Ruokaviraston erityistutkija kuitenkin muistuttaa, että jänisrutto ei tartu ihmisten väillä.
Laukaalaisen Elina Hämäläisen 4-vuotiaalla lapsella nousi korkea kuume keskiviikkona 12.8. Lapselta otettiin seuraavana päivänä koronatesti varmuuden varalta. Lapsen vointi huononi samana iltana.
– (Lapsi) rupesi valittamaan kainalon kipua, ja kainalon imusolmukkeet olivat selvästi turvoksissa. Kuume oli edelleen korkea, 41 astetta, Hämäläinen kertoo MTV Uutisille sähköpostitse.
Lapsi vietiin Laukaan terveyskeskukseen saman viikon perjantaina. Tässä vaiheessa Hämäläinen kertoo tulehdusarvojen ja kuumeen olleen korkealla sekä kainalossa olleen edelleen turvotusta.
– Lääkäri löysi kädestä tulehtuneen hyttysenpistoksen ja rupesi epäilemään jänisruttoa. Hän laittoi lähetteen Keski-Suomen keskussairaalaan, jossa otettiin verikoe ja annettiin 10 päivän antibioottikuuri, hän kertoo.
Ensimmäisen verikokeen tulos oli Hämäläisen mukaan negatiivinen, mutta uusi aika on varattu tälle viikolle. Lapsen vointi on tällä hetkellä hyvä ja kuume laskenut. Koronatesti osoittautui negatiiviseksi.
– Kainalon imusolmukkeet ovat edelleen kipeät, mutta muuten kaikkia oikein hyvin, Hämäläinen sanoo.
Tauti leviää pistona tai ilmateitse
Ruokaviraston erikoistutkija, eläinlääketieteen tohtori Heidi Rossow kertoo MTV Uutisille, että tartuntatatautirekisteriin on ilmoitettu 13 laboratoriovarmistettua jänisruttotapausta tänä vuonna. THL:n tilastojen mukaan tapauksia todettiin viime vuonna yhteensä 48.
– Todennäköisesti ilmoituksia tulee syyskuun aikana vielä lisää. Sairastuneiden määrä on selvästi tilastoja suurempi, sillä rekisteriin päätyvät vain laboratoriokokeissa varmistetut tartunnat, Rostow sanoo.
– Endeemisillä alueilla lääkärit tunnistavat taudin usein oireiden perusteella, eikä vasta-ainetutkimuksia välttämättä tehdä lainkaan.
Taudin itämisaika on Rossowin mukaan 3-5 vuorokautta. Valtaosa tarttuu hyttysenpistosta, mutta tartunnan voi saada myös hengitysteitse. Pistoskohdassa ilmenee haavaumia ja paikallista imusolmuketulehdusta.
– Jänisruton keuhkomuoto muistuttaa oireiltaan influenssaa. Siihen voi liittyä korkean kuumeen lisäksi, lihas- ja päänsärkyä, yskää, hengitysvaikeuksia ja väsymystä, Rossow listaa.
Useimmiten tartuntoja ilmenee keski-ikäisillä. Taudin vakavuus riippuu Rostowin mukaan tartuntatavasta: hengitysteitse saatu tartunta vaatii usein sairaalahoitoa, pistona saatua hoidetaan antibiooteilla.
Tautia esiintyy eniten Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Keski-Suomessa, mutta epidemioita voi esiintyä eri paikkakunnilla vuosittain.
– Epidemiat ovat tyypillisesti hyvin paikallisia. Syytä tähän ei tiedetä, Rostow kertoo.
Suurin osa tartunnoista ilmoitetaan hyttyskaudella, eli elo-syyskuun vaihteessa. Tartunnasta ilmoitukseen nähdään usein muutaman viikon viive.
– Tartunta todetaan pääsääntöisesti verinäytteestä tehdyllä vasta-ainetestillä. Varman tuloksen saamiseksi voidaan joutua odottamaan kaksi viikkoa tartunnasta, Rostow toteaa.
Esiintymisalueilla noudatettava varovaisuutta
Rostow muistuttaa, että jänisrutto ei tartu ihmisestä toiseen. Esimerkiksi lähipiirissä esiintyvät tartuntatapaukset kertovat vain taudin yleisestä esiintymisestä alueella.
Paras tapa suojautua tartunnalta on Rostowin mukaan suojautua hyttysenpistoilta ja välttää kuolleiden eläinten käsittelyä alueilla, joissa tautia on todettu.
– Bakteeria sisältävälle pölylle altistuu todennäköisimmin maanviljelystyössä, esimerkiksi heinänteossa. Alueilla, joilla esiintyy paljon jänisruttoa, kannattaa harkita hengityssuojainten käyttöä heinätöissä, hän ohjeistaa.
MTV Uutiset ei saanut Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä maanantaina kommenttia mahdollisista muista Laukaalla todetuista jänisruttotapauksista.