan antaminen oli Helsingin tuomiokirkosta vastuussa olevalle kirkkoherralle selvää.

– Kyseessä oli rasisminvastainen mielenosoitus ja rasismi on syntiä. Siinä oltiin ihmisen puolella. Onhan Jumala luonut jokaisen ihmisen omaksi kuvakseen. Kävimme myös keskustelua kahden järjestäjän kanssa etukäteen. Varmistamme mielenosoitusten kohdalla aina, että asiasta on tiedotettu myös poliisia ja kaupunkia, Heltelä kertoo. 

Tuiskua ei estänyt mikään

Johanneksen kirkosta vastaavalle Westerlundille oli Antti Tuiskun keikan hyväksyminen niin ikään selvää.

Westerlund toteaa, että jo tilaa kysyttäessä hän ymmärsi, että oltiin tekemässä laadukasta tilaisuutta kirkon arkkitehtuuria hyödyntäen. Lisäksi kirkko on Antti Tuiskun kanssa tilaisuuden aikana keskustelleen piispa Teemu Laajasalon kotikenttää ja keskustelun aiheina muun muassa usko sekä epäilys, joten tilan käyttö tuntui kirkkoherrasta luonnolliselta.

– Minulla on kolme sanaa, jotka liittyvät mielestäni Jumalan valtakuntaan; oikeudenmukaisuus, kauneus ja evankeliumi. Mikäli nämä jollain tavalla toteutuvat tai tilaisuus ei ole ristiriidassa näiden asioiden kanssa, niin voi sen kirkossa järjestää. Ei ollut mitään, mikä olisi kirkon käytön keikan kohdalla estänyt.

Lue myös: Antti Tuisku tekee paluun keikkalavoille – osti taukonsa aikana uuden asunnon Espanjasta: "Tässä voi mennä pidempi aika, kun sinne voi mennä"

Kirkkotiloja yhteiseen käyttöön

Kirkkoherrojen mukaan lupia pyritään tilaisuuksille lähtökohtaisesti antamaan, koska tahdotaan palvella seurakuntalaisia. Molemmat näkevätkin kirkkojen kuluvan seurakuntalaisille ja kansalle, joten he tahtovat antaa niitä yhteiseen käyttöön.

– Kirkko koostuu ihmisistä, joten on vain luonnollista, että kirkko voi olla osa ihmisten maailmaa, ihmisten elämässä ja sitä toteuttamassa. Siellä missä rakennetaan hyvyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisyyttä. Sellaista elämää, jossa seurakunnan, Raamattuun ja Jeesuksen opetuksiin pohjautuvat, arvot toisten huomioimisesta ja rakastamisesta tulevat todeksi. Ei vain sanoissa vain myös teoissa, Heltelä avaa.

Molemmat kirkkoherrat näkevätkin myönteisenä, että tiloja tahdotaan käyttää. Molemmat ajattelevat sen myös kuvaavan, että kirkkotila on yhä olennainen osa ihmisten arkea ja elämää kulttuurisesti, historiallisesti sekä yksilöiden omassa arjessa. 

– Emme tahdo, että kirkot ovat vain tyhjillään. Olemme iloisia, jos ihmiset kokevat kirkon omakseen ja haluavat tulla sinne, toteaa Westerlund.

Tältä näytti mielenilmaus Senaatintorilla Tuomiokirkon portailla: 

3:24

Heltelä ja Westerlund uskovat kirkon tilojen antavan tilaisuuteen myös jotain muuta kuin pelkät rakenteelliset puitteet.  Westerlund ajattelee jo kirkkotilan itsessään tekevän ihmiselle hyvää ja viestivän Jumalan valtakunnasta; oikeudenmukaisuudesta, kauneudesta ja evankeliumista.

Heltelä ajattelee kirkkotilan tuovan mukanaan jokaiselle vähän jotain omaa, mutta myös pyhyyttä ja arvokkuutta. Lisäksi siinä luodaan yhteyttä sekä yhdessä tekemistä eri toimijoiden välillä. 

– Tila on aina yksi keskusteluun osallistuja, Heltelä painottaa.

Kirjoittaja on osallistunut Helsingin yliopiston avoimen yliopiston Journalismi ammattina -kurssille. Artikkeli on osa kurssin lopputyötä. 

• ti08:00
  Historia

  Kaarina Maununtyttären hautatutkimuksesta kovia syytöksiä tutkijalle – nyt puhuu arkkipiispa
• 15.2.22:10
  Talous

  Seurakuntien ongelma: Raha
• 13.2.05:17
  Syrjintä

  Seurakunta vaati romaneilta hautajaisista maksun etukäteen – tyrmäys oikeudessa
• 12.2.14:08
  Rikosepäilyt

  Lähetysseura selvittää menneisyyden väärinkäytöksiä – lapsien kaltoinkohtelu ollut ehkä tiedettyä laajempaa
• 10.2.20:07
  Historia

  Kuningatar Kaarinan hauta avattiin Turussa – uusi tutkimus paljastaa, kuka hän todella oli
• Lataa lisää