Maailman terveysjärjestön (WHO) luettelo taudinaiheuttajista, jotka voivat aiheuttaa seuraavan pandemian on kasvanut jo yli 30:een. Listalle on lisätty nyt muun muassa influenssa A -virus, denguevirus ja apinarokko-virus.
WHO päivitti ensisijaisten taudinaiheuttajien luetteloaan heinäkuun lopussa. Yli 200 tutkijaa käytti noin kaksi vuotta arvioidakseen 1 652 patogeenilajia ja päättääkseen, mitkä niistä sisällytetään luetteloon.
Viimeksi päivitys tehtiin vuosina 2017 ja 2018, jolloin listalla oli noin tusinan verran taudinaiheuttajia. Uudet taudinaiheuttajat valittiin luetteloon, koska ne ovat erittäin tarttuvia ja niillä on potentiaalia aiheuttaa uusi pandemia. Niille on myöskin vain rajoitetusti hoitokeinoja ja rokotteita.
Lue myös: Kammottavia oireita aiheuttavaa denguekuumetta jo lähes koko Euroopassa – tartuttajahyttysestä havaintoja Ruotsissa asti
Tutkijat kertoivat Nature-lehdelle, että "ensisijaisten taudinaiheuttajien" luettelo auttaa arvioimaan, mihin taudinaiheuttajiin ponnistelut hoitojen, rokotteiden ja diagnostiikan kehittämiseksi keskitetään.
COVID-19 ja apinarokko listalla
Yli 30 ensisijaisen taudinaiheuttajan joukossa on esimerkiksi koronavirusten ryhmä, johon kuuluva SARS-CoV-2 -virus aiheutti maailmanlaajuisen COVID-19-pandemian ja merbecovirus, joka aiheuttaa Lähi-idän hengitystieoireyhtymää (MERS).
Luetteloon on lisätty myös vuonna 2022 epidemian aiheuttanut apinarokkovirus, joka leviää edelleen Keski-Afrikassa. Listalta löytyy myös sen sukulainen, maailmasta jo vuonna 1980 hävitetty isorokkoa aiheuttava variola-virus.
Isorokko on listalla edelleen, koska ihmisiä ei enää rokoteta rutiininomaisesti virusta vastaan ja he eivät näin ollen saa immuniteettia sitä vastaan. Tämä lisää riskiä sen käyttämisestä biologisena aseena, kertoo immunologi Neelika Malavike Jayewardenepuran yliopistosta Sri Lankasta Nature-lehdelle.
Lue myös: Afrikassa uusi tappava ja erittäin tarttuva apinarokkokanta – kaikkien maiden syytä varautua
Luettelossa on mukana nyt myös useampi A-influenssavirus. Viiden äskettäin lisätyn bakteerin joukossa on koleraa, ruttoa, punatautia, ripulia ja keuhkokuumetta aiheuttavat bakteerit.
Listalle on lisätty myös muutamia sellaisia eläinten viruksia, jotka ovat siirtyneet eläimistä ihmisiin ja kykenevät tarttumaan ihmisestä toiseen. Lepakoiden levittämä tappava Nipah-virus on edelleen luettelossa, koska sitä vastaan ei ole tällä hetkellä olemassa hoitokeinoja.
Mukana luettelossa on myös niin sanotut prototyyppivirukset jokaisesta virusryhmästä. Tämän avulla voidaan pyrkiä lisäämään tietoisuutta eri virusryhmistä sekä kehittämään muun muassa rokotteita ja mahdollisia hoitokeinoja myös uudemmille ja tuntemattomille saman ryhmän virustyypeille.
Lue myös: 14-vuotias lapsi kuoli Nipah-virukseen Intiassa – viranomaiset varoittavat taudista, johon ei ole rokotetta tai lääkettä
Mahdollisuus maailmanlaajuiseen leviämiseen
Monet ensisijaisista taudinaiheuttajista rajoittuvat tällä hetkellä tietyille alueille ja erityisesti tropiikkiin, mutta ne voivat matkustuksen myötä levitä maailmanlaajuisesti ja myös Suomeen, kertoo luettelon kokoamiseen osallistunut suomalainen virologian dosentti Maria Söderlund-Venermo Helsingin yliopistosta.
– Ne varsinaiset kamaluudet kuten ebola ja lassakuume, sekä denguekuume ja chikungunyavirus ovat Afrikan, Aasian tai Amerikan tropiikissa. Tietysti kun ihmiset matkustavat, niin nämä saattavat tulla myös suomalaisille ajankohtaiseksi. Ilmaston lämpenemisen myötä joitain “tropiikkiviruksia" voi yhä useammin löytää myös Euroopasta, mutta ei suomalaisten tarvitse näitä varsinaisesti pelätä, rauhoittelee Söderlund-Venermo.
Lue myös: Maapallo elää pandemia-aikaa – ilmastonmuutoksella selkeä vaikutus tautien leviämiseen
Söderlund-Venermo painottaa luettelon laajuuden tärkeyttä siinä, että vaikka jotkut luettelossa olevista taudinaiheuttajista eivät koskaan aiheuttaisi edes epidemiaa, joku toinen voi olla tärkeä tulevaisuudessa.
– Ei kukaan pystynyt kuvittelemaankaan että koronaheimosta tulisi seuraava pandemia, ja sieltä se sitten tuli ja levisi. Ei sitä ikinä tiedä, mikä virus voi hypätä ihmiseen, kertoo Söderlund-Venermo.
Söderlund-Venermo käyttää esimerkkiä oman tutkimusalansa, parvovirusten maailmasta tunnettua tapausta, jossa kissojen parvovirus hyppäsi toiseen lajiin, koiriin ja levisi vuodessa ympäri maailman.
– Parvovirus on todistetusti hypännyt jo kerran toiseen lajiin, joten miksi se ei sitä voisi tehdä myös ihmisten kohdalla. Kukaan ei voi sitä tietää, sanoo Söderlund-Venermo MTV Uutisille.
– Emme ole juuri koskaan onnistuneet ennustamaan seuraavaa pandemiaa aiheuttavaa patogeenia.
2:04
Katso myös: Helsingin keskustan kävijämäärät eivät ole toipuneet koronavuosien jälkeen.