Pahimmillaan vuodepotilaaksi sitovasta lihaskadosta kärsii Suomen miljoonasta iäkkäästä noin puolet. Turun yliopistollisen keskussairaalan sisätautiylilääkärin Jan Sundellin mukaan on kyse aikuisiän diabetekseen verrattavasta ongelmasta – kansantaudista, jonka seuraukset maksetaan veronmaksajien pussista.
Suomen miljoonasta seniorista vähintään lihaskadon esiasteesta kärsii 45 prosenttia.
– Tämä on valtava kansanterveydellinen ongelma. Ikääntyvän terveyttä kartoitetaan esimerkiksi verenpaineen, sokereiden ja rasva-arvojen näkökulmasta, mutta lihaskunnon seuranta laiminlyödään, sanoo TYKS:n sisätautiylilääkäri Jan Sundell.
Yhteiskunta maksaa ongelmasta kalliin hinnan, kun ikääntyvä ei lihaskadon vuoksi enää kykene suoriutumaan päivittäisistä toimistaan ilman apua.
– Tämä lisää omaishoitajien, kotisairaanhoidon ja kotiavun tarvetta. Lihaskadosta kärsivät kuormittavat myös sekä sairaaloita että vanhainkoteja. Puhutaan siis huomattavista summista veroeuroja, Sundell muistuttaa.
Salakavala rappeuttaja
Iän karttuessa fyysinen kunto heikkenee monista syistä. Hormonaaliset muutokset vaikuttavat niin miesten kuin naistenkin lihaskuntoon, kun estrogeeni- ja testosteronitasot alenevat. Naisilla muutokset alkavat selvästi noin viidenkymmenen vuoden iässä, miehillä taas maltillisemmin, mutta jo vuosikymmentä aiemmin. Lihaskatoa edesauttavat myös liikunnan puute ja heikko ravitsemus.
– On huomattu, että senioreiden ruokavaliossa on monesti liian vähän kaloreita ja proteiineja, Sundell kertoo.
Hoitamattomana jopa sänkyyn sitova lihaskato hiipii ikääntyvän elämään usein vähitellen ja huomaamatta.
