Tutustu melonnan ohjelmaan Lontoon olympialaisissa
Ratamelonta
Melonta on ollut olympiakisojen ohjelmassa Berliinin kisoista 1936 lähtien, naisille Lontoosta 1948 saakka. Alkujaan miesten kilpailumatkoina oli 1000 ja 10 000 metriä, joista jälkimmäiset jäivät pois Melbournen 1956 jälkeen. 500 m matkat otettiin mukaan Montrealissa 1976. Kanoottimuotoina ovat alusta lähtien olleet kajakki (K) ja kanadalainen (C). Berliinissä 1936 kilpailtiin myös laskokanooteilla.
Suomi on osallistunut melontaan kaikissa olympiakisoissa vuodesta 1936 lähtien. Suomen melonnan suuruudenaika osui omiin kisoihin 1952, jolloin Suomi oli kisojen paras melontamaa ja melonta Suomen paras mitalilaji. Kurt Wires ja Yrjö Hietanen voittivat molemmat kajakkikaksikkokilpailut täpärästi ennen ruotsalaisia, Thorvald Strömberg päihitti Ruotsin Gert Fredrikssonin 10 000 metrillä, ja Sylvi Saimosta tuli Suomen ensimmäinen naispuolinen kesälajien olympiavoittaja. Helsingin Taivallahdella melottiin ainoan kerran olympiahistoriassa meressä.
Kotikisojen jälkeen Suomen ainoan melontamitalin on voittanut Mikko Kolehmainen, kultaa Barcelonassa 1992. Ateenassa 2004 Jenni Honkanen sijoittui kahdeksanneksi, mikä on Suomen naisten paras melontasijoitus sitten vuoden 1952.
Koskimelonta
Koskimelonnan ainoa olympiakisoissa esiintyvä muoto on melontapujottelu. Se tuli ohjelmaan ensi kerran Münchenissä 1972 ja pysyvämmin Barcelonan kisoista 1992 lähtien. Koskimelonnan menestyneimpiä mitalimaita ovat Slovakia, Ranska ja Tshekki. Slovakia onkin voittanut kaikki itsenäistymisen jälkeiset kultamitalinsa tässä lajissa. Lajin kaksinkertaisia olympiavoittajia ovat Tshekin Štepánka Hilgertová (K-1), Ranskan Tony Estanguet (C-1) sekä slovakkiveljekset Petar ja Pavol Hochschorner (C-2).
