Lapissa: Parempi koulussa kuin kortistossa?

Peruskoulun jälkeistä kymppiluokkaa pyöritetään enää neljässä Lapin kunnassa; Rovaniemellä, Rovaniemen maalaiskunnassa, Kemijärvellä ja Ranualla. Oppilaita luokilla on yhteensä vajaat 80, kun pari vuotta sitten määrä oli vielä noin 140.
Kunnat perustelevat kymppiluokkien karsintaa säästöillä, mutta selitys tuntuu oudolta, sanoo sivistysneuvos Helena Alhosaari Lapin lääninhallituksesta. Hän muistuttaa, että ylimääräisen vuoden valinneista maksetaan normaali laskennallinen valtionosuus, jos luokan kymmenen oppilaan vähimmäisvaatimus täyttyy.

Alhosaaren mukaan Lapin kunnilla näyttää vain olevan oma kummallinen suhtautumistapansa kymppeihin. Hän sanoo pelkäävänsä pahoin, että pohjoisessa luokkia ajetaan alas muuta maata ripeämmin.
-Kuitenkin kymppiluokkien tarve korostuu juuri Lapissa ja vaihtoehto kiinnostaisi varmasti monia peruskoulun viimeistä luokkaa käyviä oppilaita, joita nyt on kaikkiaan hieman päälle 3000. Alhosaari muistuttaa, että 16-vuotiaat ovat vielä "aika lailla lapsia", joille valinnat ovat monesti vaikeita. Valinnan vaikeus korostuu pohjoisen syrjäisissä kunnissa, joista on lähdettävä etäälle jatko-opintoihin.

Kymppiluokka antaisi monelle riittävän lisäajan kasvuun, kypsymiseen ja itsetunnon kohottamiseen. Panostus kymppiluokkaan on varmasti lopulta halvempi vaihtoehto kuin päätöksissään empivien nuorten kylmä syrjäyttäminen, sanoo Alhosaari.

Uudet mallit ovat haussa

Lappi-ilmiötä epäilee myös opetushallituksen opetusneuvos Martti Apajalahti, joka vetää pian työnsä jättävää lisäopetustyöryhmää. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on työn keskeisiä tavoitteita.
-Kymppiluokkien oppilasmäärä on viime vuodet pysynyt koko maassa noin 3000 tasolla ja käsittääkseni Etelä-Suomessa luokkien luku on jopa lisääntymässä.
Työryhmä on tutustunut eri puolilla maata käynnistettyihin hankkeisiin, joista pyritään poimimaan menestyksekkäät. Monet hankkeista nivoutuvat juuri kymppiluokkiin.

Apajalahti viittaa muun muassa Vantaan eri tavoin painotettuihin luokkiin. On ammatti-, oppilaanohjaus-, työpajakymppejä jne. Pisimmälle viedyltä vaikuttaa Kuopion Silta-projekti, jotka suuntaa nimenomaan syrjäytymisen ehkäisyyn. Tulokset ovat olleet todella hyvät ja lähes kaikki oppilaat ovat sijoittuneet jatko-opintoihin. Tähän nuoriso- ja opetustoimen yhteiseen hankkeeseen on saatu myös EU-rahaa.

Tuntuu uskomattomalta, miten ratkaisuja löydetään, kun vain viitsitään paneutua nuorten vaikeuksiin, huomauttaa Apajalahti. Hän muistuttaa, että syrjäytymisestä on tullut todella iso ongelma, joka korostuu vaikeilla työttömyysalueilla.
-Pahimmassa asemassa on kasvava nuorten joukko, joka ei hakeudu minnekään. Heiltä on mennyt usko, että koulutuksella saisi joskus työpaikan.

Pakkohaku syrjäyttää

Työmarkkinatuen saannin ehtojen viime kesäinen tiukentaminen saattaa jatkossa olla osaltaan lisäämässä nuorten syrjäytymistä. Nuoren on annettava viisi vaihtoehtoa jatko-opinnoille varmistaakseen tuen siinä tapauksessa, että hän jää vaille opiskelupaikkaa hakukohteiden laajasta kirjosta huolimatta.
Seuraukset eivät näytä kaikilta osin onnistuneilta. Ammatillisista oppilaitoksista on jo kuulunut paljon kielteisiä viestejä, kertoo Apajalahti. Kokonaistilannetta on kuitenkin vielä vaikea arvioida tarkemmin asian uutuuden takia.

Ammatillisista oppilaitoksista kantautuneiden viestien mukaan oppilaita on hakeutunut tai joutunut linjoille, jotka eivät kiinnosta heitä hitustakaan. Tulokset voivat pian näkyä kasvavana keskeyttämisten määränä. Opintonsa kerran keskeyttäneelle nuorelle kynnys uuteen hakuun käy yhä korkeammaksi.
(STT)