Läänijaon uudistus ei tuonut odotettuja säästöjä

Lääniuudistuksen säästöt ovat jääneet roimasti tavoitteista. Kun lääninhallitusten määrä runsaat kolme vuotta sitten supistettiin kahdestatoista kuuteen, odotettiin säästöjä tulevan 65 miljoonaa markkaa vuodessa. Ne ovat jääneet kuitenkin runsaaseen 40 miljoonaan markkaan.

Alue- ja kuntaministeri Martti Korhosen mukaan alkuperäiseen säästötavoitteeseen ei enää pyritäkään, koska lääninhallitusten tehtävät ovat lisääntyneet.

Korhonen esitteli eduskunnalle aluehallintouudistusta koskevan hallituksen selonteon. Lääniuudistuksen ohella siinä tarkastellaan työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintaa ja valtion aluejakojen yhtenäistämistä maakuntajakoon. Selonteon pohjana on Tampereen yliopiston arviointitutkimus. Sen mukaan aluehallintouudistus on muutoin onnistunut kohtuullisen hyvin.

Korhonen painotti, että työvoima- ja elinkeinokeskuksille sekä lääninhallituksille on edelleen siirrettävä tehtäviä ministeriöistä. Samalla on kuitenkin annettava tarvittavat voimavarat. Valtion aluehallinnossa työskentelevien määrä on vuodesta 1989 vuoteen 1999 supistunut yli 18,4 prosenttia. Samaan aikaan on keskushallinnon henkilöstön määrä kasvanut saman verran. SDP:n Jussi Ranta muistuttikin, että läänien kehittämisessä on nyt painotettava myös hyvää henkilöstöpolitiikkaa, panostusta työkyvyn ylläpitämiseen ja uusien työmuotojen omaksumista.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat