Pitkittynyt koronakriisi näkyy ihmisten ahdistuksena ja uupumuksena: "Mielenterveydestä tulee seuraava pandemia"

6:06
Korona-aika kuormittaa erityisesti nuorten aikuisten hyvinvointia – "Mielenterveydestä tulee seuraava pandemia", katso video

Poikkeusolot kuormittavat erityisesti nuoria aikuisia ja naisia, selviää Suomen Mielenterveys ry:n (Mieli ry. ) julkaisemasta kuormittavuuskyselystä. Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturin mukaan kyselyn positiivisena johtopäätöksenä voidaan todeta, että mielenterveyteen liittyvistä asioista uskalletaan kuitenkin puhua aiempaa paremmin. Aalto-Matturi peräänkuuluttaa varautumista koronakriisin jälkeiseen aikaan.

Sari Aalto-Matturi pitää myönteisenä, että kaikkia kuormittavan koronakriisin keskellä ihmiset uskaltavat puhua mielenterveyden haasteista ja henkisestä taakasta.

– Edelleen on asennetyötä tehtävänä, sillä kyselyn perusteella mielenterveyden esille ottaminen koetaan vaikeammaksi verrattuna esimerkiksi fyysisestä terveydestä puhumiseen, Aalto-Matturi toteaa.

Tärkeää varautua tulevaisuuteen

Toiminnanjohtajan mielestä kriisin keskellä kannattaa kuitenkin katsoa ja varautua tulevaisuuteen, sillä mielenterveyden ongelmat voivat pahimmillaan olla pitkäaikaisia ratkottavia. Aalto-Matturin mukaan nyt täytyy huolehtia, että järjestelmä on kunnossa.

– Tästä ovat varoittaneet myös YK ja WHO. Voidaan ajatella, että mielenterveydestä tulee seuraava pandemia. Pitkittyneen kriisin aikana kasautunut kuormitus näkyy ihmisissä ahdistuksena, masennuksena ja uupumuksena, jotka eivät suinkaan noin vain katoa, kun koronakriisi menee ohitse.

– Meidän täytyy huolehtia, että palvelujärjestelmä on varustautunut tukemaan myös kriisin jälkeen. Tarvitsemme jonkinlaisen henkisen elpymisohjelman, jälleenrakentamisen ohjelmaa, myös turvaamaan sitä, että kriisin jälkeen palaudutaan mahdollisimman hyvin arkielämään, Aalto-Matturi painottaa.

Hoitovelkaa hoitovelan päällä

Mieli ry:n asiantuntijan mukaan mielenterveyden niin sanotun exit-suunnitelman ensiaskeliin kuuluu riittävien palveluiden takaaminen.

– Meillä on syntynyt hoitovelkaa mielenterveyspuolella jo aikaisemman hoitovelan päälle. Tämä on syytä ottaa vakavasti ja miettiä esimerkiksi terapiatakuun toimeenpanoa mahdollisimman nopeasti tai psykoterapiakoulutuksen maksuttomuutta, jotta saadaan se palvelujärjestelmä vastaamaan lisääntyneeseen tarpeeseen.

Aalto-Matturin mielestä asennemuutoksen lisäksi tarvitaan myös mielenterveyden laajempaa tiedostamista, jotta kriisistä päästään yli.

– Tarvitaan rohkeutta hakea apua, mutta tarvitaan myös yleistä valveutuneisuutta omissa sosiaalisissa verkostoissa, työelämässä ja nuorten arjessa, että ne syntyvät ongelmat nähdään ja huolehditaan tarvittavasta tuesta. Tarvitaan omissa verkostoissa sitä hereillä olemista ja omien läheistemme ja omien yhteisöjemme tukemista, Aalto-Matturi päättää.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja