Studio55.fin lukijakyselyyn vastanneiden henkilöiden parisuhteiden loppumista edeltäneet unet olivat keskenään melko samantyyppisiä. Jotakin ne auttoivat eropäätöksessä, toiset ymmärsivät unien merkityksen vasta myöhemmin.
Kun aikoinaan erosin lapseni isästä, niin aloin näkemään unia remontoitavista rakennuksista. Unet loppuivat, kun sain elämäni järjestykseen.
Elin silloisen mieheni, kihlatun, kanssa ja näin öisin samaa unta. Lähdin joka ilta pensaslabyrinttiin ja aamuyöstä, kun luulin läpäisseeni sen, päädyin umpikujaan. Umpikujassa odotti vanha viisaan näköinen mies, joka aina kehoitti aloittamaan alusta, että kyllä minä vielä onnistun. Tilanne ahdisti, mutta vaistoni päätti uskoa vanhaa viisasta miestä. Näin tätä unta yli vuoden, kunnes suhteessa tuli ero. Aiemmin ollut uni muuttui siihen, että pääsin labyrintin läpi.
Lähes kaksikymmentä vuotta sitten aloin nähdä seuraavan tyyppisiä unia: tulin aina tienhaaraan, jossa piti valita, kumpaan suuntaan halusin lähteä. Valitsin tietenkin jommankumman ja päädyin mukavan tuntuiseen ympäristöön. Jälkeenpäin tajusin, että unet ohjasivat minua tekemään eropäätöksen miehestäni, joka oli alkoholisoitunut viimeisten yhteisten vuosien aikana. Lopulta tein päätöksen ja muutin lasten kanssa toiselle paikkakunnalle, satojen kilometrien päähän. Olen edelleen samalla paikkakunnalla, tunnen itseni onnelliseksi ja em. unet loppuivat välittömästi muuttoni jälkeen.
Oltuani avioliitossa yli 20 vuotta aloin nähdä unia, joissa kaikissa putosin alas rinnettä ja samalla yritin pelastaa lapsiani oman henkeni uhalla. Vähitellen tajusin, että olin uhraamassa oman elämäni pitääkseni avioliittoni kasassa lasten takia. Tämä auttoi minua tekemään eropäätöksen ja siitä alkoi paranemiseni ja ilo siitä, että lapseni oppivat tuntemaan erilaisen, itseään kunnioittavan ja toteuttavan äidin.
Olin nuorena ihmissuhteessa, jossa olin hyvin rakastunut, tai luulin olevani rakastunut. Mies oli hyvin älykäs ja hellä, mutta myös henkisesti heikko, joi paljon ja oli usein rahaton. Elimme on-off-suhteessa liki kuusi vuotta ja lopulta päädyimme avioliittoon. Juuri ennen kyseisen ratkaisun päätöstä näin unen: olin pitkässä junassa, joka kulki lujaa asemalta toiselle. Matka oli jännittävä, juna ikään kuin keikkui raiteilla ja yhtäkkiä se pysähtyi. Punaiset isot lamput vilkkuivat ikään kuin varoittaen vaarasta. Siihen heräsin. Koin olevani vaarassa, ja tiesin sen varoittavan aikeistani mennä avioon kyseisen henkilön kanssa. Koska olin ns. rakkautta vailla, menin avioon, josta erosin alle vuoden kuluttua miehen väkivaltaisen käytöksen vuoksi. Se päätös oli oikea, mutta olisi kannattanut uskoa unen viestiä, ajattelin ja ajattelen nyt vuosikymmenten jälkeenkin.