Tutuilla kiusankappaleilla on yllättäviä piirteitä – keskikesän hyttyset voivat levittää harvinaista aivotulehdusta, paarmat borrelioosia

Taas on se aika vuodesta, kun monet menettävät hermonsa mökillä yötä myöten inisevien ötököiden kanssa. Joskus tuska on vain henkistä, toisille nousee eri tasoisia reaktioita herkemmin kuin toisille. 

Tyypillisimmät hyönteisten aiheuttamat oireet ovat paikallista punoitusta ja turvotusta, joka aiheutuu hyönteisten erittämän myrkyn tai niiden syljen sisältämien ärsyttävien aineiden takia. Myrkyt ja syljen entsyymit ovat usein myös allergeeneja.

Allergiaa aiheuttavat lentävät hyönteiset Suomessa ovat hyttysiä, kärpäsiä tai pistiäisiä. Ensin mainittuihin kuuluvat hyttysten lisäksi mäkärät ja polttiaiset, kärpäsiin muun muassa hirvikärpäset ja paarmat, pistiäisiin mehiläiset ja ampiaiset.

Monenlaisia kuumeita

Jos ulkoilun jälkeen iholle nousee paukama, on syyllinen usein hyttynen. Sen aiheuttama reaktio on usein nopeasti ohimenevä, mutta kaikki hyttyset eivät ole niin viattomia kuin luulisi.

– Hyttyset voivat aiheuttaa paljonkin erilaisia kuumeita virusten kautta. Ne ovat kuitenkin yleensä ihmisille joko harmittomia tai menevät kesäflunssina ohi, sanoo hyönteisasiantuntija Jaakko Kullberg.

Esimerkiksi Duodecimin Terveyskirjasto.fi-sivuston mukaan loppukesästä hyttyset voivat levittää jänisruttuoa eli tularemiaa sekä pogostantautia eli nivelrokkoa.

Inkoo-virus hankala lapsille

Näin keskikesällä hyttyset voivat levittää harvinaista Inkoo-viruksen aiheuttamaa aivotulehdusta.

Inkoo-virus voi olla vaarallinen etenkin alle 16-vuotiaille, sillä se saattaa altistaa aivotulehdukselle tai aivokalvontulehdukselle. Valtaosa kuitenkin sairastaa Inkoo-viruksen ilman erityisiä oireita.

– En kuitenkaan lietsoisi mitään paniikkia kansan keskuuteen. Ihmiset ovat onnellisesti tietämättömiä siitä, mitä he ovat sairastaneet. Se on ehkä parempi niin, Kullberg sanoo.

– Kun ruvetaan esimerkiksi vaatimaan kaiken maailman hyttysentorjuntaa, saadaan paljon melua tyhjästä.

Muutama vuosi sitten mikrobiologi Niina Putkurin väitöstutkimuksessa selvitettiin Inkoo-viruksen yleisyyttä hyttysissä. Vasta-aineita etsittiin testillä ja tuloksen mukaan jopa 40–50 prosenttia suomalaisista on kohdannut viruksen tai sen ”sukulaisen” jossain vaiheessa.

Paarmoista borrelioosia

Borrelioosi on ollut viime vuosina paljon otsikoissa ja hyvin usein se yhdistetään punkkiin. On kuitenkin mahdollista, että borrelioosi tarttuu myös muiden kiusankappaleiden kautta.

Esimerkiksi paarmat voivat Terveyskirjaston mukaan tartuttaa borrelioosia yksittäistapauksissa.

– Se tiedetään, että monetkin hyttyset ja paarmat kantavat borrelioseja, jotka eivät ole kuitenkaan yksi tauti, vaan niitä on paljon. Jokaisella lajilla saattaa olla esimerkiksi oma borreliabakteeri, Kullberg sanoo.

– Näitä asioita on kuitenkin tutkittu vähän. Paarmoja on iso kasa, hyttysiä meillä on 54 lajia ja näillä kaikilla voi periaatteessa olla erilaisia (bakteereja ja viruksia). Siinä loppuu kansakunnan rahat aika nopeasti niitä selvitettäessä.

Hoitamattomassa borrelioosissa 10–50 prosentilla potilaista tulee myöhäisoireita muutaman kuukauden, pisimmillään yli vuoden kuluttua puremasta.

Oireet ovat moninaisia, iho-, nivel-, hermo-, sydän-, lihas- tai silmäoireita esiintyy vaihtelevasti. Yksi tavallisimmista on kasvohermohalvaus lapsilla ja nuorilla. Myöhäisvaiheen oireet voivat jatkua vuosia.

"Lääkärissä sitten ihmetellään"

Pelottavista kuvailuista huolimatta Kullberg rauhoittelee ihmisiä tässäkin tapauksessa.

– Sanotaan näin, että jos ne olisivat tehokkaita borrelioosin levittäjiä, olisimme varmaan kaikki jonkinlaisessa koomassa. Ne eivät selvästikään levitä hirveästi borreliooseja, mutta se tiedetään, että ne kantavat tällaisia viruksia. 

Miten ötököiltä ja paukamilta ja taudeilta sitten voi suojautua? Erilaisia karkottimia on markkinoilla runsaasti ja vaatteetkin voivat auttaa joissain tapauksissa, vaikka esimerkiksi mäkäräiset tuppaavat kyllä löytämään tiensä myös vaatteiden alle.

– [Hyttysten levittämien kuumetautien] ehkäisemiseksi ei ole tehtävissä oikein mitään, ellei halua viettää kesää neljän seinän sisällä.

– Ja jos tuntee itsensä sairaaksi, voi aina mennä lääkäriin. Siellä sitä ihmetellään, Kullberg tiivistää ohjeensa. 

Lue myös:

    Uusimmat