Liika luottamus saattaa kostautua: Uusien asuntojen rakennusvirhekiistojen määrä on jatkanut kasvuaan – "Saumat irvistävät, laatoitukset hammastavat ja kaadot ovat pielessä"

Useimmiten virheet liittyvät sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) että Kiinteistöliiton edustajien mukaan rakentamisen laatuun. Varsinkin asuntojen viimeistelyyn liittyvät ongelmat aiheuttavat eripuraa.

– Saumat irvistävät, laatoitukset hammastavat ja kaadot ovat pielessä, sellaisina yleisinä esimerkkeinä. Virheet ovat enimmäkseen rakennusteknisiä, KKV:n johtava asiantuntija Raija Marttala luettelee.

Marttalan mukaan myös tiedonantovirheitä sattuu. Asukas saattaa löytää uudesta asunnostaan esimerkiksi tilaa rajoittavan kanavan tai palkin, jota hän ei olettanut sinne tulevan.

Ei tavatonta nousua

Kuluttajariitalautakunnassa on tällä hetkellä vireillä satoja valituksia. Lautakunnan näkökulmasta työmaa on isohko. Käsiteltävinä on suurilta osin uuden asunnon kaupan vakuuden vapautuksia, joissa voi olla monesti paljonkin virheperusteita.

– Lukumäärät eivät ole nousseet aivan tavattoman paljon viimeisten vuosien aikana. Pitkässä trendissä määrät ovat kasvaneet, mutta ne ovat pysyneet tietynlaisissa vakioissa, hallittavissa, kuluttajariitalautakunnan ylitarkastaja Timo Maso kertoo STT:lle.

Lue myös: Espoon luksusalueella "taloyhtiöhelvetin" keskelle joutunut isännöitsijä irtisanoutui – yksi asukas nostanut useita oikeusjuttuja: "Kaikki aika meni riidellessä"

Nousevat määrät ovat useamman tekijän lopputulos. Maso ei usko, että rakentamisessa olisi tapahtunut suuntaa määräävää laadun heikkenemistä. Hänen mukaansa muutoksen syyksi voi olettaa ainakin kuluttajien tietoisuuden kasvun. Kuluttajariitalautakunnan osalta kasvuun on voinut vaikuttaa myös helpompi tavoitettavuus. Nykyisin hakemuksen pystyy tekemään verkossa.

– Laatuasiat ovat pysyneet pääasiassa samanlaisina 1990-luvun puolivälistä saakka, mistä asti kuluttajariitalautakunnassa niitä on käsitelty, Maso sanoo.

Korjausajat pitkittyvät

Kuluttajariitalautakunnassa iso käsiteltävä asiakokonaisuus on uusien asuntojen osalta asuntokauppalain mukaiset vakuuden vapautumista vastustavat hakemukset. Usein hakemuksen taustalla on vuosikorjauksien tekemättä jättäminen. Aiheettomiakin hakemuksia tulee, mutta yleisesti niihin on aihetta.

– Keskimäärin ottaen hakemuksissa on aina jotain jutun juurta. Tarkemman syyn tutkimuksissa tämä yleensä todentuukin, Maso mainitsee.

Lue myös: Uusin asuntoihin vedenkulutusmittarit, vanhasta autosta jopa 2000 euron romutuspalkkio – katso videolta, mitä muutoksia ensi vuosi tuo tullessaan

Kiinteistöliiton apulaispäälakimies ja kuluttajariitalautakunnan jäsen Kristel Pynnönen tiivistää STT:lle, että yksi suurimmista ongelmista on rakennuttajien ja aliurakoitsijoiden korjausaikojen pitkittyminen.

– Rakennuttajat eivät välttämättä kiistä virheitä, mutta heitä on vaikea saada korjaamaan niitä. Uskon, että usein tämän aikakiistan aiheuttaa se, että rakennuttaja on siirtynyt jo uuden kohteen pariin, Pynnönen sanoo.

Kun ostaja tai osakas löytää virheitä suuremmissa uudiskohteissa, reklamoi hän niistä pääasiassa myyjälle. Taloyhtiön tehtävänä on puolestaan pitää huolta talon perusjärjestelmistä ja reklamoida niistä rakennuttajalle.

Kun on kyse rakentamiseen liittyvistä virheistä, niistä vastaavat myyjä tai rakennuttaja. Käytännössä heidän virhevastuunsa päättyy, kun asunnon käyttöönotosta on kulunut kymmenen vuotta.

Riidoille alkutekijöitä

Kiinteistöliiton Pynnönen kertoo kiinnittäneensä huomiota siihen, että ostajat antavat liiankin tuntuvasti luottamusta rakentajalle tai myyjälle. Hän ihmettelee sitä, että asiakkaat eivät useinkaan käytä laissa olevia mahdollisuuksiaan tarvittavalle reklamaatiolle.

– Mielestäni se on lisääntynyt, että esimerkiksi taloyhtiöt menettävät mahdollisuutensa vedota eri virheisiin. Se ehkä johtuu jonkinlaisesta tietämättömyydestä tai passiivisuudesta, hän pohtii.

Lue myös: Asuntomarkkinat pomppasivat takaisin kevään epävarmuudesta – kauppamäärät nousseet vuoden takaiselle tasolle

Pynnönen ihmettelee erityisesti sitä, etteivät uuden asunnon ostajat usein osallistu ulkopuolisen rakennustyötarkkailijan valitsemiseen. Rakennuttajalla on velvollisuus järjestää uudiskohdetta rakentaessaan ostajille kokous, jossa nämä voivat valita asiantuntijan tarkkailemaan rakentamisen asianmukaisuutta. Pynnösen mukaan tästä ei olla tietoisia ja valinta jää tekemättä, minkä myötä jo alkuaskeleet lähtevät väärään suuntaan.

– Harva ostaja on tietoinen tästä, harva vaatii ja harva osallistuukaan. Kun esimerkiksi asuntoa rakennetaan, ostaja ei voi itse mennä vaatimaan paikalle mitään, ehdotonta oikeutta tähän ei ole. Sen sijaan kaikilla ostajilla on oikeus osallistua kokoukseen ja valita (rakentamista tarkkaileva asiantuntija) yhdessä, Pynnönen muistuttaa.

– Olen myös kuullut, että jopa rakentajat kehottavat välillä, ettei tarkkailijaa kannata ottaa. Turhat riidat ovat varmastikin lisääntyneet ihan sillä, kun osapuolet eivät toimi oikein yhdessä alusta alkaen.

Kaupan purku harvinaista

KKV:n Marttala kertoo, että uuden asunnon kaupan purkaminen olennaisen virheen takia on hyvin harvinaista.

– Jotta kaupan purkua voidaan harkita, on tilanne se, ettei virhettä ole oikaistu tai korjausyritykset ovat epäonnistuneet. Tai virhe on sellainen, ettei sitä voi korjata lainkaan. Jotta seuraamuksena olisi kaupan purku, eikä hinnanalennus, virheen pitää olla olennainen.

Lue myös: Asuntolainan turvan kustannukset voivat olla hurjat: 400 000 euron lainan vakuutus voi maksaa jopa 19 000 euroa 5 vuodessa!

Asuntokauppalaissa olennainen virhe määritellään asunnon arvoon vaikuttavaksi, terveydellistä haittaa aiheuttavaksi tai asuinolosuhteita merkittävästi huonontavaksi rakennusvirheeksi, jota ei yrityksestä huolimatta onnistuta korjaamaan kohtuullisessa ajassa. Jos virheen merkitystä onnistutaan korjausten avulla vähentämään riittävästi, lain mukaan purkamisen edellytykset voivat poistua, vaikka asunto jää edelleenkin virheelliseksi. Tällöin virheestä on annettava sitä vastaava hinnanalennus.

Reklamoi ajoissa

Miten uuden asunnon ostaja sitten välttyisi virheistä johtuvilta kahnauksilta? Pynnösen suora vinkki uuden asunnon ostajalle on "koeajaa asunto".

– Lähtisin siitä, että kun muutat uuteen asuntoon, tarkasta se ennen kuin viet mitään sinne. Jos vain muutat sisään ilman minkään läpikatsomista, annat mahdollisuuden ristiriitatilanteille.

– Jos huomaat jotain virheitä, reklamoi niistä välittömästi. Jos et pidä huolta, että ne kirjataan korjattavaksi vuositarkastukseen, ei myyjä tai rakennuttaja tee asialle mitään puolestasi. Jos mitään ei ole vuositarkastuksessa kirjattuna, juridiikka on heidän puolellaan, eikä korjauksia voi vaatia.

Jos ongelmat eivät ratkea, kannattaa ostajan suunnata yhteydenottonsa kuluttajaneuvontaan. KKV:n Marttalan mukaan kuluttajaneuvonta pystyy myös antamaan suuntaa sille, miten asian kanssa kannattaa edetä.

Lue myös: Onko 14 neliön miniyksiö fiksu sijoitus ja kannattaako maksaa 11 000 euroa neliöltä? Näin hankit asunnon, jonka arvo ei sula pois!