Ex-huippupelaaja Jarmo Saastamoinen kirjoittaa kauden aikana kolumneja MTV3:n lähettämien HJK:n ottelujen ennakkotunnelmista. "Jamo" voitti pitkän uransa aikana lukuisia Suomen mestaruuksia ja cup-mestaruuksia. Hänet muistetaan myös mm. Klubin Mestarien liigan otteluista.
Lahtelaisella jalkapalloilulla on varsin mahtavat perinteet. Viime vuosikymmeninä lahtelaisjoukkueet FC Kuusysi (perustettu 1934) ja Lahden Reipas (1891) voittivat useita Suomen mestaruuksia ja cup-mestaruuksia. Myös kansainvälisissä otteluissa saavutettiin menestystä.
Kirkkaimpana helmenä loistaa FC Kuusysin vuonna 1986 saavuttama Euroopan Cupin puolivälieräpaikka Steaua Bucarestia vastaan. Unohtaa ei myöskään pidä molempien seurojen varsin merkittävää panosta suomalaisen juniorijalkapalloilun kehittämisessä.
Itse pääsin tutustumaan molempien seurojen työskentelyyn varsin läheltä siirtyessäni 19-vuotiaana jalkapallountuvikkona Suomen armeijaan, Lahden Urheilukouluun. Tarkoituksenani oli hoitaa armeija alta pois ja palata takaisin pääkaupunkiseudulle. Mutta niin vain kävi, että jämähdin Lahteen yhdeksäksi vuodeksi ja pääsin pelaamaan molemmissa maineikkaissa joukkueissa. Samalla opin tuntemaan lahtelaisten intohimoisen suhtautumisen urheiluun, eritoten jalkapalloiluun.
Merkille pantavaa Lahdessa ollessani (1986-94) oli, että ihmiset olivat henkeen ja vereen joko "kyykän" tai "viirujen" kannattajia. Välimuotoja ei ollut. Tavallaan tilanne oli täysin ymmärrettävissä ottaen huomioon molempien joukkueiden pitkät perinteet sekä ainaisen taistelun kaupungin jalkapalloherruudesta. Mutta varsinkin kabineteissa verbaaliset taistelut saivat välillä turhankin laajat mittasuhteet. Mikäli ei oteta huomioon välillä varsin kiihkeiksi muuttuneita paikallisotteluita, pelaajien väleissä ei sen sijaan ollut moitittavaa.
Toisaalta näin jälkikäteen ajatellen ja Lahdessa pelanneena voin sanoa, että ilman kyseistä "eloonjäämiskamppailua" lahtelainen jalkapalloilu tuskin olisi kehittynyt sille tasolle mitä se oli ja on tänä päivänä.
Edellä mainittujen joukkueiden ajauduttua taloudellisiin ongelmiin, alettiin miettiä yhden yhteisen seuran FC Lahden perustamista. Voin vain kuvitella, millainen vääntö nykyisen seuran perustamisessa on ollut ottaen huomioon edellä mainitun vastakkaisasettelun. Joillekin ihmisille yhteen sulautuminen "verivihollisen" kanssa oli yksinkertaisesti sula mahdottomuus huolimatta siitä, että kyseessä oli yhteinen lahtelaisen jalkapalloilun etu. Tässä valossa FC Lahden perustamisen mahdollisiksi tehneiden henkilöiden saavutus on ison hatunnoston arvoinen suoritus.
