Kuntotarkastus tehdään nykyään lähes aina asuntokauppojen yhteydessä asunnon iästä tai kunnosta riippumatta.
Kuntotarkastuksen tekeminen ei kuitenkaan takaa onnistunutta ostosta, sillä tarkastuksiin liittyy lukuisia ongelmakohtia: osaamattomia tarkastajia, virheellisiä raportteja, puolitiehen jätettyjä tarkastuksia ja huolimattomasti läpi käytyjä raportteja, kerrotaan Omakotiliitosta ja Asumisterveysliitosta.
– Aiemmin kuntotarkastuksia tehtiin yleensä vasta siinä vaiheessa, kun potentiaalinen ostaja oli löytynyt. Nykyään kuntotarkastus tehdään monesti jo ennen myyntiin laittoa, koska tällöin ostajalla on heti paljon enemmän tietoa rakennuksesta, kertoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander.
Lue myös: Piileekö kodissasi homepommi? Asiantuntija esitteli kolme erilaista hometapausta: ”Tämä on ihana tuoksu”
Asumisterveysliiton toiminnanjohtajan ja sertifioidun rakennusterveysasiantuntijan Hannele Rämön mukaan ennen asunnon myyntiin laittoa tehdyissä kuntotarkastuksissa piilee merkittävä riski: osalle ostajista riittää tieto siitä, että asunnossa on ylipäätään tehty kuntotarkastus, ja usein ostaja saa tarkastusraportin käteensä vasta kaupantekotilaisuudessa.
Rämön mukaan osa ostajista ei osaa myöskään tulkita kuntotarkastusraporttia, eikä ymmärrä asuntoon liittyviä riskejä, vaikka niitä olisi kirjattu raporttiin.
Raportissa on saattanut lukea, että esimerkiksi alapohjarakenteet pitäisi tutkia tarkemmin tai että salaojien toimivuutta ei voitu selvittää, mutta tällaisia lisäselvittelyitä ei silti ole tehty.
Lue myös: Varoitus asunnon rakenteissa piilevästä syöpää aiheuttavasta aineesta – voi johtaa asuntokaupan purkuun
Raportissa on voitu edellyttää myös rakenteiden korjaamista tai uusimista.
– Välillä tulee vastaan kuntotarkastusraportteja, joiden perusteella lisätutkimuksia olisi pitänyt tehdä aivan valtavasti. Ja eihän tällaisissa tilanteissa ole minkäänlaista reklamaatio-oikeutta asunnon myyjän suuntaan, kun asiat on kirjattu ylös, eli jos asunto vaatii esimerkiksi laajaa remonttia, kulut ovat ostajan vastuulla, Rämö harmittelee.
Rämö arvioi, että asuntojen myyjät saattavat jättää tarkemmat selvittelyt väliin esimerkiksi lisäkustannusten takia.
Tarkemmat tutkimukset vaativat lähes aina rakenteiden avaamista, mitä ei välttämättä haluta tehdä.
Tarkastajien osaamistasossa vaihtelua
Suomalaisessa lainsäädännössä ei ole millään tavalla määritelty kuntotarkastajien pätevyyttä, mistä syystä tarkastajien osaamistasossa on valtavasti vaihtelua, kertoo Marju Silander.
Silander suosittelee tarkistamaan kuntotarkastajan koulutustason ennen tarkastuksen tilaamista.
– Kuntotarkastajalla tulisi tietenkin olla rakennusalan koulutus ja osaamista myös työkokemuksen kautta. Osa kuntotarkastajista on suorittanut lisäksi vapaaehtoisia pätevyyksiä, joita ovat esimerkiksi asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK) ja rakennuksen kuntoarvioija (PKA).
Lue myös: Vältä mökkikauppojen sudenkuopat – yksi seikka erityisen tärkeä
Silander kannustaa kilpailuttamaan tekijöitä ja tutustumaan huolellisesti siihen, mitä tarkastus pitää sisällään: esimerkiksi ilmaiseksi netistä löytyvät kuntotarkastusten KH-ohjekortit (KH 90-00393 ja KH 90-00394) määrittelevät tarkasti, miten ja missä laajuudessa kuntotarkastus tulisi suorittaa.
Silanderin mukaan esimerkiksi jonkinasteisen rakenteiden avaamisen tai poraamisen tulisi aina kuulua sopimukseen, sillä pelkästään päällisin puolin tutkimalla ei saada yhtä hyvää tietoa rakennuksen kunnosta.
Silander huomauttaa, että myös hinta kertoo yleensä jotakin laadusta.
Kuntotarkastusta ei pitäisi saada muutamalla sadalla eurolla, vaan se on yleensä noin 4–5 tunnin mittainen tarkastus, jonka hinnat liikkuvat keskimäärin 1 500 eurossa.
Korvausvastuu lankeaa usein myyjälle
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) saa vuosittain keskimäärin 40–50 asunnon kuntotarkastusta koskevaa valitusta, joissa yhteydenottajalla on vaatimus nimenomaan kuntotarkastusyritystä kohtaan.
Kuntotarkastuksen tilaajalla on oikeus vaatia hyvitystä, jos tarkastuksessa on tehty virheitä.
Kuntotarkastaja ei kuitenkaan ole vastuussa asunnon tai kiinteistön virheistä ostajalle.
– Vain pieni osa kuluttajista kääntyy ongelmatilanteissa kuluttajaviranomaisten puoleen, huomauttaa KKV:n johtava asiantuntija Mikko Saastamoinen.
Omakotiliiton Marju Silanderin mukaan kuntotarkastajilta saadut korvaukset ovat usein korkeintaan tarkastuksen hinnan suuruisia, eli laajempi korvausvastuu lankeaa yleensä asunnon myyjälle.
Asuntokaupoissa kiinteistön myyjällä on viiden vuoden vastuuaika.
Omakotiliiton lakineuvonnan perusteella puutteelliset kuntotarkastukset käyvät tyypillisimmin ilmi, kun ostajat alkavat tehdä remonttia ja avata rakenteita.
Ongelmat voivat paljastua myös jonkinlaisen oireilun kautta.
Silanderin mukaan suurin osa ostajien ja myyjien välisistä riidoista saadaan soviteltua käräjäoikeuden ulkopuolella.
Asumisterveysliitto AsTe ry on saanut vuosittain tuhansia yhteydenottoja suomalaisilta, joiden ostamissa kodeissa on käynyt ilmi jonkinlaisia rakennus- tai sisäilmaongelmia.
Yhteydenotot ovat lisääntyneet 2020-luvulla.
Esimerkiksi niin sanotussa homeloukussa elää liiton vuoden 2023 tilaston mukaan yli 500 suomalaisperhettä, joista suurin osa on lapsiperheitä.
Jokaiseen näistä kodeista oli tehty kuntotarkastus.