Korona-ajan vaikutukset elintapoihin voivat näkyä edelleen, vaikka rajoitukset ovatkin poistuneet. Niin sanottu "elämäntapaväsymys" voi sekoittua esimerkiksi masennusoireiluun.
Kotona nyhjöttämistä, ruutujen tuijottamista, sosiaalista vetäytymistä. Korona-aika rajoituksineen vaikutti perustavanlaatuisesti monen ihmisen elämään jättäen jälkeensä väsymystä ja tyytymättömyyttä – varsinkin, jos elämäntavat ovat jääneet päälle.
Amerikkalainen psykoterapeutti Sean Grover käyttää Psychology Today -sivustolla termiä "elämäntapaväsymys" (eng. lifestyle fatigue). Pandemiasta johtuva yksitoikkoinen ja ennustettava elämä voi imeä ihmisestä energiaa, josta seuraava väsymys tekee päivistä selviämisestä hankalaa.
Väsymys sekä kiinnostuksen ja mielihyvän puute voivat saada ihmisen epäilemään, että hän kärsii masennuksesta. Korona-aikaan kytkeytyvä sosiaalinen eristäytyminen, turvallisuuden tunteen horjuminen ja pitkittynyt stressi voivat tunnetusti laukaista masennustiloja. Mielenterveysongelmista on povattu seuraavaa "pandemiaa".
Toisinaan alavireisyys ja henkiseen umpikujaan ajautuminen voivat kuitenkin olla seurausta elintavoista, jolloin hoidoksi ei välttämättä tarvita psykoterapiaa ja lääkkeitä. "Elämäntapaväsymys" ei ole oikea diagnoosi.
Lue myös: Lääkäri kertoo, missä vaiheessa väsymyksestä pitää huolestua
Kymmenen kysymystä paljastavat "elämäntapaväsymyksen"
Grover listaa kymmenen kysymystä, jotka voivat paljastaa tällaisen "elämäntapaväsymyksen".
- Tuntuuko jokainen päivä samanlaiselta?
- Tuntuuko työsi tylsältä tai epäpalkitsevalta?
- Pelkäätkö kotoa lähtemistä?
- Vältteletkö ystäviäsi tai sosiaalisia kontakteja?
- Vietätkö enemmän aikaa ruutujen kuin oikeiden ihmisten kanssa?
- Oletko menettänyt luovuutesi?
- Ovatko seksihalusi kadonneet?
- Pyöritteletkö mielessäsi epäonnistumisiasi?
- Ylensyötkö tai syötkö liian vähän?
- Tuntuvatko aiemmin iloa tuoneet asiat nykyään ajanhukalta?
Jos vastaat myöntävästi viiteen tai useampaan kysymykseen, saattaa väsymyksesi olla seurausta elämäntavoista. Tällöin taikasana olotilan parantamiseen on muutos.
Pienikin muutos voi auttaa piristämään mieltä. Grover nostaa esimerkeiksi aikaisemmin heräämisen tai nukkumaan menemisen, vanhalle ystävälle soittamisen ja kulttuuririentoihin osallistumisen. Yksitoikkoisuuden ja ennalta-arvattavuuden kaavan rikkominen uusilla aktiviteeteilla tuo energiaa ja elinvoimaa.
Liikunta virkistää mieltä, sillä se lisää aivoissa mielihyvää tuottavien hormonien eritystä. Uusi liikuntaharrastus tai uuden lenkkipolun kokeileminen tehostavat fyysisen aktiivisuuden piristävää vaikutusta. Onnistumisen tunteet nostavat nekin alhaista mielialaa, kertoo Huffington Postin haastattelema psykologian professori Alayna Park. Esimerkiksi uuden kielen opettelu on oivallinen tapa käyttää luppoaika hyödyksi.
Lue myös: Huonosti nukutusta yöstä paljastui yllättävä haitta – ja se on "tarttuvaa"
Sittenkin masennusta?
On hyvä huomata, että jokaisella on joskus huonoja päiviä – aallonpohjia ei vain ole tapana näyttää sosiaalisessa mediassa. Tästäkin syystä ruutujen selaamista kannattaa vähentää ja jutella ihmisten kanssa puhelimessa tai kasvokkain: silloin saa todennäköisesti selkeämmän kuvan siitä, miten heillä oikeasti menee.
Lue myös: Käytätkö sinäkin? Kolme somepalvelua yhteydessä aikuisten masennukseen – "Vuorovaikutuksen tyhjiä kaloreita"
Masentunut mieliala ja vähentynyt mielenkiinnon tai mielihyvän kokeminen saattavat olla oireita myös todellisesta masennustilasta. Apua kannattaa etsiä, jos oireet vaivaavat yhtäjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan.
Matalan kynnyksen palveluita mielenterveydestään huolissaan olevalle ovat esimerkiksi:
- Mielenterveyden keskusliiton valtakunnallinen neuvonta: puhelin 0203 91920 arkisin klo 10–15.
- MIELI ry:n Kriisipuhelin 09 2525 0111
- Työterveyshuolto tai kouluterveydenhuolto.
Lue myös: Kahden lapsen äiti Ida, 27, piiloutui vuosia hymyn taakse – sai lopulta kolme tuskaista diagnoosia: "Ei tämä läheisillekään mikään helppo paketti ole"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Alla olevalla videolla kerrotaan, miten tunnistaa korkean toimintakyvyn masennus.
0:40
Lähteet: Psychology Today, Huffington Post, Terveyskirjasto