Käytätkö sinäkin? Kolme somepalvelua yhteydessä aikuisten masennukseen – "Vuorovaikutuksen tyhjiä kaloreita"

Sosiaalista mediaa on syytetty etenkin nuorten mielenterveysongelmien pahentamisesta. Tuoreen tutkimuksen mukaan tiettyjen sosiaalisen median palveluiden käyttäminen on yhteydessä lisääntyneeseen masennusoireiluun myös aikuisilla.

Havainnot perustuvat verkkokyselyyn, johon vastasi 5395 amerikkalaista aikuista. Kyselyn alussa osallistujilla oli vain vähän masennusoireilua. Myöhemmin oireilu lisääntyi erityisesti henkilöillä, jotka kertoivat käyttävänsä Snapchat-, Facebook- tai TikTok-palveluita.

Vastaajien keski-ikä oli noin 56 vuotta. Aiemmin sosiaalisen median runsas käyttö on yhdistetty etenkin nuorten ja vielä tarkemmin nuorten naisten masennusoireiluun, mutta uuden tutkimuksen perusteella liiallinen somessa roikkuminen ei ole hyväksi keski-ikäisillekään.

Ikä vaikutti jonkin verran siihen, millä tavalla eri palveluiden käyttö linkittyi mielenterveyteen. Facebook-käyttäjistä eniten masennusoireita oli alle 35-vuotiailla, kun taas Snapchat- ja TikTok-palveluissa yli 35-vuotiailla.

Syy jäi toistaiseksi pimentoon – on kuitenkin mahdollista, että esimerkiksi Snapchatin ja TikTokin kuvapainotteisuus vaikuttaa vanhempiin aikuisiin eri tavalla. Ne ovat lisäksi eritoten nuorten suosimia palveluita, kun taas Facebookia käyttävät tyypillisesti aikuiset. "Väärässä" ikäryhmässä oleminen voi vaikuttaa mielentilaan.

Löydökset ilmestyivät JAMA Network Open -julkaisussa. Tutkimus ei osoita, että some aiheuttaisi masennusta, vaan että näillä kahdella asialla on yhteys. Tuloksia saattaa selittää myös se, että jo ennestään surumielisyydelle alttiit henkilöt käyttävät paljon tiettyjä sosiaalisen median palveluita.

Lue myös: Hätkähdyttävät luvut koronakuormituksesta – apua odotetaan kuukausia: "Valuvika jo aikaisemmin"

"Some on vuorovaikutuksen tyhjiä kaloreita"

Kysely suoritettiin noin kuukausittain toukokuun 2020 ja toukokuun 2021 välissä. Yhteys sosiaalisen median käytön ja lisääntyneen masennusoireilun välillä havaittiin, vaikka tutkijat ottivat huomioon muut mahdolliset vaikuttavat tekijät, kuten koronapandemiasta johtuvan eristäytymisen.

Tutkimusta amerikkalaiselle NBC News -medialle kommentoineet ulkopuoliset asiantuntijat epäilevät, että muiden ihmisten hauskanpidon seuraaminen somesta käsin voi muistuttaa, mistä on itse jäänyt koronan täyteisenä vuonna paitsi.

Suomalaistenkin suuhun on juurtunut sana FOMO, joka on lyhenne englannin kielen sanoista fear of missing out – pelko paitsi jäämisestä. Tätä tapahtuu kasvokkain, mutta somen uskotaan vahvistavan ilmiötä, sillä se tekee ihmiset yhä tietoisemmiksi muiden tekemisistä. 

Lisäksi sosiaalisessa mediassa on tapana esitellä elämän parhaimpia hetkiä. Hohdokkaiden päivitysten katselu voi ruokkia kateellisuuden ja paitsi jäämisen tunteita, jotka alkavat pahimmillaan myrkyttää ihmistä sisältä päin.

– Aivojamme ei rakennettu tällaiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Sosiaalinen media sieppaa sen meiltä keinotekoisella ja riittämättömällä tavalla. Some on kuin vuorovaikutuksen tyhjiä kaloreita, psykologian professori Mitch Prinstein sanoo NBC Newsille. Hän ei ollut mukana tutkimuksessa.

Lue myös: Nämä luonteenpiirteet ovat yhteydessä dementiaa aiheuttaviin aivomuutoksiin – tutkijat selittävät, miksi

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: JAMA Network Open, NBC News