Etelään asti ulottuva paksu lumipeite on lisännyt tänä talvena monen talvilajin harrastusta. Yksi uusista suosikeista on lumikenkäkävely. Viikonloppuna alan harrastajat kilpailevat Espoon Oittaalla. Vancouverin olympiakisoissa lumikenkäily on näytöslajina.
Lumikenkäilijä on oman tiensä kulkija. Häntä eivät estä hanget eivätkä nietokset.
Lisäksi lumikengillä pääsee helposti lähelläkin kauas.
– Lumikenkäillessä on ihanaa, että riittää, että menee pururadan keskelle tunteakseen olevansa jossain tosi kaukana, kun ketään muita ei kuulu eikä näy. Ihan lähimaastosta löytyy jopa kaupungissa todella upeita luontoelämyksiä, Suomen lumikenkäilijät ry:n puheenjohtaja Virpi Palmén kiittelee.
Lumikenkäily on Palménin mukaan mainiota kuntoilua.
– Kilokaloreja kuluu hyvinkin 650 tunnissa. Erityisen tehokasta lumikenkäily on reisille ja pakaroille, eli peppu kiinteytyy varmasti. Myös kädet tekevät töitä, jos mukana ovat sauvat menoa rytmittämässä.
Mökkeilijöiden ja metsästäjien suosikkilaji
Suomessa on satunnaisia lumikenkäilijöitä Palmén mukaan useita tuhansia. Suomen Ladun laskelmissa heitä on jopa 80 000.
Harrastajia on niin kaupunkilaisissa luontoretkeilijöissä kuin talvisin mökillä viihtyvissä erakkoelämän ystävissäkin. Myös metsästäjät ovat viehtyneet lumikenkiin.
Aktiivisia, harrastuksen ympärille syntyneeseen yhdistykseen kuuluvia jäseniä on Suomessa muutama sata.
Lumikenkäily on hitti Keski-Euroopassa
Lumikenkäily on tuhansia vuosia vanha harrastus. Alkeelliset lumikengät olivat tutut jo kivikauden ihmisille. Pohjois-Amerikassa lumikengät ovat olleet muun muassa intiaanien ahkerassa käytössä.
Suomessa sotilaat järjestivät ensimmäiset lumikenkäilykilpailut Oulussa 1800-luvun lopussa. Nykyaikaiseksi kilpalajiksi lumikenkäily tuli kymmenen vuotta sitten. Vancouverin olympiakisoissa lumikenkäily on näytöslajina. Siellä on mukana yksi suomalainen lumikenkäjuoksija.
Muun muassa Sveitsissä, USA:ssa ja Kanadassa järjestetään vuosittain satoja lumikenkäkisoja, joihin myös kuntoilijat osallistuvat suurin joukoin. Isompien lumikenkävalmistajien talleissa harjoittelee puolipäiväisiä lumikenkäkisaajia.
Ranskassa laji on kolmanneksi suosituin talviliikuntamuoto. Palmén on lumikenkäillyt itse myös esimerkiksi Italiassa. Paikallisessa lumikenkätapahtumassa oli mukana kymmenen tuhatta harrastajaa.
– Ihmisiä oli vauvasta vaariin ja tunnelma kuin karnevaaleissa.
Kokeile lainakengillä!
Lumikenkäilyyn voi tutustua parhaiten vuokrakengillä. Lumikenkiä voi lainata esimerkiksi Suomen Ladun ulkoilukeskuksista ja lumikenkäilytapahtumista, kuten viikonlopun SM-kisoista Espoon Oittaalta. Suomen Lumikenkäilijät ry:n ohjaajat esittelevät siellä välineitä ja opastavat lajin saloihin.
Omat kengät maksavat noin 50–500 euroa. Kevyeen harrastuskäyttöön riittää yksinkertainen malli, kun taas vaativiin vaelluksiin on hyvä valita oloihin suunnitellut välineet.
Muista tämä ennen ensimmäistä retkeä
Kun lähtee ensimmäisen kerran lumikenkäilemään, kannattaa muistaa kiinnittää lumikengät hyvin omiin jalkineisiinsa. Jalkineiksi sopivat esimerkiksi maastokengät tai muut korkeavartiset talvikengät.
Virpi Palmén varoittaa lähtemästä tuntemattomaan maastoon yksin. Omia voimia ei pidä yliarvioida. Tunnissa ehtii taittaa noin kolme kilometriä. Jos lähtee pidemmälle retkelle, on hyvä ottaa mukaan kännykkä, lämmintä juotavaa ja evästä.
Jalkoja ei kannata kävellessä nostella vaan laahata lumen päällä, että lonkan koukistajat eivät rasitu. Lenkin jälkeen on viisasta venytellä niiden lisäksi erityisesti pakarat, takareidet ja selkä.
Lumikenkäjuoksun SM-kilpailut järjestetään Espoon Oittaalla lauantaina 7. helmikuuta. Kilpailussa ovat sarjat sekä sprinttimatkoille että crosscountry-kisaan. Kilpasarjojen lisäksi järjestetään kaikille avoin retkisarja.
Syötteen tunturialueen maisemissa Pudasjärvellä järjestetään Umpihankihiihdon Maailmanmestaruuskisat ja Lumikenkävaelluksen SM-kisat 12.–14. helmikuuta.
Kuuntele Virpi Palménin lumikenkähaastattelu .