Lapsiperheiden köyhyys kolminkertaistunut

Köyhyys lapsiperheiden keskuudessa on nyt selvästi yleisempää kuin muussa väestössä. Heikoin tilanne on yksinhuoltajilla sekä monilapsisilla perheillä.

Lasten köyhyyttä mitataan laskemalla perheen kaikki tulot yhteen. Suhteellinen köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanituloista eli siitä keskimääräisestä tulosta, joka suomalaisilla on käytettävissä.

Lapsiperheiden tulonsiirrot ovat viime laman tasolla

Lapsiperheiden köyhyyttä selittää pitkälti se, että lapsiperheille tarkoitetut tulonsiirrot ovat jääneet viime lama-ajan tasolle, kertoo erikoistutkija Johanna Lammi-Taskula Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

THL:n mukaan lapsiköyhyys alkoi yleistyä edellisen laman syvimmän vaiheen yhteydessä vuonna 1994 juuri näiden tulonsiirtojen leikkausten yhteydessä.

Myös pätkätöiden osuus työsuhteista alkoi kasvaa edellisen laman yhteydessä. Tästä syystä monien 90-luvun äitien kotonaoloaika oli suunniteltua pitempi.

Vaikka palkansaajien tulot ovat viime vuosina kasvaneet, niin se ei tunnu lapsiperheiden kukkarossa, koska lapsiperheiden tulot koostuvat hyvin usein nimenomaan tulonsiirroista. Lapsiperheiden tulojen kehitys on siten jäänyt huomattavasti jälkeen muun väestön tulojen kehityksestä.

Lammi-Taskula muistuttaa, että asuminen ja ruoka maksaa lapsiperheille aivan yhtä paljon, kuin muillekin perheille.

Köyhyysriski on erityisen suuri yksinhuoltajaperheissä. Työttömyyden sattuessa sen ainoan huoltajan kohdalle, perheen tilanne huononee dramaattisesti. Köyhyysriski on suuri myös niissä perheissä, joissa lapsia on kolme tai enemmän. Tällöinkin perhe on usein yhden ihmisen tulojen varassa.

Köyhyys kuormittaa vanhemmuutta

Lapsiperheiden köyhyys kuormittaa vanhemmuutta. Kun vanhempien voimavarat menevät raha-asioista murehtimiseen, jää itse vanhemmuuteen vähemmän voimia. Tämä heijastuu lasten hyvinvointiin.

Lasta itseään kuormittaa se, että vanhemmat eivät pysty tarjoamaan heille samoja mahdollisuuksia, kuin ikätovereilla on. Jos vaatteet ja kännykät yms. ovat aina huonompia kuin muilla, se voi johtaa myös lapsen kiusaamiseen. Sinänsä pienten asioiden kasautuminen samalle lapselle ja perheelle aiheuttaakin sitten jo suurta mielipahaa, muistuttaa Lammi-Taskula.