Lääkäriliitto eutanasiasta: Joskus on pakko kuolla

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve ei halua ottaa kantaa siihen, pitäisikö eutanasia laillistaa Suomessa, mutta hän pitää tärkeänä, että kuolemaan alettaisiin suhtautua luonnollisemmin.

- Luonnollinen kuolema kotona alkaa olla harvinainen. Kuolema on institutionalisoitu, viety pois kotoa.

- Ihmisten on vaikea ymmärtää, että elämällä on määrä, se ei ole loputon, sanoo Pälve.

Pälveenmukaan parasta olisi puhua vain eutanasiasta, ja unohtaa sellaiset termit kuin aktiivinen ja passiivinen eutanasia, joita käytetään muun muassa nettitietosanakirja Wikipediassa.

- Kun mikään toimenpide ei voi enää pelastaa, ja hoito tuo kärsimyksen täyttämään elämään vain hyvin vähän apua - ja se on usein myös potilaan tahto kuolla - niin silloin hoidon lopetuksesta puhutaan usein passiivisena eutanasiana, selvittää Pälve.

Pälve ei siis puhuisi eutanasiasta, jos esimerkiksi tehohoidossa olevan aivokuolleen tehohoito lopetetaan.

- Minusta oikea termi on silloin luonnollinen kuolema, se on järkeenkäypää toimintaa, sanoo Pälve.

- Aktiivisella eutanasialla tarkoitetaan sitä, että [parantumattomasti sairas] ihminen haluaa itsensä kuolevan ja joku siinä häntä auttaa. Lääkäri tekee toimenpiteitä, jolloin potilas kuolee. Esimerkiksi Hollannissa ja Belgiassa, jossa eutanasia on sallittu, ihminen haluaa useimmiten kuolla kotonaan ja lääkäri esimerkiksi antaa lääkkeet, jotta potilas nukkuu pois.

Kuolemaa autetaan sairaaloissa jo nyt

Suomessa tehdään tällä hetkellä jatkuvasti hoitoa tai oikeastaan hoitamatta jättämistä, jota jotkut kutsuvat passiiviseksi eutanasiaksi. Elintoimintoja ylläpitäviä hoitoja lopetetaan esimerkiksi niin, että aivokuolleen potilaan tehohoito lopetetaan tai kuolemaa lähestyvän vanhuksen nesteytys lopetetaan.

Pälve uskoo, että lääkäreille tulee jatkossa yhä vaikeampia tilanteita päättää ihmisten elämästä ja kuolemasta. Hän puhuu harmaan eutanasian tapauksista, joissa lääkäri auttaa potilasta kuolemaan sekä lopettamalla elintoimintoja ylläpitävän hoidon, että antamalla myös esimerkiksi unettavaa lääkettä, joka saattaa edistää kuolemaa.

- On ilmeisen vaikeita tilanteita, joissa pitkälle kehittynyt lääketiede saattaa helpottaa kuolevan potilaan oloa, mutta lääkkeet ovat toisaalta myös sivuvaikutuksiltaan sellaisia, että ne nopeuttavat tai jopa aiheuttavat kuoleman, sanoo Pälve.

Niin sanottu harmaan eutanasian tapaus on puhuttanut esimerkiksi Ruotsissa.

- Ventilaattorihoidossa vuosikausia olleen naisen toiveesta hänen ventilaattorihoitonsa lopetettiin, ja annettiin lisäksi myös unettavaa ja rauhoittavaa ainetta, joka edisti kuolemaa.

- Menee vaikeaksi, kun ei osaa sanoa hoidetaanko potilaan tuskatonta kuolemaa vai aiheutetaanko nimenomaan kuolema, koska kumpikin tapahtuu.

Pälve sanoo, että eutanasian laillistaneissa Belgiassa ja Hollannissa eutanasialla on laaja kansan tuki. Suomessa ei hänen mielestään aiheesta pidä kuitenkaan järjestää kansanäänestystä, vaan asian paras päättäjä on eduskunta.

- Nyt on tärkeää, että aiheesta keskustellaan, jotta yhteiskunnassa päästään näkemykseen siitä, mitkä ovat eutanasiaan liittyvät riskit ja vaarat ja mitkä ne hyvät asiat.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve sanoo, että lääkäreille eutanasiaan ja potilaan hoitoon liittyvät termit ja oikeat käytännöt ovat selvät, suurelle yleisölle ei.

- Lääkärit tietävät mitä eutanasia on ja mitä se ei ole. Julkisesssa keskustelussa käsitteet tuntuvat menevän sekaisin, Pälve toteaa.

Ota kantaa:Pitäisikö eutanasia sallia myös Suomessa?