Luulitko, että vain trooppiset hyttyset ovat vaarallisia? Suomessa hyttyset levittävät jo kolmea virustautia

12:40
Katso, mitkä hyttyslegendat ovat totta ja mitkä eivät – video kesältä 2019

Hyttysten trooppisissa maissa levittämät virustaudit ovat monen tiedossa, mutta harva tietää, että myös Suomessa olevat hyttyset toimivat ihmisiin tarttuvien tautien levittäjinä. Oireet voivat joskus olla vakavia.

Kotoisista 43 hyttyslajista osa levittää Inkoo-, Chatanga- ja Sindbis-viruksia, jotka voivat tarttua ja aiheuttaa oireita myös ihmiseen levinneenä. Näiden kolmen virustaudin lisäksi jänisruttoa aiheuttava bakteeri leivää Suomessa myös hyttysen kautta.

Virologian tutkijatohtori Essi Korhonen kertoo, että virustaudeista Sindbis-viruksen aiheuttama Pogostan tauti on tunnetuin, eikä sekään erityisen tunnettu. Pogostan tauti aiheuttaa tyypillisesti niveloireita, jotka menevät ohitse parin viikon aikana. Joskus oireista tulee kuitenkin hyvin pitkäaikaisia. Jopa vuosia jatkuessaan oireet voivat haitata esimerkiksi työkykyä.

Kaksi muuta virusta podetaan tyypillisesti oireettomina, mutta osalle ne aiheuttavat itsestään ohimenevää kuumetautia, niin sanottua ”kesäflunssaa”. Erittäin harvinaisessa tapauksessa tartunta voi kuitenkin johtaa vakavampaan infektioon, kuten keskushermosto-oireisiin. Vakavia tapauksia on kuitenkin äärimmäisen vähän.

Tauteihin ei hoitoa

Korhonen sanoo, että vakavien tapausten todellista osuutta on vaikea arvioida, sillä valtaosa tartunnoista jää diagnosoimatta. Hän kuitenkin korostaa, että vakavien tapausten määrä on joka tapauksessa äärimmäisen vähäinen.

– Ei missään nimessä, hän vastaa kysymykseen siitä, kannattaako hyttysten levittämien tautien vuoksi menettää yöunensa tai vältellä luontoa.

Hän on kuitenkin sitä mieltä, että hyttysten levittämien tautien olemassaolo on hyvä tiedostaa. Vaikka aivan jokainen kansalainen ei tietoa tarvitse, on esimerkiksi lääkäreillä hyvä olla tieto ja ymmärrys asiasta. Silloin tautia osataan tarvittaessa epäillä.

Mainittuihin tauteihin ei ole hoitoa. On kuitenkin hyvä, jos diagnoosin avulla vältetään tilanne, jossa lähdetään hoitamaan jotain muuta tautia, jota ihmisellä ei ole.

– Ja jos ihmisen oireet pitkittyvät ja hänellä esiintyy vakavampia oireita, niin ihmiselle on todella tärkeää tietää, mikä hänellä on, Korhonen sanoo.

Ihminen ei viruksen ”varsinainen kohde”

Hyttysvälitteisille viruksille ihminen on tavallaan vahinkoisäntä, sillä niiden tosiasialliset isäntälajit ovat toisia eläimiä. Esimerkiksi Pogostan tautia aiheuttava Sindbis-viruksen varsinainen isäntälaji ovat metsäkanalinnut.

Myökään mikä tahansa hyttynen ei voi levittää mitä tahansa virusta tai bakteeria, vaan jokaisella taudinaiheuttajalla on omat lajinsa.

Hyttysten levittämien virustautien ihmistautitapaukset painottavat tyypillisesti loppukesään.

– Se johtuu tavallaan siitä, että kauden aikana sykli hyttysten ja isäntäeläinten välillä on saanut pyöriä niin pitkään, että merkittävä osa hyttysistä on infektoitunut, Korhonen kertoo.

Ilmastonmuutos voi muuttaa tilanteen

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan hyttysvälitteisten tautien leviämiseen monin tavoin. Se muuttaa hyttysten lentokauden pituutta ja aikaa, voi vaikuttaa hyttysten leviämisalueisiin ja toisaalta esimerkiksi lumien sulamisvesiin, joihin tietyt hyttyslajit munivat. Myös virusten isäntäeliöiden elinpiirien muutokset voivat vaikuttaa kuten myös se, miten ihmiset liikkuvat luonnossa kohdaten hyttysiä.

– Nämä elinkierrot ovat hyvin monimutkaisi kuvioita, Korhonen sanoo.

Juuri nyt on käynnissä tutkimus siitä, minkä seikkojen perusteella olisi mahdollista arvioida erilaisten hyttysten levittämien tautien riskialueita. Esimerkiksi Pogostan tautia on perinteisesti havaittu Itä-Suomessa, mutta se ei tarkoita, että tilanne pysyisi sellaisena ikuisesti.

– Yritetään katsoa tulevaisuuteen ja arvioida millainen kartta voisi silloin olla, Korhonen kuvailee.

Saapuvatko uudet virukset Suomeen?

Korhonen kertoo, että ilmaston muuttuessa on myös mahdollista, että Suomeen saapuu hyttysten levittämiä virustauteja, joita täällä ei ole aiemmin esiintynyt.

Taudit voivat levitä uusien hyttyslajien mukana, tai sitten Suomeen leviää uusia viruksia, joita nykyiset hyttyslajimme voivat levittää. Näistä esimerkeiksi käyvät Usutu- ja Länsi-Niilin virus.

Länsi-Niilin virus tarttuu ihmisiin, mutta se podetaan hyttysvälitteisille taudeille tyypillisesti yleensä oireettomana tai ohimenevänä kuumetautina. Osalle se kuitenkin aiheuttaa keskushermostoinfektioita ja voi olla jopa henkeä uhkaava niille, jotka eivät ole perusterveitä.

Usutusta tiedetään taas vain harvoja ihmistapauksia. Virusten muuntumiskyky on kuitenkin tunnettua, eikä muutoksen tarvitsisi olla suuri, jotta kykyä tarttua ihmisiin vahvistuisi. Näin kävi aikanaan zika-viruksen kohdalla.

Virustautien saapumista seurataan tarkasti

Tutkijat ja viranomaiset ovat kuitenkin varautuneet uusien tautien leviämiseen. Hyttyslajien leviämistä varten on pystytelty kansainvälisten verkostojen kanssa seurantaa, ja maahan leviäviä viruksia etsitään esimerkiksi lintunäytteistä niiden tunnistamiseksi ennen ihmisiin leviämistä.

– Tavallisen kansalaisen ei tarvitse tätä asiaa tällä hetkellä murehtia. Me seuraamme tilannetta, Korhonen korostaa.

Valmistatumisen ansiosta uudet taudinaiheuttajat eivät tule yllätyksenä, ja terveydenhuollolla on esimerkiksi diagnostiikka kunnossa tautitapausten havaitsemiseksi. Joissain tapauksissa tutkijat ja viranomaiset voivat myös etsiä keinoja, joilla voitaisiin mahdollisesti ehkäistä isompien tautipurkausten syntyä.

Lue lisää hyönteisten ja eläinten levittämistä taudeista täältä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja