Kuntotarkastus tehdään nykyään lähes aina asuntokauppojen yhteydessä asunnon iästä tai kunnosta riippumatta.
Kuntotarkastuksen tekeminen ei kuitenkaan takaa onnistunutta ostosta, sillä tarkastuksiin liittyy lukuisia ongelmakohtia: osaamattomia tarkastajia, virheellisiä raportteja, puolitiehen jätettyjä tarkastuksia ja huolimattomasti läpi käytyjä raportteja, kerrotaan Omakotiliitosta ja Asumisterveysliitosta.
– Aiemmin kuntotarkastuksia tehtiin yleensä vasta siinä vaiheessa, kun potentiaalinen ostaja oli löytynyt. Nykyään kuntotarkastus tehdään monesti jo ennen myyntiin laittoa, koska tällöin ostajalla on heti paljon enemmän tietoa rakennuksesta, kertoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Lue myös: Piileekö kodissasi homepommi? Asiantuntija esitteli kolme erilaista hometapausta: ”Tämä on ihana tuoksu”
Asumisterveysliiton toiminnanjohtajan ja sertifioidun rakennusterveysasiantuntijan Hannele Rämön mukaan ennen asunnon myyntiin laittoa tehdyissä kuntotarkastuksissa piilee merkittävä riski: osalle ostajista riittää tieto siitä, että asunnossa on ylipäätään tehty kuntotarkastus, ja usein ostaja saa tarkastusraportin käteensä vasta kaupantekotilaisuudessa.
Rämön mukaan osa ostajista ei osaa myöskään tulkita kuntotarkastusraporttia, eikä ymmärrä asuntoon liittyviä riskejä, vaikka niitä olisi kirjattu raporttiin.
Raportissa on saattanut lukea, että esimerkiksi alapohjarakenteet pitäisi tutkia tarkemmin tai että salaojien toimivuutta ei voitu selvittää, mutta tällaisia lisäselvittelyitä ei silti ole tehty.
Lue myös: Varoitus asunnon rakenteissa piilevästä syöpää aiheuttavasta aineesta – voi johtaa asuntokaupan purkuun
Raportissa on voitu edellyttää myös rakenteiden korjaamista tai uusimista.