Lapsipotilaiden vanhempien karu arki maakunnissa: "Ahdasta ja hometta täälläkin"

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Turun keskosperheet ry:n vanhempien mukaan Turun yliopistollisen sairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla on nykyisin huutava pula tiloista, joissa lasten vanhemmat voisivat oleskella.

– Siellä on yksi huone, joka on vanhemmille yöpymishuone kautta kahvihuone kautta ruokahuone kautta imetyshuone, kesällä 2011 keskospojan synnyttänyt Heidi Kalske muistelee.

Myös kolmevuotiaan keskostytön isä Vesa Mäki on sitä, mieltä uusille tiloille on tarvetta. Erityisesti tiloja kaipaavat ne perheet, jotka eivät asu lähellä sairaalaa.

– Sellaiset, jotka asuvat hiukan pidemmällä Turusta, joutuvat joko ajelemaan päivittäin sinne tai joutuvat asumaan tuttavien luona. Eihän sairaalalla ole tällä hetkellä mitään mahdollisuuksia majoittaa, Mäki sanoo.

– Siellä oli yksi pariskunta meidän kanssamme yhtä aikaa ja he olivat Porista. Hekään eivät saaneet sitä huonetta kokoaikaisesti, joten he ajoivat Porista joka päivä, myös Kalske muistelee.

"Eihän sairaalalla ole tällä hetkellä mitään mahdollisuuksia majoittaa."

Sekä Kalske että Mäki asuivat lähellä sairaalaa, joten heidän oli helppoa mennä yöksi kotiin. Silti heillekin olisi lisätila ollut tarpeen.

– Siellä ei ole vanhemmille mitään tiloja. Siellä on yksi kahvihuone, jossa voi kahvilla olla. Muuten kävin sitten aina kotona syömässä, Kalske sanoo.

Sisäilma- ja tilaongelmia

Vastasyntyneiden teho-osastolla on Turussa kahden, kolmen ja kuuden hengen huoneita. Varsinkin kuuden hengen huoneissa oli Kalskeen mukaan usein liian ahdasta.

– Ja välillä, kun ei ollut leikkaussalia, niin välillä ne joutuivat raivaamaan lapset johonkin toiseen huoneeseen, kun siitä yhdestä keskoshuoneesta tehtiin leikkaussali, hän muistelee.

Tyksin U-sairaalassa, jossa vastasyntyneiden teho-osastokin sijaitsee, on kärsitty myös sisäilmaongelmista.

– Kyllähän se rakennus on yleensäkin hyvin vanha. Siellähän on ollut homeongelmia ynnä muita sisäilmaongelmia. Se on ihan tunnettu juttu ollut pitkän aikaa täällä. Kyllä sille olisi jo aika saada tehtyä jotain, Mäki miettii.

Keskosille vanhempien läheisyys tärkeää

Vanhempien tilat lastensairaalassa ovat tärkeitä, jotta vanhemmat voisivat viettää mahdollisimman paljon aikaa lapsensa kanssa.

– Keskoshoidossa on hyvin tärkeää, että lapsi oppisi tuntemaan vanhempansa. Mahdollisimman paljon ollaan vanhempien lähellä ja kenguruhoidoissa hoidetaan ruokailuja. Eli se ei ole ihan samantyyppistä sairaalahoitoa kuin sairaanhoito muuten. Siinä vanhempien pitää olla päivittäin, mieluummin monta kertaa päivässä mukana, Mäki sanoo.

"Olin siellä aamukahdeksasta iltakahdeksaan joka päivä."

Hän uskoo, että vanhempien läsnäololla oli keskeinen rooli myös hänen tyttärensä selviämisen kannalta.

– Voisin veikata, että jos tässä tilanteessa ei olisi ollut keskola (vastasyntyneiden teho-osasto) näin tässä lähellä, niin hän ei olisi todennäköisesti täällä nyt.

Myös Kalske vietti lähes kaiken aikansa sairaalassa yhteensä 115 päivän ajan.

– Olin siellä käytännössä aamukahdeksasta iltakahdeksaan joka päivä.

Turkuunkin haluttaisiin tukea

Tyksin uuteen sairaalaan on tulossa 24 164 hyötyneliötä, josta lasten ja nuorten sairaalan ja synnytyssairaalan osuus on noin 13 000 hyötyneliötä. Lasten ja nuorten sairaalan ja synnytyssairaalan osuus koko U-sairaalaa korvaavasta rakentamisesta on noin 91 miljoonaa euroa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on päättänyt hakea valtiolta 22,75 miljoonaa euron tukea  lasten ja nuorten sairaalan ja synnytyssairaalan rakentamista varten.  Perusteena hakemukselle on, että valtio on päättänyt avustaa myös Helsingin ja Uudenmaan uutta lastensairaalaa 40 miljoonalla eurolla.

Mäen ja Kalskeen mielestä Turunkin lastensairaala ansaitsisi tukea.

– Helsinki on ehkä erikoistunut lasten sydäntauteihin, Turussa on ehkä sitten enemmän nämä keskostaudit, Tampereella taas jotkut toiset vahvuudet. Sairaalat ovat alun perinkin erikoistuneet sillä tavalla, että joissakin hoidetaan toisia ja toisissa toisia. Meneekö tämä nyt sitten niin, että Helsingissä osataan vain ja missään muualla ei mitään, jos kaikki keskitetään Helsinkiin, Kalske miettii.

Mäen mielestä Helsingin lastensairaala on saanut suhteettoman paljon huomiota verrattuna muiden maakuntien lastensairaaloihin. Maakunnissakin on innostuttu keräämään rahaa nimenomaan HUS:n lastensairaalalle.

– Jos Helsinkiin rakennetaan joku lastensairaala, niin se ei millään tavalla kuitenkaan korvaa sitä, mitä Turussa on.  Se pitää saada mahdollisimman paikalliseksi, koska juuri lasten sairaanhoidossa, eikä pelkästään keskosien suhteen, on oleellista se, että vanhempien pitää pystyä vierailemaan siellä päivittäin ja mieluummin useamman kerran päivässä, Mäki sanoo.