Michael Jordanin isän brutaali murha käynnisti ketjureaktion – urheilumaailmaa järkyttänyt päätös poiki salaliittoteorioita vuosiksi: "Siinä ei ollut mitään järkeä"

Ahvenia ja monneja saaliikseen toivonut paikallinen kalastaja järkyttyi pahanpäiväisesti elokuussa 1993 suoalueella Etelä-Carolinan osavaltion pohjoisrajalla. Joen rannalla kaloja pyytänyt mies löysi vedestä ruumiin, jolla oli vaatteet päällään mutta ei kenkiä jaloissaan.

Vainaja oli ollut vedessä jo tovin. Kasvot olivat muovautuneet tunnistamattomiksi. Kuolleella ei ollut henkilöpapereita taskuissaan.

Viranomaiset huomasivat nopeasti, ettei mies ollut kuollut hukkumiseen. Häntä oli ammuttu oikeaan rintaan. Myös uhrin henkilöllisyys selvisi päivien kuluessa. Ruumis oli kaikkien aikojen parhaan koripalloilijan Michael Jordanin isä James R. Jordan.

Tapauksesta tuomittiin kaksi paikallista nuorta elinkautisiin vankeustuomioihin. Autossaan levänneen 57-vuotiaan James Jordanin tien poskesta löytäneen kaksikon uskotaan ampuneen hänet ryöstön yhteydessä.

Nuori kaksikko ajoi surmatyön jälkeen Jordanin Lexuksella ja käytti tämän autopuhelintaan, joten poliisilla ei ollut vaikeaa jäljittää pääepäiltyjä.

"Yhtäkkiä hän oli poissa"

30-vuotiaalle Jordanille rakkaan isän kuolema oli järkytys.

– Minun oli erittäin vaikea hyväksyä sitä, koska se oli jonkun toisen aiheuttama. En vain voinut käsittää sitä, miten joku saattoi haluta viedä toisen ihmisen hengen, Jordan muistelee C Morella nähtävässä dokumentissa Jordan Rides the Bus – Jokamies Jordan.

Sen jälkeen, kun hänen isänsä hautajaisia oli vietetty Jordanien kotikaupungissa Pohjois-Carolinan Wilmingtonissa, Michael alkoi suunnitella yllättävää ratkaisua.

– Olin kyllästynyt olemaan valokeilassa. Olin saavuttanut paljon menestystä. Kun isäni kuoli, se oli viimeinen pisara.

Chicago Bullsin kolmeen NBA-mestaruuteen jo johdattanut Jordan päätti lopettaa koripalloilun. Tähtipelaaja ilmoitti asiasta seuransa johdolle kymmenen päivää ennen kauden 1993–1994 alkua.

– Kysyin, mitä hän haluaa tehdä. Hän sanoi haluavansa pelata baseballia, Bullsin omistaja Jerry Reinsdorf muistelee dokumentissa.

Edes päävalmentaja Phil Jackson ei saanut pyörrettyä Jordanin päätä lopettamisen suhteen. Bullsin olisi pärjättävä tästä eteenpäin ilman parhaassa peli-iässä olevaa supertähteään.

– Siinä ei ollut mitään järkeä. Hän vain sanoi kadottaneensa energiansa koripalloiluun.

– Yhtäkkiä hän oli poissa, ilman varoitusta.

Julkisuustemppu?

Jordanin baseball-haave ei ollut mikään vitsi, vaikka sitä sellaiseksi aluksi luultiin. Hän ilmoitti itsevarmasti olevansa MLB-joukkue Chicago White Soxin kokoonpanossa, kun kausi keväällä 1994 alkaa.

– Halusin pelata baseballia. Se oli isäni ja minun unelmani ensimmäisen NBA-mestaruuteni jälkeen, Jordan selvittää.

– Isäni kuoleman jälkeen se tuntui oikealta ratkaisulta.

Bullsille, NBA:lle ja koko urheilumaailmalle Jordanin lopettaminen tuli suurena järkytyksenä. Maailman paras oli luopunut kaikesta vain mahdottomalta tuntuvan unelman vuoksi.

Yhtenä kaikkien aikojen urheilijoista pidetty Jordan oli tietenkin pelannut high school -vuosina myös baseballia lupauksia herättävästi. Ongelma oli kuitenkin se, että niistä peleistä oli vierähtänyt jo 16 vuotta.

White Sox antoi Jordanille kuitenkin mahdollisuuden ja kutsui hänet harjoitusleirilleen alkuvuodesta 1994. Baseball-piireissä koko juttu haiskahti huijaukselta ja julkisuustempaukselta.

Sports Illustratedin baseball-toimittaja Michael Wulff kirjoitti White Soxia ja Jordania sivaltavan artikkelin, jossa kehotettiin seuraa ja pelaajaa lopettamaan pelleily.

– Minusta se oli älytöntä. Tiesin, kuinka paljon työtä pääsarjaan pääseminen vaatii. Palloa oppii lyömään 15 vuodessa, ja tämä kaveri kuvitteli pääsevänsä ammattilaiseksi heti, Wulff muistelee.

– Minusta hän oli naiivi. White Sox käytti sitä julkisuutemppuna.

Uhkapeliteoria

Salaliittoteorioiden mukaan Jordan oli joutunut vetäytymään NBA:sta kohua herättäneen uhkapelaamisensa vuoksi. Jutulla ei ollut Bulls-pelikaverin Steve Kerrin mukaan mitään pohjaa.

Skandaali Jordanin uhkapelaamisesta oli lopettamishetkellä kuitenkin kiihkeimmillään.

– Yhä näinä päivinä ihmiset saattavat väittää tuota. Se on täysin absurdia. Kieltäisikö NBA parasta pelaajaansa pelaamasta? Hän ei edes tehnyt mitään laitonta, Kerr hämmästelee.

Myös kokenut chicagolaistoimittaja Sam Smith sanoo, ettei uhkapeliteoria ole vedenpitävä.

– Noin iso asia ei olisi mitenkään voinut pysyä salassa näin pitkään, Jordanin Bulls-vuosista bestsellerin kirjoittanut Smith sanoo.

Jordan itse muotoilee asian dokumentissa seuraavasti.

– Lopetin, koska päätin lopettaa koripallon. Minä tiedän totuuden. Niin minä toimin.

"Hänen kätensä vuotivat verta"

Jordanin antamat harjoitusleirinäytöt eivät riittäneet White Soxin miehistöön keväällä 1994, mutta koripallotähdelle sorvattiin sopimus alemman sarjatason AA-liigan Birmingham Baronsiin.

Alabamalaisseura koki historiansa suurimman yleisöryntäyksen. Missään muualla ei ollut vuosikausiin päässyt näkemään Michael Jordanin pelaamista viidellä dollarilla.

Parketilla hän oli tehnyt, mitä oli halunnut, mutta baseball-kentällä Jordanin taidot eivät olleet erityisen säkenöiviä. Hän iski AA-liigassa osumia palloon vaatimattomalla 20,5 prosentin tarkkuudella.

– Kaikki oli aloitettava alusta, mitä lyömiseen tulee, Baronsin lyöjävalmentaja Mike Barnett muistelee.

Jordanin kilpailullisuus ja tinkimättömyys nousivat kuitenkin pintaan. Hän oli päättänyt menestyä.

– Michael teki lyöntiharjoituksia viisi kertaa päivässä, Barnett kertoo ESPN:lle.

– Hänen kätensä olivat rakkuloilla ja vuotivat verta. Hänen intensiteettinsä oli jotain ennennäkemätöntä.

Jordan nosti syksyllä osumaprosenttinsa 25,5 prosenttiin. Lyönti ei ollut vieläkään super, mutta olosuhteisiin hämmästyttävän hyvä. Kehityskäyrä osoitti ylöspäin.

– Vannon, että hän oli matkalla pääsarjatasolle, Barnett täräyttää.

Jordania aiemmin kritisoinut Sports Illustratedin toimittaja Wulff näki kehityksen syksyllä käydessään Birminghamissa.

– Hän oli täysin eri pelaaja kuin alkuvuodesta. Hänellä oli loistava lyönti. Hän oli muovannut itsestään baseball-pelaajan.

Wulff kirjoitti Jordanin kehityksestä uuden artikkelin, mutta Sports Illustrated ei enää julkaissut sitä. Lehti halusi pitää kiinni alkuperäisestä kannastaan, ettei koripallotähti kuulu baseball-kentille.

"I’m back"

Michael Jordanin mietoja lupauksia herättänyt baseball-ura jäi lopulta vain yhden kauden mittaiseksi, kun pääsarjatasoa MLB:tä myöten ammattilaissarjat keskeytyivät pelaajien ja seuraomistajien välisen työtaistelun vuoksi.

Kun maaliskuussa 1995 uuden kauden kynnyksellä ilmassa ei ollut merkkiäkään lakon päättymisestä, Jordan päätti palata takaisin NBA-parketille ja Chicagoon. Supertähden lähettämän lehdistötiedotteen viesti oli ytimekäs: I’m back.

– Ilman lakkoa hän olisi varmaan jatkanut baseballissa, Reinsdorf uskoo.

Jordan johdatti Bullsin jälleen seuraavilla kolmella kaudella NBA-mestaruuksiin ja sementoi paikkansa koripallotaivaan kirkkaimpana tähtenä.

Hetken ajan Jordan ehti kuitenkin tavoitella unelmaa MLB:ssä pelaamisesta. Hän muistelee aikaansa Alabamassa elämäkerrassaan For The Love of The Game: My Story.

– Muistan toisinaan katsoneeni ylös taivaalle ja olleeni ihmeissäni siitä, kuinka paljon elämäni oli muuttunut. Minulla ei ollut pelkoa. Vain lämmin tunne. En voi tarkalleen kuvailla sitä tunnetta, mutta nyt se tuntuu siltä kuin olisin elänyt unelmaani.

30 for 30 -tuotannon dokumentti Jordan Rides the Bus – Jokamies Jordan on katsottavissa osoitteessa www.cmore.fi.