Poikkeusolot kuormittavat erityisesti nuoria aikuisia ja naisia, selviää Suomen Mielenterveys ry:n (Mieli ry. ) julkaisemasta kuormittavuuskyselystä. Mieli ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturin mukaan kyselyn positiivisena johtopäätöksenä voidaan todeta, että mielenterveyteen liittyvistä asioista uskalletaan kuitenkin puhua aiempaa paremmin. Aalto-Matturi peräänkuuluttaa varautumista koronakriisin jälkeiseen aikaan.
Sari Aalto-Matturi pitää myönteisenä, että kaikkia kuormittavan koronakriisin keskellä ihmiset uskaltavat puhua mielenterveyden haasteista ja henkisestä taakasta.
– Edelleen on asennetyötä tehtävänä, sillä kyselyn perusteella mielenterveyden esille ottaminen koetaan vaikeammaksi verrattuna esimerkiksi fyysisestä terveydestä puhumiseen, Aalto-Matturi toteaa.
Lue myös: Kysely: Etenkin nuorten aikuisten jaksaminen koetuksella korona-aikana – kuormittavuudessa sukupuolieroja
Tärkeää varautua tulevaisuuteen
Toiminnanjohtajan mielestä kriisin keskellä kannattaa kuitenkin katsoa ja varautua tulevaisuuteen, sillä mielenterveyden ongelmat voivat pahimmillaan olla pitkäaikaisia ratkottavia. Aalto-Matturin mukaan nyt täytyy huolehtia, että järjestelmä on kunnossa.
– Tästä ovat varoittaneet myös YK ja WHO. Voidaan ajatella, että mielenterveydestä tulee seuraava pandemia. Pitkittyneen kriisin aikana kasautunut kuormitus näkyy ihmisissä ahdistuksena, masennuksena ja uupumuksena, jotka eivät suinkaan noin vain katoa, kun koronakriisi menee ohitse.