Mäenpää: Yllytyspykälä ongelmallinen julkisuuslain kannalta

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää suhtautuu epäillen entisen pääministerin Anneli Jäätteenmäen mahdolliseen yllytykseen Irak-vuodossa.

Jäätteenmäki Anneli

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää pitää niin sanotun yllytyspykälän soveltamista asiakirjasalaisuuteen hyvin poikkeuksellisena tapauksena julkisuuslain henkeä ajatellen.

Mäenpää pohtii entisen pääministerin Anneli Jäätteenmäen osallisuutta Irak-vuotoon sanomalehti Länsi-Savon haastattelussa. Jäätteenmäkeä epäillään poliisitutkinnassa presidentin neuvonantajan Martti Mannisen yllyttämisestä luovuttamaan salaista aineistoa.

Julkisuuslaki on säädetty parantamaan kansalaisten tiedonsaantia. Mäenpään mukaan yllytyspykälän käyttö ei ole julkissääntelyn luonteva osa, mutta voi äärimmillään tulla kyseeseen. Kynnys on kuitenkin korkea, hän korostaa. Hän huomauttaa, että laintulkinta, jossa liian uteliasta kansalaista epäillään lähtökohtaisesti valtionsalaisuuden paljastamisesta tai sen yrityksestä, on leimallista totalitaarisille valtioille.
- Jos siihen suuntaan mennään, niin mennään erittäin huolestuttavaan suuntaan. Siinä mielessä tapauksen poikkeuksellisuus on erittäin suuri.

Mäenpään mukaan oleellista on myös se, mikä on yllytystä ja miten se todistetaan.
- Yllytys edellyttää hyvin aktiivista toimintaa - täytyisi olla aktiivinen pyrkimys saada virkamies poikkeamaan virkavelvollisuutensa kaidalta polulta, hän toteaa.

- Jos tilanne on se, että Jäätteenmäki on pyytänyt Manniselta asiakirjaa ihan normaaliin tapaan, niin ei siinä minun mielestäni mitään yllyttämistä ole. Sehän on normaali poliitikon tietopyyntö. Niitähän pitää tietysti suosia ja sallia. Perustuslain mukaan kansanedustajilla on erityisoikeuksia saada tietoa, Mäenpää huomauttaa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat